| NauravaNappi

keskiviikko 17. heinäkuuta 2019

Linnanmäen hattarakoulu

 *kaupallinen yhteistyö Linnanmäki

Aloitimme tämän vuoden kesälomareissumme Linnanmäeltä, mihin meillä oli etukäteen kaupallisen yhteistyön merkeissä varattu paikat hattarakouluun. Hattarakoulu osoittautuikin oivaksi valinnaksi, sillä saapuessamme Lintsille satoi vettä kaatamalla ja näytti, että veden tulo ei ihan heti siitä rauhottuisi. Emme siis päässeetkään laitteisiin kuten suunnittelimme, joten hattarakoulu sitten pelasti vähän sitä pettymystä, minkä sade aiheutti. Varsinkin kun hattaroita taiteiltiin kuivissa sisätiloissa.




Ennen koulutunnin alkua jokainen sai käydä pukemassa ylleen suojatakit sekä lasit. Näistähän lapset olivat innoissaan! Olihan nuo pienet lasten takit aika söpöjä näin äidinkin mielestä. Tuli mieleen jotkut pienet kemistit kun lapset töröttivät tuolla takeissaan ja laseissaan.





Suojavarusteiden pukemisen jälkeen vain pyllyt koulunpenkkiin ja kuuntelemaan ensin pieni opastus ja aloituspuhe hattarasta. Tiesittekö muuten, että hattaran keksi aikoinaan hammaslääkäri? Eipä olisi uskonut! On tainnut olla bisnesvainua kun on ensin syöttänyt porukalle hattaraa ja sitten rahastanut hampaiden korjaamisesta....




Paikka oli kuin pieni luokkahuone söpöine rekvisiittoineen. Lapsetkaan eivät ujostelleet yhtään, vaikka Viia nyt vähän möksötti että ei halua tehdä hattaraa. Eikä sitten tehnyt, mutta valmis hattara kyllä kelpasi!



Ensin saatiin vähän opastusta ja mallia miten se hattara tehdään ja sitten jokainen sai käydä tekemässä itse hattaran itselleen.


Silmä tarkkana esimerkin seuraamista.
Hienosti saivat lapsetkni tehtyä hattarat, vaikka malliltaan eivät ihan täydellisiä olleetkaan. Vaikka hattara on erittäin makeaa, on siinä vain noin ruokalusikallinen sokeria! Se on aika vähän siihen nähden, että esimerkiksi lasillisessa appelsiinimehua voi olla neljä sokeripalaa. Ja jos vertaa karkkiin, niin tästä jää kaikki turhat säilöntäaineet pois. En silti väitä, että tämä terveellistä olisi :D



Jokaiselle maistui lopuksi hattarat ja kaupan päälle sai vielä todistukset hattarakoulun läpäisystä. Hattarakoulu löytyy Linnanmäeltä Shop Caramellin yhteydestä heti siitä sisäänkäynnin vierestä. Oiva paikka hetkeksi paeta vaikka pientä kuurosadetta, eikä hintakaan ole päätä huimaava. Mielestäni pelkkä hattara maksoi nelisen euroa huvipuistossa, joten kolme euroa lisää niin sai kaupan päälle kivan kokemuksen ja muiston lapsille.


Linnanmäen sisäänpääsy on ilmainen ja alueelta löytyy lukusia ilmaisia laitteita pienille lapsille. Jos ei vaikkapa osta ranneketta, olisi tämä kiva vaihtoehto tehdä samalla jotain erilaista. Me mentiin hattarakoulusta sealifeen, koska sade ei lakannut. Illalla kuitenkin selkeni, joten kävimme lasten kanssa kiertämässä ne ilmaiset laitteet. Ei viitsitty enää siinä vaiheessa iltaa maksaa rannekkeista, koska aikaa oli niin vähän aikaa.


Mun edellisestä Lintsikäynnistä on tooooodella pitkä aika ja mielestäni paikka näytti nykyisin oikein kivalta. Sellaiselta enemmän Kööpenhaminan Tivoli-tyyliseltä, eikä pelkältä huvipuistolta.  Uskoisin, että tuo olisi myös syksyllä nätti kaikkien valojen syttyessä. Ehkä me joku kesä päästään tuonne ihan huvittelemaankin lasten kanssa!


Onko joku teistä käynyt myös suorittamassa hattarakoulun perusopinnot?

sunnuntai 14. heinäkuuta 2019

Mihin se loma hurahti?

Kesäloma kului taas liian nopeasti, kuten lomat ja vapaat nyt yleensäkin tahtovat mennä. Päivät hujahtavat hillitöntä kyytiä ohitse ja tuntuu, että ei olla ehditty tehdä mitään, vaikka monenlaista on tehty kuitenkin. Helposti sitä ajattelee, että ei ole tehty mitään jos on tehty sellaisia tavallisia asioita, mitä välttämättä ei ehdi työarjessa tehdä. Ollaan pyöräilty tosi paljon, melkein joka päivä joko niin, että minä kävelen ja tytöt pyöräilevät tai sitten Viia pyöräkärryssä ja Aava pyörällä. Tytöt pääsivät poimimaan kukkia; se oli yksi toive heidän kesälomalleen. Se suoritettiin melkein omalla takapihalla!


Ollaan käyty Kalajoella leikkipuistossa ja jätskillä, saatu anoppi yökyläilemään meille, käyty monessa eri puistossa, laitettu pihalle uima-allas ja lapset ovat saaneet polskutella siinä. Käytiin myös mummulassa ja toisen mummun ja papan mökillä.


Ollaan käyty tutustumaan eskariin sekä uuteen päiväkotiin ja meillä on käynyt Viian hoitaja tutustumassa kotona. Uimaan ei olla tarettu, mutta on muuten ulkoiltu paljon. Ollaan käyty salilla tyttöjen kanssa, jossa he pääsevät piirtelemään tai vähän rauhoittumaan ja katsomaan piirrettyjä.


Käytiin puistotreffeillä kivassa seurassa ja Leon leikkimaassa, jonne saatiin myös seuraksi ystäväperhe. On pelailtu lautapelejä ja luettu kirjoja. On myös käyty juhlimassa kummitytön synttäreitä. On käyty Pärnussa sekä lomailtu pari yötä Suomessa hotellissa ja käyty miljoonativolissa.


Monenlaista on siis tehty, vaikka ei muka olla tehty mitään. Aikuisena sitä ei aina osaa ehkä arvostaa niin paljon niitä pieniä juttuja ja jos loman viettää kotimaisemissa, ei se helposti tunnu niin lomalta. Mutta oikeastihan parasta on vain se, että saa nukkua myöhempään, olla koko päivän kotona ilman suunnitelmia ja tehdä mitä lapsia sattuu huvittamaan. Meillä lapset ovat nyt innostuneet pyöräilystä tosi paljon ja mullehan se sopii, koska tulee tehtyä tunteroisen lenkki melkein joka päivä sen tiimoilta, eikä tarvitse illalla lähteä enää erikseen lenkkeilemään :)


Hieman harmittaa, että kovin lämpöisiä kelejä ei näille lomaviikoille sattunut. Itsehän siihen säähän ei voi vaikuttaa, mutta silti toivoisi, että uima-allaskelejä olisi riittänyt enemmänkin kuin ne noin kolme päivää loman ekalla viikolla. Onneksi ei kuitenkaan ole satanut juurikaan vettä, joten ollan pystytty ulkoilemaan ihan normaalisti eikä ole mennyt sisällä istumiseksi. Varsinkin kun pienessä kaupungissa ei kamalasti ole noita sisäaktiviteetteja sadepäivän varalle.


Huomenna kello soi 6.15 ja minä lähden töihin ja mies jää vielä lasten kanssa kolmeksi viikoksi kotiin. Onneksi loppukesästä on tiedossa mukavia juttuja myös ihan aikuisporukalla eikä pelkästään lasten kanssa. Kahden viikon päästä lähdetään viikonlopuksi Ouluun Qstockiin ystävien kanssa ja lapset pääsevät mummulaan kahdeksi yöksi. Sitten elokuussa onkin toisen ystäväpariskunnan kanssa se meidän vaellusreissu! Kesää on vielä vaikka kuinka paljon jäljellä, vaikka tuntuu muka, että se loppui kun loma loppui.


Mites te kenellä alkaa työt huomenna, ahdistaako?

lauantai 6. heinäkuuta 2019

Leikkimökissä

Ollaan laitettu pikkuhiljaa leikkimökkiä kesäkuntoon tässä loman aikana. Aiempina kesinä lapset ovat kantaneet aina mökin täyteen hiekkaa, mutta nyt on yritetty pitää hiekat hiekkiksellä ja leikkimökki sellaisena alueena, että siellä voisi liikkua ilman kenkiä. Uskoisin sen nyt paremmin onnistuvankin kun Viiakin on jo vähän vanhempi ja järkeä edes hitusen enemmän kuin viime vuonna. Vietiinkin mäkkiin tyttöjen vanha matto lattialle, että siinä olisi mukavampi kävellä kuin kylmällä lautalattialla. Vanhoja kuvia leikkimökistä  näet tästä viiden vuoden takaisesta postauksesta :)


Tehtiin tyttöjen kanssa leikkimökkiin pieni kauppa ja nyt ovatkin innokkaasti leikkineet kauppaleikkejä niin, että toinen on myyjä ja toinen on ostaja ja minäkin olen päässy ostamaan vaikka mitä kahvista kasvoveteen ja leivinjauheeseen.  Sisältä olen antanut tyhjiä ruoka- ja kosmetiikkapakkauksia kauppaan sitä mukaa kun niitä on tyhjentynyt.


Vielä tarvittaisiin jotain pieniä hyllyjä, että tavaroita saisi enemmän laitettua kauppaan. Nyt kaupassa on vain yksi hylly ja sama pieni Ikean lokerikko leikkikeittiöineen kuin silloin kun mökki saatiin pihalle. Tuohon expedit-lokerikkoon on vainliitutaulutarralla tuunattu pieni hella uuneineen. Lisätilaa kuitenkin tavaroille tarvittaisiin, niin saataisiin kauppaankin isompi valikoima ja tavarat olisi helpompi pitää paikoillaan, kun niille olisi enemmän tilaa.



Kärkkäiseltä ostin muutamalla eurolla uusia leikkirahoja, koska edelliset ovat kärsineet kovasta kohtalosta ja niitä oli vain muutamia jäljellä. Sisältä vietiin mun vanhoja Marimekon pussukkalompakoita leikkimökkiin, niin on mihin ostaja laittaa rahat kauppareissulla.



Kärkkäiseltä löydettiin myös pieni smoothiesetti, jossa on blenderi ja muovisia hedelmiä sekä mukit. Tuo oli puoleen hintaan ja sille jäi alle neljä euroa hintaa, joten ostin sen tytöille. Nyt kaupasta saa myös smoothieta ja mehuja ostosten lisäksi!Välillä tekevät tuolla koneella myös jätskiä.


Alunperin tuossa seinän vieressä oli mun vanhasta leikkimökistä pieni sohva. Sitä ei kuitenkaan kamalasti kukaan koskaan käyttänyt, niin se lähti meidän kavereiden leikkimökkiin ja säästin itselleni vain patjan. Patjankin leikkasin kahtia ja pienensin päällisen niihin sopiviksi. Facebookin roskalavalta sain ilmaiseksi läpinäkyvät verhot, joiden avulla tein pienen lukunurkkauksen. Tarkoitus olisi hommata vielä lisää tyynyjä tuonne, että niillä voisi istua sitten vaikka lattiallakin.


Roskalavalta löytyi myös pieni pöytä ja tuoli aiemman rikkoutuneen pöydän tilalle. Itse asiassa vanha oli tismalleen samanlainen, mutta mustanruskea. Tämä käykin väriltään paremmin tilaan :) Aika pienellä rahalla on siis saatu kivoja juttuja tehtyä mökkiin. Kannattaa tämmöisissä ehdottomasti hyödyntää jos omalla paikkakunnalla on joku tuollainen roskalavasysteemi, koska toisen roska on joskus toisen aarre!


Terotettiin sisältä kyniä tuollaiseen purkkiin ja tytöt veivät mukanaan vähän paperia sekä muutamia värityskirjoja, niin nyt pystyvät leikkimökissäkin piirtelemään. Ehkä meidän keittiönpöytä ei tästä lähtien aina ole täynnä kyniä ja kirjoja....



 Kyllä nyt kelpaa tyttöjen leikkiä ja touhuta tuolla mökissä, kun on kivoja uusia juttuja. Veeti itse asiassa nukkui yhden yönkin leikkimökissä ystävänsä kanssa :) Ovi vaan ei mene kiinni kun saranan alta on puu haljennut ja se vaatisi korjausta, mutta viriteltiin tuo verho oven eteen, että kaikki sääsket eivät mene mökkiin syömään yöpyjiä.

Leikitäänkö teillä paljon leikkimökissä, jos sellainen löytyy?

maanantai 1. heinäkuuta 2019

Ensimmäinen yön yli vaellus!

Blogia pidempään seuranneet tietävätkin, että meidän perhe tykkää kovasti retkeillä luonnossa ja niistä retkistä löytyy täältä blogin puolelta useampikin juttu tuolta "retkeily"-tunnisteen alta. Olemme tähän asti tehneet vain päiväseltään reissuja, mutta toiveena olisi joskus myös yöpyä lasten kanssa luonnossa. Pisin päivälenkki on ollut Pieni karhun kierros,  joka käveltiin kolme vuotta sitten lasten kanssa. Veeti oli tuolloin viisi vuotta ja käveli omin jaloin koko 12km! Viia matkusti Manducassa ja Aava kävellen sekä Tulassa.


Yön yli ei kuitenkaan tosiaan olla uskaltauduttu vielä olemaan ja toki meiltä puuttuu kaikki varusteetkin moiseen. Nyt voisi jo harkita, kun kukaan ei ole enää vaipoissa ja kaikki jaksaisivat itse kävellä pidemmänkin matkan, jolloin selkään saisi lapsen sijasta tavarat.


Itse olen entisenä partiolaisena yöpynyt ulkona lukemattomia kertoja, mutta edellisestä kerrasta on todella kauan aikaa. Tai no on sitä tullut festareilla nukuttua teltassa, mutta ehkä sitä ei lasketa ihan samaan sarjaan luonnossa nukkumisen kanssa.


Juhannuksena vietimme lauantain ystäväperheen luona ja siellä tuli puheeksi tuo telttailu kun hekin olivat juuri olleet Sallassa perheen kanssa. Mietittiin, että olisipa huippua lähteä ensin vähän treenaamaan aikuisporukalla jonnekin sitä yön yli retkeilyä ja pohdittiin, että saataisiinko tälle kesälle vielä tehtyä joku yhden yön retki. Tähän toteutumiseen tietenkin vaikutti aika paljon se, että saadaanko lapsille hoitaja. 



Viime viikolla sitten selvisi, että kummankin perheen lapsille on yöpaikka elokuussa, joten lähdemme nelistään valloittamaan todennäköisesti Salamajärven kansallispuiston! Katselin jo alustavasti, että siellä olisi sellainen 18km pitkä kierros, jonka voisimme kiertää ja majoittua sinne välille. Oon niin innoissani tästä, että oli pakko tulla jakamaan se teidänkin kanssa.


Sieluni silmin tietenkin näen sellaisen idyllisen kuvan, missä istuskelen aamulla teltan edessä kun aurinko nousee ja järvellä on kaunis sumu ja linnut laulavat. Todennäköisesti kuitenkin kiroan hyttysiä tai paikka on ammuttuna täyteen telttoja eikä rauhasta tai idyllistä ole tietoakaan :)


Varusteita kysyin jo vuokralle Ylivieskan Ladulta, josta saa muuten varsin edullisesti kaikkea teltoista kajakkeihin! Teltat maksoivat vitosen vuorokausi ja rinkat myös. Ei oikein tällä käytöllä ole järkeä ostaa kaikkea itselle jos tuohon hintaan pystyy vuokrata. Riittääkö 50l rinkka yhden yön vaellukselle vai pitääkö varata isompi?

Koska edellisestä yöpymisestä luonnossa on aika pitkä aika, olisi kiva kuulla kaikki hyödyllinen nyt, että voisi kunnolla suunnitella reissua. Mitä pitäisi ehdottomasti pakata mukaan, ruokavinkkejä, majoitusvinkkejä tuolla käyneiltä jne. Haluaisin yöpyä järven rannalla, mutta mieluusti niin, että jossain lähettyvillä olisi vessa, koska niitä näytti kuitenkin jonkin verran olevan. Sen verran mukavuuden haluinen olen, että huussi pitää olla!


Nyt sitten odotellaan reilu kuukausi, että päästään reissuun ja pidetään peukut pystyssä, että ei lupaa kamalaa kaatosadetta juuri sille viikonlopulle. Jos välimatkaa olisi yhtään vähemmän, olisin ehdottomasti halunnut Hossaan. Sinne kuitenkin pitäisi istua ensin yli neljä tuntia autossa, joten en tiedä olisiko siinä mitään järkeä.

Oletteko te käyneet yön yli kestävillä retkillä? Saa myös linkata blogipostauksia jos löytyy, ihan mistä vain kansallispuistosta vaikka tai muista retkistä, joista voisi olla hyötyä tulevaisuutta ajatellen :)

keskiviikko 26. kesäkuuta 2019

Vinpearl Land - Vietnamin Disneyland

Hoi Anin lomapuoliskolla ei juurikaan retkiä tehty vaan keskityttiin se alkuloma lähinnä rentoutumaan. Yksi ainoa reissu tehtiin Vinpearl Landiin eli tuollaiseen yhdistettyyn vesipuisto-huvipuistohässäkkään. Tänne reissulle ostettiin kyyti hotellilta, mikä oli oikein näppärää. Takaisin tullessa otimme Grabin eli paikallisen Überin, sekin toimi oikein mallikkaasti muuten Vietnamissa!


Emme olleet kamalasti lukeneet paikasta etukäteen, joten tuli ehkä hieman yllätyksenä millainen se oli. Ajomatka Hoi Anista taisi olla jotain 40min, jos en kamalan väärin muista. Tämä olit myös suhteessa Vietnamin muuhun hintatasoon aika kallis ja taisi olla niin, että paikalliset saivat liput halvemmalla. Meidän koko perheen liput maksoivat jonkin verran yli sata euroa. Sitten taas kun miettii, että sillä sai safarin, vesipuiston, huvipuiston ja pelihallin, niin ei tuo nyt niin paha hinta ollutkaan.


Alue itsessään oli jo aika valtava ja hienon näköinen. Vesialueen ympärillä oli taloja, joissa oli esimerkiksi ravintoloita. Tuo alue itsessään oli jo aika iso, eikä kierretty edes kaikkea, koska oli aika kuuma eivätkä lapset jaksa loputtomiin kävellä kuumuudessa.



Ensimmäisenä pysähdyimme tsekkaamaan jonkun taidenäyttelyn ja siellä olikin hauskoja kolmiulotteisia kuvia ja aukkoja, joista pääsi kuvaan mukana.



Hyvin onnistui vangita kuvaan Veeti niin, että näyttää kun kaatuisi justiinsa taaksepäin tuosta "sillalta".


Sitten Veetiä pyydettiin taas poseeraamaan kuviin. Tästä mainitsinkin jo aiemmassa Hoi An-postauksessa. Huvittavaa touhua.



Ensimmäisenä suuntasimme safarille, koska ajattelimme siellä olevan suurimmat jonot päivän edetessä. Ja itse asiassa tuolla oli koko paikan ainut jono. Ei ollut mikään paikallisten loma-aika ja länsimaalaisia turisteja tuolla ei juurikaan ollut, joten saimme mennä joka paikkaan oikeastaan jonottamatta.


Yleensä en oikein enää perusta esimerkiksi eläintarhoista ulkomailla, koska en tiedä millaisissa oloissa eläimet ovat. Tuolla paikat ainakin näyttivät hyvin hoidetuilta ja työntekijöitä oli todella paljon hoitamassa paikkoja ja eläimiä. Mutta toki tarina voi valitettavasti kulissien takana olla ihan toinen.


Muutoin tuo safari kuljettiin veneessä, josta katsottiin eläimiä, mutta yksi pysähdys tehtiin safarin aikana ja meille sattui norsupaikka kohteeksi. Pientä maksua vastaan sai syöttää banaaneja elefanteille. Osa veneistä näytti pysähtyneen kirahvien luo.



Safarilta suuntasimme viereiseen lintutaloon, josta jouduin kuitenkin lähteä ulkopuolelle Veetin kanssa odottelemaan. Ei aina vieläkään muisteta, että Veetillä on välillä noita ääniyliherkkyyksiä ja lintujen kiljunta ahdisti niin paljon, että totesin paremmaksi siirtyä ulkopuolelle. Mies kävi sitten tyttöjen kanssa katselemassa lintuja.



Suurin osa ajasta kuluikin sitten huvipuiston ja vesipuiston puolella. Ensin kävimme kaikki kuivalla maalla olevat paikat ja lopuksi vietimme loppuajan vesipuistossa. Laitteita oli monenlaisia ja useimmat sopivat myös pienille lapsille. Noihinkaan ei tarvinut jonottaa ollenkaan! Tosin aina ei oikein tajuttu, että miksi tytöt eivät päässeet laitteeseen, vaikka käyttäjä oli paikalla. Saattoivat viittoa seuraavaan laitteeseen ja sanoa, että tulla myöhemmin uudelleen ja kuitenkin hetki sen jälkeen paikalliset ajoivat laitteilla.


Veetikin yllättäen kävi tyttöjen kaverina myös noissa kaikissa pienimmille tarkoitetuissa laitteissa. Eikä varmaan tarvitse erikseen mainita, että lapset olivat aivan täpinöissään noista. Me kun ei olla vielä koskaan Suomessa käyty huvipuistossa!



Kuvistakin näkee, että aika autiota on ja lapset saivat olla laitteissa aina ihan kolmistaan.



Aikuisen näkökulmasta mielenkiintoisin olisi varmasti ollut tuo alue, missä oli kaikkia eri aikakausien Vietnamilaisia asumuksia. Lapsia ei kamalasti kiinnostanut ja kuumuus alkoi jo painaa tuossa vaiheessa ja ehkä vähän nälkäkin. Aika pikaisesti käytiin katsomassa parit paikat. Tuolla työntekijät ihan oikeasti tekivät esimerkiksi puuvillalankaa tuossa turistien edessä, kuten joskus muinoin on tehty.



Veetin kohokohta oli varmasti pelihalli, jossa viihdyin kyllä itsekin! Tuolla oli sitä paitsi hyvä ilmastointi. Samassa tilassa oli myös pieni hoplop-tyylinen alue.



Tuolla isossa linnassa olisi ollut vielä 3D- ja 4D-elokuvateatteri, mutta skipattiin näytökset tällä kertaa kun aika meinasi muutenkin loppua kesken.


Loppupäivä kuluikin sitten vesipuistossa, jossa oli jos jonkinlaista liukumäkeä ja aaltoallasta.


Näin suomalaisena oli hieman hassua seurata vietnamilaisten uimahallikäyttäytymistä. Mentiin naisten puolelle ja tila oli todella iso ja täynnä lukollisia koppeja. Oletin niiden olevan pukukoppeja vaan ei, ne olivat suihkukoppeja! Ilmeisesti tarkoitus oli, että koko perhe ahtautuu sinne suihkuttelemaan, että kenenkään ei tarvitse näyttäytyä alasti muiden edessä. En kyllä oikein tajunnut, että miten homman oli tarkoitus toimia, kun ei me ainakaan mahduttu koppiin pesulle ja vaatteiden vaihtoon niin, että ei olisi ollut kaikki kamppeet märkinä. Tytöt riisuivatkin sitten kopin ulkopuolella ja kävivät pesulla ja itse kävin tyttöjen jälkeen yksin vaihtamassa uikkarin päälle.


Koko päivän paahtava auringonpaiste katosi tietysti juuri kun päästiin uimaan ja loppuajasta meinasi jo tulla kylmä, kun tuuli tuuleskeli märälle iholle. Tosin lämmintä oli varmaan silti lähemmäs kolmekymmentä.




Vinpearl Land oli kyllä loistava päiväkohde lasten kanssa ja olisi tuolla saanut vietettyä helposti toisenkin päivän. Varsinkin jos lapsilta oltaisi kysytty! Tuolla olisi ollut myös huvipuiston oma hotelli. Näitä puistoja taisi olla Vietnamissa useampikin, joten ehdottomasti kannattaa käydä, mikä siellä suunnalla vierailette. Näitä oli Hoi Anin lisäksi ainakin Nha Trangissakin.