| NauravaNappi

sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Työhuoneen päivitys

Kesän aikana uudistimme hieman meidän työhuone/vierashuone-comboa. Tähän asti huoneessa on ollut vuodesohva vieraita varten, mutta suurimman osan ajasta se keräsi vain valtavan määrän romua päälleen eikä siinä oikeastaan kukaan koskaan istunut. Päätettiin pistää se kiertoon ja hommata tilalle vaatehuoneessa säilytettävä ilmapatja vieraita varten. Sohvan paikalle laitettiin pieni työpöytä, että saatiin toiselle pöydälle enemmän tilaa mun ompelujutuille ja nyt ne ei pöllyytä koko ajan läppärin päälle kangaspölyä.


Niinpä me päädyttiin laittamaan huoneeseen kaksi erillistä työpistettä, jossa toisessa on kaikki mun ompelujutut ja toisella pöydällä tietokone ja siihen liittyvät koneet kuten mun kalvoleikkuri ja tarratulostin. Nyt kun läppäri siirtyi toiselle pöydälle, mahtuvat kaikki mun koneet niin, että jokaisen eteen saa tuolin eikä tarvitse ommella ihmeellisessä asennossa.


Pöydän alle mahtuu vielä kivasti iso pussukka epämääräisiä projekteja varten ja muuten vaan epämääräisten kankaiden säilytyspaikaksi.


Työpisteen yläpuolelle jäivät jo huoneessa aiemmin olleet ritiläverkot. Työpöytä tehtiin "itse" hankkimalla Ikealta siihen pukkijalat ja tuo levy teetettiin paikallisessa Palvelumakasiinissa, mistä myös meidän keittiön pöytälevy on. Hintaa pöydälle tuli alle satanen. Halvemmalla olisi tietysti saanut Ikean valmiin pöydän, mutta ne eivät valitettavasti sopineet meidän mittoihin, joten teettäminen oli järkevämpi vaihtoehto. Samalla teetettiin reikä levyyn johtoja varten.


Päädyin myös päällystämään toisen tuollaisen peltitörpön tapetinjämillä niin sain myös tuolle pöydälle kynäpurkin, joka sopii kivasti sisustukseen. Vanhan roosan värinen pahvilaatikko on Ikeasta myös ja siellä säilytän yrityksen kuittivihkoa ja muita kuitteja ja vastaavia.


Ritilän alalaidassa on todella tyylikkäästi maksamista odottavat laskut :D No ovathan ne sentään mustavalkoisia!


Aavakin piirsi äidille kuvan Pikku Lapanen-kummittelee kirjasta ja nyt mulla on kummituksia työhuoneen koristeena.


Tämä nykyinen järjestys on ollut oikein toimiva, kun tilaa kaikille toiminnoille on aiempaa enemmän. Lisäksi lasten synttäreiden aikana tuli testattua myös se vierashuonepuoli ja hyvin mahtui tuohon pöytien väliin myös ilmapatja eli kyllä ne vieraatkin tuonne mahtuvat, vaikka sohva poistettiinkin! Jotenkin huone on helpompi pitää nyt siistimpänä, vaikka tahtoohan sitä rojua kertyä silti. Onneksi ne kuitenkin yleensä kertyvät tuonne mun ompelupöydän puolelle, joka ei niin näy olohuoneeseen asti...

keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Reima Stavanger ja takkirakkaus

 *postaus sisältää mainoslinkkejä

 Meillä on Aavalla ensimmäistä kertaa ensi talveksi hommattu Reiman Stavanger*-haalari. Olen lukenut tästä paljon hyvää ja tekniset tiedot ainakin ovat huiput, sillä vesipilarikin on 12 000! Meillä aiemmin olleissa haalareissa se on ollut korkeimmillaan 10 000. Haalari on myös voittanut jonkun testinkin "Foreldre & Barn –lehden testivoittaja 2016 .Erittäin vedenpitävä ja kestävin kymmenestä testihaalarista”. Odotukset ovat siis melko korkealla tämän haalarin suhteen!


Onnistuin ostamaan tämän jo viime vuonna Black fridayn alesta Sportamorelta puoleen hintaan ja kokoarviokin meni melko hyvin nappiin. Koko on 128cm ja Aavalla on pituutta 120cm tällä hetkellä.Väri on oikeasti enemmän luumun violetti, vaikka ruudulla näyttää enemmän kirkkaan violetilta!


Hihoissa on vähiten kasvunvaraa, kuten meillä Reiman (ja melkein minkä tahansa merkin!) vaatteissa yleensä. Lahkeissa puolestaan oli enemmänkin kasvunvaraa, vaikka meidän lapsilla riittää näitä raajoja vaikka muille jakaa. Ehkä koko 122cm olisi myös voinut mennä, mutta en tiedä olisiko siinä jäänyt hihat jo lyhyeksi.


Tässä haalarissa yksi ihanin asia on tuo todella muhkea karva hupussa! Joskus nuo karvat ovat ihan onnettomia ja rumia, mutta tässä ei. Suojaa varmsati hyvin tuulelta ja tuiskulta.


Haalarissa on selässä kiristysmahdollisuus ja selvästi sitä saa kiristää reilumminkin talvea ajatellen, mitä nyt äkkiseltään kiristettiin. Kaikin puolin vaikuttaa laadukkaalta haalarilta, toivottavasti onkin! Meillä ei ole tainnut olla Reimalta koskaan talvihaalaria, ainoastaan yksi välikausihaalari ja paaaaljon takkeja ja housuja :D




Meillä mennään varmaan pääsääntöisesti tänä vuonna haalarilla vielä ja ensi vuonna ajattelin sitten panostaa takkiin ja housuihin. Ostin kuitenkin Aavalle myös takin, jossa on tekniset ominaisuudet, mutta sellaisen pienemmän budjetin version. Sitä voi sitten pitää varalta, jos haalari on vaikka pesussa. Löysin ehkä ihanimman talvitakin Aavalle Kulingilta! Sain tämän vielä niin edulliseen neljänkympin hintaan, että en voinut vastustaa kiusausta. Varsinkin kun tässä on tosiaan myös ne tekniset ominaisuudet.  Takki on Kuling Solitude ja sitä myydään vähän väliä Lekmerillä alennuksella. Nytkin näytti olevan -20% alessa, jos takille on tarvetta.


Takki on pidempi parkamallinen, mutta takana on kiristys, joka tekee siitä vähän enemmän tyttömäisen ja lisäksi helmassa on ihanat frillat! Arvoin kuvista, että tekeeköhän nuo frillat leikkimisestä hankalaa, mutta ne ovat ihan ohutta kangasta, joten eivät kyllä ole tiellä ja pituus ilman noita ei ole kuitenkaan liian pitkä.





Kokona tässä on myös 128cm ja tämä olikin aika naftia mitoitusta ja kaikista paras todella hoikalle lapselle. Aavallekin tämä menee, mutta selvästi malli on suunniteltu vielä kapeammalle lapselle, joille tämä ei ole varmasti säkki. Kuvista huomaa, että tässäkään ei ole hihoissa mitenkään erityisen paljon kasvunvaraa, joten seuraava kokokaan ei varmasti olisi ollut jättisuuri. Näillä vaatteilla sekä Reiman toppahousuilla mennään tämä talvi. Pipo olisi vielä mietinnässä ja olen harkinnut joko Metsolan harmaata merinopipoa tai Superyellowin pipoa. Muitakin lämpimiä merinopipoja saa ehdottaa, jos tiedätte jonkun mallin ja värin joka sopisi näihin kumpaankin!



Mitkä merkit te muiden pitkäkätisten lasten vanhemmat olette kokeneet parhaiksi? Kun aina tuntuu, että merkissä kuin merkissä se hiha jää ensimmäisenä lyhyeksi!

maanantai 17. syyskuuta 2018

Henkselihame ja sydänmekko

Käytiin toissaviikonloppuna Kalajoella Tyngän maalaismarkkinoilla. Ollaan käyty tuolla aiemminkin, mutta tänä vuonna meidän ostosaalis jäi kyllä vähän surkeaksi, kun ei saatu nahkiaisia eikä rieskaa, mitä haaveiltiin. Samoilla tulilla ajeltiin hiekkasärkille ja käytiin rannalla sekä vähän puistoilemassa leirintäalueen puistossa. Samalla kuvattiin tyttöjen uusia vaatteita. Sattui vielä kiva keli niin tarkeni olla ilman takkejakin rannalla, kun aurinko paistoi niin lämpimästi.


Mun innostus valokuvaukseen kasvoi kesällä ja olen nyt ottanut enemmän kuvia kuin aiemmin ja yrittänyt opetella vielä paremmin kameran säätöjä. Lisäksi ostin itselleni Lightroomin, jotta voisin myös muokata kuvia paremmin.


Melkoista opettelua se onkin ollut kun ohjelma ei ole mulle entuudestaan ollenkaan tuttu ja nytkin tiedän siitä vain pintaraapaisun! Mutta jospa sitä käyttämällä kehittyisi ja oppisi, että mitä ja miten kannattaa säätää. Säädin myös blogissa kuvan leveyttä hieman isommaksi. Tästä johtuen vanhimmat postaukset saattavat näyttää melko kaameilta, mutta älkää antako sen häiritä! :)


Pitää yrittää käyttää hyväksi vielä nämä valoisat päivät, koska pian se pitkä ja pimeä talvi on täällä taas ja itselleni se on valokuvauksen kannalta huonoin vuodenaika. En osaa oikein käyttää salamaa ja ilmankaan ei oikein saa hyviä kuvia liikkuvista lapsista.


Kummallakin tytöllä on näissä kuvissa jotain uutta päällä ja Aavan vaatteet ovatkin näemmä sukkiksia lukuunottamatta mun tekemät! Hame on ihanasta harsokankaasta, jota ostin Kärkkäiseltä kesällä. Viialla on myös olemassa samanlainen hame, siitä ei vain ole kuvaa. Alla oleva paita on viime vuonna ommeltu Noshin violetista trikoosta Kaikon inspiroimana.


Tuo hame on ommeltu ilman kaavaa ja haastavin on aina saada nuo henkselit sellaiseen kohtaan, että ne pysyvät ylhäällä, eivätkä jatkuvasti valahda alas. Yleensä joudun niitä ensimmäisen ompelun jälkeen vielä hieman lyhentämään. Tässä hameosa on vain suorakaide, jonka yläreunaan on tehty kuminauhakuja, jonka avulla yläosa on kurottu sopivaksi. Henkseleissä on välissä tukikangas, että ne eivät mene kovin rullalle pesussa.


Myös rusetti on kiinteästi kiinni hameessa eikä edes tuota rusettiosaa saa irroitettua hameesta. Tästä olisi ihana tehdä lisääkin vaatetta, mutta millaisia pitkähihaisia tästä joustamattomasta, ohuehkosta kankaasta voisi tehdä? Kesävaatteisiinhan tämä on ihan täydellinen materiaali!


Aava löysi rannalta hauskan kiven, joka oli ihan sydämen mallinen. Siitä piti myös saada kuva :)



Viialle puolestaan tein melko simppelin yksivärisen mekon. Tämä on tehty Cocoon dress-kaavalla, mutta pituus on muutamaa kokoa pidemmästä kaavasta kuin leveys. Tässä on kaunis malli ja olen tehnyt tällä jo tosi monta mekkoa, välillä frilloilla ja välillä ilman.


Edelleen tuollaisen pyöristetyn helman käänteen teko on viheliäistä puuhaa, vaikka kuinka ensin ompelisi rypytyslankaa ja kääntäisi sen avulla helman. Tahtoo aina tulla tuollaista ruttua tuohon käännöksen kohdalle.



Otin tytöistä tosi paljon kuvia ja niitä kivoja kuvia oli niin paljon, että oli tosi vaikea valita tänne vain osa. Mutta kukaan tuskin jaksaisi katsoa samasta paikasta ja kohteesta jotain viittäkymmentä kuvaa! :)


Koska mekko on yksivärinen, halusin siihen vähän jotain piristystä ja leikkasin niskaan glitterikalvosta tuollaisen geometrisen sydämen.



Sellaisia ompeluksia tällä kertaa omille tytöille. Ajattelin, että syksyn ompeluleirillä voisin yrittää panostaa Veetin ja ommella hänen vaatekaappiin täytettä pitkästä aikaa :)


tiistai 11. syyskuuta 2018

Ihanin välikausitakki Molo kids Caroline!

Aavalla on tänä vuonna ensimmäistä kertaa välikausitakkina Molo kidsin Caroline-malli. Moloon meillä on luotettu ulkovaatemerkkinä jo siitä asti kun Veeti taisi olla kahden vai kolmen vuoden ikäinen, mutta pääasiassa meillä on ollut toppahaalareita. Olen huomannut, että näissä vaatteissa laatu on ollut todella hyvä ja mitoitus aika sopiva meidän lapsille. Ainoastaan kolme vuotta sitten meillä ollut Molon Girly rainbow -haalari tuotti pettymyksen eikä selvinnyt kovin hyvänä talvesta, toisin kuin kaikki muut haalarit. En tiedä mikä maanantaikappale tuosta sattui.



Välikausivaatteista meillä on ollut Aavalla takki pari vuotta sitten ja Viialla softshell-haalari samana vuonna. Tuo perhostakki  onkin ollut yksi mun kaikkien aikojen ulkovaatesuosikeista ja harmitti tosi paljon kun se jäi pieneksi. Malli tosin tuossa Hoplassa ei ole ehkä mikään lemppari. Tänä vuonna tytöillä on ollut tosi kovalla käytöllä myös Molon Waiton-tuulitakit, joista löydät sovituskuvia täältä ja täältä. En tiedä pärjäisinkö enää ilman tuulitakkeja enää varsinkaan Suomen kesää! Ne ovat kevyet, vedenpitävät ja suojaavat tuulelta viileinä kesäilmoina. Menevät myös pieneen tilaan. Nuo ovat olleet tähän asti meillä käytössä myös hoidossa kun lämpötila on pysynyt aika lailla viidentoista paremmalla puolella. Voisi kai sanoa, että meillä on jo ihan hyvin kokemusta tämän merkin tuotteista, joten voin rehellisesti suositella pitkällä kokemuksella.


Aavalle tilasin Molon omasta alesta kesällä tämän ihanan marjapuuron värisen välikausitakin. Malli on Caroline ja koko on 128cm. Aava on ehkä sen 120cm pitkä ja takki on just eikä melkein. Seuraavakin koko olisi voinut mennä, mutta meneepä tämä nyt ainakin syksyn. Hihat ovat jääneet jotenkin ruttuun, joten näyttävät lyhyemmiltä kuin ovatkaan.


Tykkään takin mallista hurjasti! Se on kaunis, mutta kuitenkin suojaa pyllyä hyvin eikä ole niin pitkä, että haittaisi leikkejä. Ominaisuudet ovat kohdillaan ja vesipilari on 5000, joka kestää ihan hyvin sadettakin.


Koska takki on kauniin mallinen niin sitä voi käyttää mielellään myös kauppareissuilla, eikä meillä olekaan Aavalle erikseen mitään "parempaa takkia" niin kuin aiempina vuosina on yleensä ollut. Samasta alesta tilasin Aavalle myös samaa kokoa olevat välikausihousut, niistä meillä ei muuten ole mitään kokemusta! Toivottavasti pysyvät hyvänä. Housuissa oli huomattavasti reilummin kasvunvaraa kuin takissa, vaikka Aava onkin pitkäjalkainen. Normaaliraajaiselle lapselle suosittelen housuista sitä kokoa mikä pituus on! Takeissa saa ottaa kokoa isomman, varsinkin jos on pitkäkätinen lapsi. Hihat näissä jää meillä aina ensimmäisenä lyhyeksi.

Mitä teillä on tykätty Molon vaatteista vai onko merkki teille vielä sellainen, että ette ole testanneet?

sunnuntai 9. syyskuuta 2018

Bataattipizza

Puhuttiin työkaverin kanssa muutama viikko sitten kukkakaalipitsasta. Itse en tykkää kukkakaalista yhtään ja samalla muistin, että viime syksynä kokeilin Pirkan ruokalehdestä inspiroituneena bataattipitsaa. Pitsan pohja on siis tehty nimensä mukaisesti ohuista bataattiviipaleista. Alkuperäisen ohjeen näet tästä. Ohjeesta poiketen en tehnyt tästä kasvisversiota, vaan käytin normaaleja täytteitä; naudan jauhelihaa, paprikaa, sipulia ja lehtikaalta sekä juustoa. Tämä olikin hautautunut luonnoksiin ja ajattelin sen sieltä kaivaa, jos joku muukin haluaa testata vähän kevennettyä tai jauhotonta versiota.


Olin unohtanut tyystin koko pizzan ja nyt olen tästä innostuneena tehnyt sitä jo pari kertaa lyheyn ajan sisään! Tuollainen ohut paistettu bataatti maistuu hyvältä, kuten myös se muutaman vuoden takainen bataattiviipale leivänpaahtimessakin. Tosin meidän paahtimellä sitä sai paahtaa niin kauan, että ehti melkein jo kuolla nälkään ennen kuin "leipä" oli valmista. Lapsille olen suosiolla tehnyt normaalin pohjan, koska eivät oikein bataatista välitä.  Eilen viimeksi tehtiin tätä ja olihan se hyvää! Nyt päällä oli melkein samat täytteet eli jauhelia, sipuli, paprika ja fetajuusto. Juustoraasteen olen aina levittänyt tuohon bataattien päälle niin se sitoo noita viipaleita kivasti yhteen.


Onko bataattipizza teille jo tuttu juttu vai meneekö kenties kokeilulistalle?

sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Mekkotytöt

En oikein osaa pitää tytöillä talvella lyhythihaisia mekkoja, koska olen onneton neuletakkien pitäjä. Tai siis itse rakastan pitää neuleita, mutta en jostain syystä oikein osaa niistä lapsilla pitää sisällä. Kummankin tytön kaapit kaipasivat siis uusia pitkähihaisia mekkoja ja niitä olenkin tässä jo muutamat ehtinyt ommella. Ja jos järkevä olisi niin ompelisi pelkkiä mekkoja, koska ne ovat niitä vaatteita, mitä tytöt aina vaativat kaapista päälleen. Sovituskuvat ovat aina paljon havainnollisempia kuin pelkkä tasokuva, joten käytiin tyttöjen kanssa viettämässä vähän tyttöjenkeskistä aikaa ja napsimassa muutamasta mekosta kuvia.



Aavan mekkokangas on ostettu Nappinjalta jo keväällä ja se on siitä asti odotellut kaapissa inspiraatiota. Ja se tuli vasta nyt. Mekko on kaikin puolin sellainen saksimalla kokeiltu versio. Pohjana tässä on sama Ottobren kaava, jolla tein aiemmin jumppapaidan. Lisäsin hieman väljyyttä keskietuun että ei ihan makkara olisi. Koska tässä on valmiiksi tuollaiset hieman lasketut hihat niin piirsin niihin sopivat hihat jonkun toisen kaavan hihalla. Väliin lisäsin täysympyrän malliset frillat.


Helmasta tein reilumman, että on kerrankin mekkomittainen. Yleensä tuppaa tulemaan tunikoita, vaikka mekkoja yrittää :)


Kangas on siinä mielessä hauska, että sen pariksi sopii melko monen värinen alaosa kun kankaasta löytyy niin monta eri väriä.


Aika hyvän mallinen ja nätisti istuva tästä tulikin, vaikka moneen kertaan kesken projektin mietin, että joudunkohan uusiokäyttämään kankaan johonkin pienempään Viian vaatteeseen. Tällaiset "ei valmista kaavaa"-jutut eivät ole oikein mun pala kakkua.


Viialle ompelin tosi simppelin mekon joka on tehty vain paitakaavalla, jota on jatkettu tunikamittaan. Viia kun on niin hoikka niin tuollaiset kapoisen malliset tunikat sopivat hyvin, joiden helma ei levene alaspäin ollenkaan.


Kangas on Vimman lettiä, jota satuin saamaan paikallisesta Pentikin liikkeestä Louna homesta. Sinne on tullut oman Louna Home-nimen alle myös muita kuin Pentikin tuotteita ja yksi muista merkeistä on Vimma jonka valmiita vaatteita myydään kankaiden lisäksi. Voi mikä pettymyt kun liikkeeseen tulikin aluksi pelkkää puuvillaa, mutta pian perästä saatiin myös trikoita. Itsellä on Vimman kankaat jäänyt ostamatta parin vuoden ajan kun suositut värit ovat aina myyneet niin nopsaa loppuun ja lisäksi postit olivat ennen melkein kympin luokkaa. Kun kankaan metrihinta on 30e niin tuohon kympin postit tekevät kankaista melko tyyriitä...

Sieltä palojen joukosta nappasin mukaani kahta eri lettikangasta, joista toinen oli tämä kaunis laventeli (?). Tätä kangasta oli pienen virheen vuoksi leikattu vähän reilummin, joten sain siitä kummallekin tytölle mekon.

Edelleen ihastelen niitä rauhallisen tunnelman omaavia kuvia, mitä muiden lapsista on netissä. Meillä se meininki on lähes aina tämän kuvan mukaista... Otappa siinä sitten kuvia kun lapset laukkaavat kuin villi sonnilauma pellolla!



Tajusin näitä kuvia katsoessani, että Viian tukka on kasvanut hurjan paljon ja se on oikeasti jo pitkä! Se on vain niin hentoinen, että ei jotenkin tajua sen pituutta. En kyllä tiedä keneen siitä tukasta on noin ohut tullut! Aavalla kun on ihan selvästi mun paksu tukka niin tää on jotain ihan eri luokkaa. Vaan voihan se tästä vielä paksuuntua iän myötä.



Näin valokuvaukseen liittyen asensin koneelle vihdoin Lightroomin ja sain kaverin tänne kyläilemään lapsensa kanssa sen tiimoilta. Lapset leikkivät ja isä opetti mulle ihan perusjuttuja kuvankäsittelystä. Minusta tuo ohjelma itsessään on niin luotaantyöntävän näköinen, että ei ole itsellä riittänyt yksin motivaatio opetella sen kanssa yhtään mitään. Kuitenkin sen automaattikorjauksilla saa jo melko paljon tehtyä kuville. Olen ennen käyttänyt vain ilmasta Photoscapea ja silläkin korjannut lähinnä valkotasapainoa tai kirkkautta. Saapa nähdä miten innostus riittää opettelemaan uutta ohjelmaa. On tuossa paljon näppäriä ominaisuuksia, joilla saa peruskäsittelystä ehkä nopeampaa kuin tuolla aiemmalla ohjelmalla.  Harmi, että ei se pelkkä ohjelmakaan ihmeitä tee jos kuvaaja on huono :D

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...