| NauravaNappi

torstai 20. huhtikuuta 2017

Tilaustöitä

Vähemmän on tullut tänne blogin puolelle laitettua kuvia tilaustöistä, mitä olen kuitenkin melko säännöllisesti tehnyt. Keräsin tähän nyt joitakin esimerkkejä, mitä olen tässä kevään aikana tehnyt.

Merinovillaisia vauvamyssyjä on tullut tehtyä monta erilaista versiota. Ovat niin söpöjä!


Tämä harmaa  setti meni pienelle tyttövauvalle kotiintulovaatteiden kaveriksi ja aivan valtavan suloinen kokonaisuus onkin! Kuva julkaistu asiakkaan luvalla. Nämä asusteet ovat puuvillamerinoa, joka sopii varmasti loistavasti kevät- ja kesävauvalle. Lähes samanlaisen setin tein myös toiselle tuttavan ensi kuussa syntyvälle vauvalle.


Yksi tupsupipoista lähti lasten entisen hoitajan vauvalle tilauksesta ja äiti tilasi myös itselleen ruusukepipon samaa värimaailmaa.


Lisäksi tein vauvalahjaksi meidän perheeltä samaa värimaailmaa olevan jumppiksen vauvalle.


Aavan kummien tytölle tein tämän ihanan vaaleanpunaisen tupsupipon! Tästä tuli kyllä niin herkku, että voisi vastaavat tehdä erivärisenä meidänkin tytöille.


Tässä vielä Viia mallaamassa samaa pipoa, kun tytöt ovat samanikäiset.


Muutamia merinovillaisia headwrapeja olen tehnyt myös. Ensimmäisen koeversion tein tytöille ja se mahtuu koonsa puolesta kummallekin. Tämä vilahtikin jo aiemman postauksen kuvassa.


Tilauksesta tein myös nämä kolme pantaa, jotka ovat myös merinovillaa. Olen pongannut tämän neulotun rusettipannan idean vuosia sitten Pinterestistä tai jostain blogista ja nyt vasta sain aikaiseksi toteuttaa sen :D


Pipoja ja rusettipantoja olen luonnollisesti tehnyt myös. Tässä pientä väriskaalaa, mitkä sopivat esimerkiksi yksivärisen takin kanssa hyvin. Kuvan takki on Mini Rodinin pinkki pico, joka on kuitenkin melko persikkainen.




Viime viikolla tein myös ensimmäistä kertaa raidalliseen kankaaseen tuollaisen pitsiruusukkeen ja siitä tulikin todella kiva. Ei ihan niin "romanttinen" kun vastakohtana on tuo graafinen kangas.


Pipoja ja pantoja saa taas tilattua toukokuun alusta lähtien ja etukäteenkin voi tietenkin laittaa tilausta sisään joko facebookissa tai ihan sähköpostilla nauravanappi@gmail.com

Lentomatka lasten kanssa

Ajattelin jakaa reissupostauksia useampaan erään, koska asiaa tulee varmasti sen verran paljon. Opin muuten vasta, että ilmeisesti Thaimaa pitäisi taivuttaa, että Thaimaahan, mikä omaan korvaan kuulostaa todella paljon kummallisemmalta kuin Thaimaaseen, joten aion kyllä itsepintaisesti käyttää jälkimmäistä, vaikka se sitten kieliopillisesti olisikin väärin :)

Pärjäisikö tällä tavaramäärällä pari viikkoa?!?
Ensimmäisenä kerron teille, miten suhteellisen pitkän lennot usealla vaihdolla menivät lasten kanssa. Meidän lento lähti aamupäivällä Helsingin lentokentältä, joten päädyttiin siihen, että päästään helpoimmalla kun ajetaan yön yli ja lapset saavat nukkua matkan. Muuten hereillään istumista tulee vähän turhan paljon parin vuorokauden sisään. Herätettiin siis puolen yön maissa lapset ja vetäistiin autoon windfleecet ja pipot sekä hanskat päälle ja lähdettiin ajelemaan. Automatka menikin lasten osalta aika kivuttomasti ja jaksoin itsekin ajaa jonkin verran matkasta, vaikka yleensä posotan taju kankaalla kaikki automatkat!


Aamulla oltiin hyvissä ajoin kentällä, mutta äkkiä siinä menee kuitenkin aikaa kun käy tekemässä lähtöselvityksen, vie tavarat ja ravaa ympäri lentokenttää etsien paikkaa, mistä saa haettua Airshellin rattaillle. Vinkiksi muillekin pienten lasten kanssa harvoin matkustaville,  että lentokentältä tosiaan saa vuokrata rattaille sellaisen suojalaukun ja hintaa vuokraukselle tuli noin 30e. Löysin netistä vielä alekoodin jonkun matkatoimiston sivuilta. Olisikohan ollut TUI? Itselle ostettuna rattaiden suojalaukku maksaa helposti sen  parisataa ja jos käyttöä ei ole kertaa paria enempää, ei oman osto ole kannattavaa.


Helsinki-Vantaan lentokentällä oli pieni leikkipaikka, jossa vietettiin viimeiset hetket ennen koneeseen nousua. Saivat lapset purkaa vielä viimeisetkin energiat. Huomasin jälkikäteen, että aika hyvin oli Noshin kankaat edustettuna lasten matkavaatteissa, kun kaikkien hupparit on tehty Noshin kankaista :)



Tärkeitä tavaroita käsimatkatavaroissa meillä lasten kannalta olivat:

- erilaiset tehtäväkirjat/puuhajutut, joita ei saanut katsoa eikä tehdä ennen matkaa
- naposteltavaa ja syömistä, että saa lapsen huomion kiinnitettyä hetkeksi ruokaan eikä myöskään nälkäkiukku nosta päätään kesken reissun
-  valjasreppu Viialle
- taaperokokoinen Tula, johon saa kokonsa puolesta joko Aavan tai Viian kyytiin



Valjasreppu saatiin kavereilta viime tippaan lainaan ja se paljastui todella käteväksi vilkkaalle taaperolle lentokentillä. Pystyttiin päästämään Viiakin jaloittelemaan ilman, että tarvi koko ajan pelätä Viian katoavan ihmisvilinään sen sekunnin aikana kun erehdyt katsomaan jonnekin muualle.

Tulan kyytiin puolestaan pääsi kentillä sekä Viia että Aava. Aavakin väsyi pitkien lentojen aikana ja Dohan lentokenttärattaiden painoraja oli niin pieni, että Aava ei niihin enää saanut mennä, joten pääsi sitten reppuun. Aava viihtyy hyvin repun kyydissä ja pyytää kyllä itse päästä selkään, jos ei jaksa kantaa. Tuommoiset pienet matkat jaksan minäkin hyvin kantaa Aavaa mukana.


Lapsille viihdykkeeksi pakattiin myös padi ja Veetille kannettava Nintendo. Noita käytettiin lähinnä kentillä vaihtoja odotellessa.

Lennettiin siis Qatar Airwaysillä Helsingistä Dohaan ja Dohasta jatkolennolla Bangkokiin. Siellä jouduttiin ottamaan tavarat ulos itse ja buukkaamaan ne uudelleen maansisäiselle lennolle Phuketiin. Siitä vielä sitten tunnin matka taksilla hotellille. Ensimmäinen kuuden tunnin pätkä lentokoneessa meni kohtalaisesti. Koneessa oli kaikille omat näytöt, josta pystyi katselemaan elokuvia, kuuntelemaan musiikkia tai pelaamaan pelejä. Veeti ja Aava viihtyivätkin hyvin koneessa, mutta Viialla teki hieman tiukkaa istua paikallaan niin pitkä aika. Varsinkin kun ohjelmat eivät tietenkään olleet suomeksi. Päiväunia ei saatu Viia ottamaan, joten matka meni hereillä. Loppuajasta alkoi kyllästyminen jo näkyä ja Viia olisi halunnut lähteä pois omalta paikaltaan. Syöminen varsinkin oli melko mielenkiintoista kun Viia oli sylipaikkalainen. Piti vähän vuorotella miehen kanssa, että saatiin molemmat oma ruoka syötyä.


Itseä hieman korpesi kun edessä oleva mies laski oman istuimensa makuuasentoon niin, että me meinattiin Viian kanssa litistyä takana. Varsinkin kun mies ei edes nukkunut vaan katsoi vaan elokuvaa. Ja tässäkin se ärsytys johtui siitä, että oma mies vaihtoi oman paikkansa (meidän penkkirivin viereisen rivin päästä meidän eteen penkille) tämän miehen pienelle pojalle, joka oli sairas ja näin lapsi pääsi äitinsä viereen. Tästä kiitoksena sitten pojan isä lytistää meidät penkillään, vaikka varsin tietoinen varmasti oli meidän olevan siinä takana.


Selvittiin kuitenkin ekasta lennosta hengissä ja päästin jaloittelemaan Dohan kentälle. Välilasku oli kyllä niin paikallaan, koska en tiedä mitä loppulennosta olisi tullut, jos Viian olisi pitänyt istua vielä melkein toinen samanlainen aika paikoillaan! Dohassa oltiin viiden maissa ja lento lähti ysin maissa. Neljä tuntia kului todella nopeasti, kun käytiin syömässä ja kiertelemässä kenttää. Pelkästään turvatarkastuksessa kului jonkin verran aikaa, kun jono ehti kasvaa todella pitkäksi ennen kuin päästiin liittymään siihen. Viialle ei saatu koneeseen varattua kuin baby meal eli purkki kasvissosetta, mitä Viia ei sormiruokailevana vauvana ole juurikaan edes koskaan syönyt. Ekalla lennolla saatiin kuitenkin pyytämällä Viialle aikuisten ruoka, koska lasten ruokia ei ollut ylimääräisiä ja lentoemännät kehottivat kysymään toisen lennon ruokaa heti palvelutiskiltä Dohaan saapuessa. Saatiinkin sitten Viialle lastenruoka, mutta Viia ehti nukahtaa yöunille, ennen kuin ruoka tuli :D

Dohasta lähtiessä toivottiin tietenkin, että lapset nukkuisivat sen lennon kokonaan, koska oli kuitenkin jo lasten nukkumaanmenoaika. Lennettiin isolla Airbus A380 koneella, joka on kaksikerroksinen! Oltiin varattu paikat toisesta kerroksesta, mutta saatiin kuitenkin paikat alhaalta. En tiedä, että oliko ne toisen kerroksen paikat sitten varattu kokonaan ykkösluokalle, vaikka varatessa siellä oli osa tavallisiakin paikkoja. Saatiin onneksi hyvät paikat penkkirivin alusta, jolloin meillä oli hieman enemmän tilaa kun edessä ei ollut penkkirivejä. Lentoemäntä toi meille myös vauvakorin, jossa Viia nukkuikin sen aikaa, kun odoteltiin ruokaa. Toivottiin tietenkin, että olisi nukkunut sen aikaa, että oltaisiin saatu rauhassa syödä, mutta tietenkin Viia heräsi ennen sitä itkemään. Väsy selvästi painoi eikä Viia meinannut saada unen päästä kiinni ollenkaan. Itkeskeli pitkän aikaa ennen kuin lopulta nukahti ja sitten kaikki nukkuivatkin siihen asti, että kone alkoi laskeutua. Itsekin sain  siinä hetken nukuttua.
Jännittynyt matkaaja odottaa lentokoneeseen pääsyä.
Bangkokin kentällä meillä oli muistaakseni neljä tuntia aikaa, mutta sekin meni todella nopeasti kun etsittiin matkalaukut ja tehtiin lähtötarkistukset jne. Vaihdettiin kentällä myös rahaa. Viia nukkui jonkin aikaa Tulan kyydissä ja syötiin vähän välipalaa ennen Phuketin koneeseen nousemista. Oltiin vissiin kaikki aika lailla jo reissusta rähjääntyneitä tässä vaiheessa, koska nukahdettiin kaikki lentokoneeseen ennen kuin se ehti edes nousta. Itse heräsin paineen tunteeseen korvissa ja ihmettelin, että miten se paine ottaa maan tasolla, mutta oltiinkin ilmassa. Aava heräsi noin puolen tunnin jälkeen, mutta Viia ja Veeti nukkuivat koko tunnin lennon. Veeti ei herännyt edes siihen, kun kone laskeutui maahan, vaikka tömähdys oli melkoinen. Kentältä vielä tunnin taksimatka ja oltiin perillä kohteessa.


Onhan se ihan totta, että ei se tuollaisen Viian ikäisen kanssa lentokoneessa matkustaminen pitkiä matkoja mitään herkkua ole. Toki varmaan riippuu paljon myös lapsen luonteesta. Meidän tytöt eivät ole koskaan olleet mitään paikoillaan istujia ja siksi myös hieman Veetiä haastavampia matkakumppaneita. Kun kaivat värityskirjan esille, sitä jaksetaan tehdä se puoli minuuttia ja sitten kyllästyttää. Oikeastaan lentäminen ei ihan hirveästi eroa pitkistä automatkoista lasten kanssa, koska silloinkin joutuu istumaan paikoillaan vöihin köytettynä. Mutta autoillessa voi sentään halutessaan pysähtyä huoltoasemalla energiaa purkamaan. Matkustamiseen saa varata mukaan pitkän pinnan, mutta tästäkin selvittiin hengissä! :)

Onko teillä matkustettu pitkiä matkoja pienten lasten kanssa? Miten on sujunut?

tiistai 18. huhtikuuta 2017

Nettikaupat; laiskan shoppailijan pelastus

En ehkä ole siinä mielessä kovinkaan tyypillinen nainen, että en yhtään jaksa kierrellä kauppoja ostosten merkeissä. Shoppailu on joskus ihan jees ja sillä lailla maltillisesti muutaman kaupan verran, mutta harvoin jaksan innokkaasti shoppailla koko päivää. Olen todella laiska penkomaan joka rekkiä ja ostan vaatteet mieluusti sellaisesta paikasta kaupassa, missä ne ovat seinällä esillä tai jonkin hyllyn päädyssä. Ei niin, että miljoona tuotetta on jossain rekissä, mistä niitä pitäisi plarata. Hiki tulee pelkästä ajatuksesta!

Omien vaatteiden ostamista vielä kamalampaa on ostaa kaupasta lapsille vaatetta, jos vaatteet ovat sellaisia, mitä pitäisi sovittaa. Siinä vaiheessa kun sovitusrumban pitäisi alkaa, ei ketään kiinnosta enää olla kaupassa saati sovittaa. Vaate käytetään hyvin pikaisesti päällä, eikä äiti ehdi nähdä, että onko koko sopiva nyt vai vuoden päästä.

Olen siirtynyt vaateostoksissa varsinkin lasten kohdalla todella pitkälti nettikauppojen tarjontaan. Saa rauhassa selata, vertailla eri kauppojen hintoja ja lukea kokemuksia tuotteista. Sitten vain naps tuotteet koriin ja kotiin sovitukseen. Tilaan aina sellaisista kaupoista, missä vaihto ja palautus on ilmaista. Kotona on helppo sovittaa ne vaatteet lapsen kanssa silloin, kun lapsi on yhteistyhaluinen eikä valmiiksi kiukkuinen ja väsynyt kaupoissa pyörimisestä. Lahjonnaksi voi myös käyttää Pikku kakkosta ;)

Minulla on muutamia vakkarikauppoja, mistä ruukaan ensimmäisenä tsekata valikoimat ja ajattelin jakaa näitä vähän teidänkin kanssa. Kaupat ovat satunnaisessa järjestyksessä eivätkä mitenkään paremmuuden mukaan :)


Kenellekään ei varmaan tule yllätyksenä, että yksi näistä vakiopaikoista on Ellos. Sieltä on vaan niin helppo ostaa kaikki saman kaupan alta sisustuksesta vaatteisiin. Lisäksi sinne on aina olemassa edes joku alekoodi tai tarjous ja usein tuolta ostankin alekoodin kanssa joko kalliimpia ostoksia tai sitten ison läjän puoli-ilmaisia vaatteita. Viime Elloksen tilauksesta mulle itselle ei jäänyt mitään, mutta miehelle ostin kesäksi uudet Conversen tennarit. Hintaa melkein yhdeksänkympin kengille jäi n.30e, mikä on jo todella iso säästö!

Zalando tulee useimmiten tarkistettua silloin kun etsin kenkiä tai urheiluvaatteita. Tarjoukset ovat todella vaihtuvia, koska tänään 40e maksavat kengät saattavat huomenna olla puolet kalliimpia. Zalandolta tilasin tytöille ison läjän lenkkareita testiin kesäksi ja välikauteen ja Viialle löytyikin nämä kevyet Adidaksen tennarit hintaan 14e ja Aavalle välikauteen Superfitin goretex-kengät.  Nämä molemmat kengät ovat hyvä esimerkki siitä, miten hinnat vaihtelevat. Aavan kengille jäi reilu viikko sitten hintaa n.40e ja seuraavalla viikolla samat kengät maksoivat yli 70e... Eli kannattaa käydä eri päivinä katsomassa, että millaisia aleprosentit ovat. Zalandolla on myös ilmainen vaihto ja palautus ja melko nopea toimitus. Myös valikoimat ovat todella laajat.
Jos etsin pelkästään lastenvaatteita, käyn yleensä läpi valikoimat Jollyroomista sekä Lekmeriltä.
Kummassakin on todella paljon hyviä tarjouksia ja valikoimaa on lastenvaatteiden lisäksi myös leluissa ja esimerkiksi lastenhuoneen sisustusjutuissa. Jollyroomista olen jonkin verran kuullut negatiivista lähinnä palautusten ja reklamaatioiden hoidon suhteen, mutta itselläni ei ole ollut firman kanssa ongelmia.

Nämä ovat oikeastaan ne muutama peruspaikka, missä käyn yleensä ensimmäisenä katsomassa, jos on jollekin tavaralle tarvetta. Näiden lisäksi voin suositella ainakin  Sportamorea , jossa on myös melkein aina joku alekoodi, joka pyörii siinä ruudun ylälaidassa. Tuolla myydään lähinnä erilaisia urheilumerkkejä sekä esimerkiksi Kavatin kenkiä.

HM:ltä tilaan perusvaatetta kuten sukkiksia ja yksivärisiä paitoja sekä myös jonkin verran kodintekstiilejä. Ainakin Hennesin käsipyyhkeet ovat olleet todella laadukkaita hintaansa nähden!

Mitkä ovat teidän vakkarinettikaupat? Tykkäättekö ostaa mieluummin livekaupasta kuin netistä?  

*postaus sisältää mainoslinkkejä

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Uhmis tuhmis

Lapsiperheissä on varmaan totuttu siihen, että ainakin jollakin lapsista on aina menossa jokin tietty vaihe. Jo vauvana lapsella on tiheän imun kausia, sitten tulee eroahdistukset ja sen jälkeen tietty ne ah niin ihanat uhmakaudet! Veetin uhmaikä oli tuossa kahden ja puolen vuoden tienoilla ja kesti joitakin viikkoja. Silloin elämä oli melkoista huutamista välillä. Sanoisin kuitenkin, että ei mikään ihan kamala uhma. Aava puolestaan oli vauvasta lähtien sellainen ei niin tyytyväinen vauva ja lapsi, joten uhmaikää ei oikeastaan koskaan tullut vaan se oli sitä tasaista peruskitisemistä.


Viialla puolestaan on ollut temperamenttia vaikka muille jakaa jo pienestä pitäen ja se tuntuu vain kasvavan sitä mukaa mitä ikää tulee lisää. Tällä hetkellä menossa on varmaan joku kahden vuoden uhma ja meillä asuukin melkoinen tuittupää tällä hetkellä! Ihan kaikki pitää saada tehdä itse ja oman pään mukaan ja jos yrittää kieltää, niin tulee valtava mielensä pahoittaminen. Kieltoa seuraa dramaattisesti sängylle mahalleen heittäytyminen ja iso nyyhkytys, jolloin ei saa katsoa eikä koskea. Jos yrität vaikka silittää, niin Viia äkäisesti huitoo kättä pois. Tuolloin on parasta antaa yksin rauhoittua eikä yrittää koskea, jolloin se selvästi vain ärsyttää lisää.


Ruuaksi halutaan banaania, sitten ei taas haluta ja sitten halutaankin. Ensin banaaniviipaleet ovat ok, mutta sitten syntyy raivo, kun ehdit ne pilkkoa kun neiti olisikin halunnut kokonaisen banaanin! Nyt mukaan on tullut lautasen paiskaaminen teatraalisesti lattialle, mikäli ruoka ei ulkonäöllisesti miellytä tätä pientä uhmista. Lähes joka asiasta voi nostaa valtavan kiukun!


Tällä viikolla yksi päivä töiden jälkeen kiukku alkoi siitä, kun joutui nousemaan turvaistuimesta pois eikä voinutkaan jäädä yksin autoon pihalle. Sisällä raivo jatkui, kun olisi pitänyt riisua vaatteet. Viia ei antanut riisua, joten jätin istumaan eteiseen vaatteet päällä. Sitten raivo yltyi kun en antanut haalari ja kengät päällä mennä olohuoneeseen. Istui ja raivosi sitten melkein puoli tuntia vaatteet päällä ennen kuin lopulta itse riisui ne ja keksi jonkun toisen syyn jatkaa raivoamista. Me muut ei koskaan keksitty, että mikä se oli :)


Onneksi nämä uhmakohtaukset ovat toistaiseksi rajoittuneet kotiseinien sisälle, niin ei ole tarvinut muiden kaupassa katsoa ärsyyntyneesti lattialla makaavaa ja riehuvaa lasta. Eikös muutamia vuosia sitten joku isä poistettu kaupasta lapsen kanssa, kun lapsi oli saanut uhmakohtauksen ja häiritsi muita asiakkaita. Noissa tilanteissa voisivat ne häiriintyjät itse yrittää hiljentaa sen uhmaansa purkavan lapsen. Ei muuten ole ihan helppoa! Ja tuo kauppauhmakin muuten ollaan koettu! Taisi olla Veeti, joka makasi Prisman lattialla pikkukärryt nurin vieressä ja huusi. Leivänmaistattajatätikin koitti tulla leipäpalalla lahjomaan, kun tunnisti Veetin, joka aina innokkaasti kävi hakemassa maistiaisia. Ei auttanut lahjominenkaan siinä tilanteessa.


Onneksi nämä uhmat(kin) ovat vain kehitysvaiheita lapsen elämässä, eivätkä kestä koko ikää. Mikäli kestäisivät, niin ehkä tällä maapallolla olisi himpun verran vähemmän ihmisiä :) Tosin Viia on sen verran omapäinen, että tuskin ihan helppo luonne tulee olemaan senkään jälkeen, kun uhma hellittää!


Tai sitten tämä on vain alkusoittoa ja se "oikea" uhma on vasta tulossa sitten kahden vuoden jälkeen!



Missä iässä teidän lapsilla on ollut uhmaikä ja onko siinä ollut eroja sisarusten välillä?

maanantai 10. huhtikuuta 2017

Surupuku on musta vai onko?

Maaliskuussa meillä oli hieman harvinaisempi meno, kun osallistuimme miehen mummun hautajaisiin. Monesti keskustellaan siitä, pitääkö lapsilla olla hautajaisissa mustat vaatteet tai edes tummat. Mielestäni riitää, että lasten vaatteet ovat siistit ja tilanteeseen sopivat, eikä värillä ole niin väliä. Lasten kohdalla voi minusta hyvin hieman luistaa tuosta ohjesäännöstä.


Vaarini hautajaisissa Veetillä oli valkoinen kauluspaita, liivi ja siistit farkut. Silloin ajattelin, että ei vaari olisi tykännyt pahaa, vaikka Veetillä ei suoria housuja ollutkaan. Ehkä nämäkin ovat vähän tapauskohtaisia ja sellaisia, missä voi miettiä vainajaakin ja hänen tyyliään ja tahtoaan. Meillä ei lapsille ole ostettu erikseen vaatteita pelkkiä hautajaisia varten, vaan toivon, että juhlavaatteet menevät sitten tilanteessa kuin tilanteessa. En myöskään kestä roikkuvia puvunhousuja, jollaiset ne todennäköisesti hoikan Veetin päällä olisivat. Mieluummin laitan tummat, siistit farkut sitten kauluspaidan ja siistimpien kenkien kanssa. Tähän mennessä ei kukaan ole huomauttanut epäsopivasta vaatetuksesta.

Mekko Pomp DeLux //  Kengät Arauto Rap

Meillä oli viime vuonna kaverilta lainassa kummitätini häissä Aavalle Pompin Enna dress ja tykästyin siihen todella paljon. Mielestäni se on yksi kauneimpia Pompin mekkoja, mitä olen nähnyt. Kun ennen kummipoikamme ristiäisiä etsin lapsille juhlavaatteita, oli tämä yksi niistä mekoista, jonka haaveilin löytäväni käytettynä.



Kerrankin voi sanoa, että oli onni myötä ja löysin tämän Facebookin kirppikseltä ja vielä ihan sopuhintaan. Koko on 110cm ja toivoisin, että se menisi vielä mahdollisesti syksylläkin esimerkiksi Aavan synttäreillä. Ensimmäisenä tuosta todennäköisesti loppuu helmasta pituus.


Mekko oli sopivasti tumma, joten se sopi paremmin kuin hyvin myös hautajaisvaatteeksi. Kaveriksi vain mustat sukkahousut sekä siistit nahkakengät, niin ei tarvinut erikseen mitään sisäkenkiä.




Viiallakin oli hautajaisissa samat vaatteet kun kummipoikamme ristiäisissä. PompDeLuxin hihaton mekko on myös kirppariostos ja entinen käyttäjäkin on meille tuttu ;) Koko on 92, mikä on himpun reilu yläosasta, mutta ei niin paljon, etteikö mekkoa voisi käyttää ilman neuletakkia. Sitä paitsi Viialla on tapana puskea kädet tuonne yläosan sisään samalla lailla kuin taskuihin!


Tyllissä oli tosin se huono puoli, että se tarttui melko mukavasti noihin kenkien tarroihin kiinni! Onneksi tämä Viian mekko ei ollut kallis ja siinä oli valmiiksi jonkin verran tyllissä osumaa.


Mekko Pomp DeLux // Kengät Arauto Rap // Neule diy
Neuletakki oli vaaleanpunainen eikä musta, mutta minun mielestäni sopii silti ihan hyvin hautajaisiin. Tulipa sillekin nyt sitten heti toinen virallisempi käyttökerta, että ei ihan jää kaappiin pölyttymään!


Lapset jaksoivat yllättävän hyvin olla hautajaisissa. Kirkossa istuivat nätisti ja Viia nukkui rattaissa. Tosin heräsi tietenkin juuri silloin itkemään, kun me muu perhe oltiin alttarilla laskemassa arkun päälle kukkia... Sanoin jo etukäteen miehelle, että ihan varmasti herää juuri silloin ja niinhän siinä sitten kävi. Ei auttanut kuin minun hipsia sivummalle nostamaan Viia rattaista pois ja jättää muut sinne hoitamaan homma loppuun.


Muistotilaisuudessa sitten alkoi pikkuhiljaa tytöillä näkyä kyllästymisen merkkejä ja mentiinkin puheiden aikana eteiseen niin saivat vähän liikkuakin kun pitkän aikaa olivat joutuneet olla vain hiljaa paikoillaan.



Mitä mieltä te olette lasten hautajaispukeutumisesta? Pitäisikö lapsillakin olla mustat vaatteet?


keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Että mitähän v****a Posti nyt taas

Harvoin tulee kunnolla purnattua mistään, mutta nyt ärsyttää niin paljon, että jospa kirjoittaminen laskisi verenpainetta. Muistatteko, kun alkuvuodesta (?) Posti poisti kakkosluokan kirjeissä, koska sillä ei kuulemma ollut juurikaan käyttäjiä. Tämä oli se ensimmäinen omaan korvaan särähtänyt juttu. Olen keskustellut usean paljon postittelevan kaverini kanssa asiasta ja KAIKKI heistä käyttivät kakkosluokkaa postituksiin. Usein se oli myös päivässä perillä toisin kuin ykkösluokan posti, joka ei omalla kohdallani tainnut kertaakaan mennä päivässä perille. Tuntuisi hassulta, että ihmiset oikeasti olisivat muka käyttäneet vain ykkösluokkaa. Kuinka moni teistä käytti postituksessa kakkosluokkaa?
No eipä siinä mitään, tietenkin se ykkösluokan hinta jäi voimaan ja kakkosluokan nopeus. Kirjeiden lähetys siis kallistui tuolloin sen kymmenen tai parikymmentä senttiä muistaakseni siihen nähden, että käytti ennen kakkosluokkaa. Tämän kuun alusta hinnat nousivat taas 20s. Eli neljän kuukauden sisään korotus on ollut jo 30-40s, mikä on aika suuri prosentuaalinen osuus siihen nähden, että merkin hinta on se pari euroa. Muistan, että ennen rusettipipon postitus maksoi 1,4e ja nyt se maksaa muutama vuosi myöhemmin 2e. Minusta aika kohtuuton prosentuaalinen korotus!

Toinen itseä hämäävä asia on se, että postin kallistumista perustellaan jatkuvasti kirjepostin vähenevällä määrällä. Okei, yritysten laskut sun muut menevät aika paljon sähköisenä, mutta oletko koskaan ennen nettiä itse lähettänyt kirjeitä viikoittain? Tai edes kuukausittain? Nykyisin tulee asioitua postissa jopa useita kertoja viikossa hakemassa ja viemässä tavaraa. Nettikauppoja syntyy kuin sieniä sateella ja useat niistä toimittavat pakettinsa tadaa minkäs muun kuin postin kautta. Lisäksi nettikirppareiden suosio on valtaisaa ja myös vaatteet vaihtavat omistajaa postin kautta. Voiko oikeasti olla, että tämä nykyinen valtaisa Postin kautta kulkeva liikenne onkin oikeasti todella vähäistä verrattuna siihen aikaan kun ei ollut mitään nettikauppoja tai kirppareita, vaan tavarat myytiin livekirppareilla ja kaikki muu ostettiin kivijalkakaupasta. Itse suhtaudun tähän hieman skeptisesti. Olisi kiva nähdä Postin esittämiä lukemia tavaravirran määrästä nyt ja sinä "parempana aikana", johon nykyaikaa verrataan.

Pipot odottamassa postitusta.





Hintojen korotusten lisäksi muutama vuosi sitten valikoimista poistui maksikirje, eli yli kolme senttiä paksun lähetyksen lähettäminen on nykyisin sitten tosi kallista. Jos postitat yhden tennispallon niin hinta on noin kahdeksan euroa. Ei mitään järkeä! Kahdeksan euroa yhdestä tennispallosta! Ehkä tämän takia porukka tilaa paljon ulkomailta, kun Suomen postit ovat niin älyttömät. Mutta kaikista paras on tämä alla oleva. Tämä on ollut voimassa jo pitkään, mutta muistin tämän asian uudelleen vasta nyt, kun se eräässä facebookryhmässä oli pinnalla. Eli jos lähetät yli 10kpl kirjeitä kerrallaan, maksat niistä seitsemän euron lisämaksun! Eli jos yrität käyttää Postin palveluita niin sua rangaistaan siitä sakolla. Mitä enemmän lähetät, sen enemmän maksat lisälaskua. Eli Postin työntekijälle maksetaan palkkaa siitä, että osa sen työtä on se, että se punnitsee kirjeen ja leimaa sen oikealla hinnalla, mutta jos se joutuu tekemään sen useampaan kuin yhdeksään kirjeeseen, niin siitä peritään lisälasku, koska se voi kerryttää jonoa!

Eli sama kuin menisit vaatekauppaan ja ostaisit yhdeksän vaatetta niin sulle lätkäistäs suhteessa vaikka kolmenkympin lisälasku siitä, että kassalle voi muodostua jonoa kun myyjä joutuu poistaan useasta tuotteesta hälyttimet! Tämä ei vaan mene mun jakeluun. Tuon maksun voi toki välttää jos itse punnitsee kotona tuotteet ja miettii, että mahtuuko kirjeenä vai ei ja toivoo, että on onnistunut laittamaan oikean määrän merkkejä. Silti en voi käsittää, miten siitä voidaan rangaista, että kannattaa Postin toimintaa. Ensin nuristaan, että kirjepostin määrä vähenee, mutta jos yrität tehdä asialle jotain niin siitäkin rangaistaan. Niin että mitähän vittua?!?!  Mulla odottaa tuossa melko läjä pipoja postitusta. Pitänee viedä ensin ekat yhdeksän ja päästää välissä toinen asiakas ja viedä sitten loput, koska en todellakaan ala maksamaan seitsemää euroa siitä, että Postin työntekijä joutuu tekemään työnsä, josta hänelle maksetaan. Sen kirjeen punnitus ja leimaus per kirje ei ainakaan meidän postissa kestä kuin sen alle kymmenen sekuntia. Kyllä sitä joutuu minuuttia paria kauemmin odottamaan melko monessa muussakin paikkaa.... Ei kaupassakaan joudu maksamaan extraa ruokaostoksista, mikäli valitsee itsepalvelukassan sijaan sen kassaneidin miehittämän kassan. Tällä meiningillä ei kyllä oikeasti kohta kannata myydä esimerkiksi netin kirpparilla mitään kun monesti postitus maksaa enemmän kuin itse tuote. Kuulostaako tämä teistä nyt ihan reilulta ja mitä mieltä olette ylipäätänsä Postin meiningistä nykyään?




Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...