| NauravaNappi: 2011

lauantai 31. joulukuuta 2011

Vuoden viimeisen päivän väkerryksiä

Vuoden viimeistä päivää viedään! Kaivoin taas ompelukoneen ja saumurin kaapista ja hurauttelin vähän niillä uuden vuoden kunniaksi. Meillä ei sen kummemmin juhlita, kun Veeti on meidän kanssa kotona. Ehkä illalla Veetin mennessä nukkumaan voisi juoda lasillisen kuohuviiniä ja katsoa takapihalta muiden raketteja.

Veetin joululahjoista oli jo aikaisemmassa postauksessa puhetta ja tässäpä kuvaa Veetistä uusien palikoiden kanssa. Nuo Brion magneettiset palikat ovat olleet mieleisiä. Tosin Veeti tykkää ottaa niitä laatikosta pois ja laittaa takaisin enemmän kuin yrittää rakennella niillä :)


Veeti on semmoinen jääkalikka, että sillä on aina varpaat ja sormet jäässä ja mummulassa kun on viileämpi niin tahtoo huuletkin mennä siniseksi! Ompelin sitten Veetille oman jumpsuitin sisäkäyttöön. Josko pysyisi poika vähän lämpimämpänä. Alle vaan sukkikset ja body. Muokkasin tuon jostain vanhasta fleecehaalarin kaavasta. Hihoista tuli hieman pitkät ja haaramitta olisi saanut olla vähän pidempi, vaikka lisäsinkin siihen jo mittaa. Vetskarin ompelukin onnistui tällä kertaa yllättävän hyvin. Haalari on vuoreton, mutta hupun vuoritin kun löytyi kankaaseen sopivaa ruskea-turkoosia pallokangasta.




Facebookin ompeluelämää-sivulta sain innostuksen kokeilla tehdä tuommoisia heijastimia, joiden toinen puoli on huopaa. Tein pari perhosta ja sydämen. Nopeita tehdä ja tulee kyllä kivoja! Vielä pitäs niihin jotkut nauhat kehitellä. Olikin pulaa kivoista heijastimista, kun en kaupoista tahdo mieluisia löytää.


Lisäksi ompelin itselleni vähän paksumman pipon. Päällinen velouria ja sisällä fleece. Eteen ompelin fleecestä sydämen, kun en jaksanut alkaa applikoimaan ja leikkelemään ja silittelemään tukikankaita.


 Veetille on valmistunut myös yhdet villasukat, kun toiset niistä aikaisemmin tekemistäni jäi jo pieneksi!


Näin joulun jälkeen voi myös julkaista kuvia muutamista itse tehdyistä joululahjoista, kun ne ovat päätyneet jo lahjansaajille :)

Ennen joulua mulla oli käynnissä sytykeruusutehdas. Keräsin eka kananmunakennoja sekä kynttilän jämiä. Sitten askartelin niistä noita sytykeruusuja. Ohje löytyy monestakin paikkaa kun vaan googlaa sytykeruusut.


Ostin astiat noille ja laitettiin lahjaksi mun äidille, miehen mummoille ja miehen veljelle perheineen.


Päälle vähän sellofaania, niin ei tarttenut sen kummemmin laittaa lahjapaperia.


Pienemmät versiot laitettiin muistamiseksi Veetin hoitotädille sekä mun kummipojan vanhemmille.


Omalle äidille lahjaksi tein neulakirjan, kun neulat tahtoo olla aina hukassa kun niitä tarttis...


Kirjan kansi on paksumpaa huopaa ja sisällä ohuempi huopa. Tuohon saa sitten laitettua neuloja kiinni. Pienen taskun tein sitä varten, että siihen saa tarvittaessa semmoisen pahvinpalan, minkä ympärillä on niitä erivärisiä ompelulankoja.



Ympärille laitoin koristenauhaa, jonka päivin laitoin nepparit. Ompelin pieneltä matkalta ennen nepparia nauhan kiinni kirjan kanteen.

Olen saanut myös muutaman uuden lukijan, joten tervetuloa uusillekin! Toivottavasti viihdytte :)





tiistai 27. joulukuuta 2011

Joulu

Taas se joulu tuli ja meni. Tänään saavuttiin vihdoin kotiin ja melkoinen myrsky täällä oli vastassa! Torstaina lähdettiin jo joululoman viettoon anoppilaan. Perjantaina sinne saapui myös miehen veli perheineen, niin saatiin vähän elämää taloon. Mulla iski sopivasti flunssan päälle jouluksi ja aika meni enemmän ja vähemmän nenää niistäessä ja yskiessä. Lauantaina käytiin Veetin isomummulla ja sitten puolen päivän  jälkeen ensimmäisen jouluruuan ääreen. Ennen ruokaa tosin availtiin jo paketteja, jotka tontut olivat jättäneet meille sillä aikaa kun oltiin siellä miehen mummulla.

Veetin serkku on kyllä maltillisin kolmevuotias tai ylipäätänsä lapsi ainakin lahja-asioissa. Ehdotettiin, että josko jaettaisiin tonttujen tuomat lahjat ennen ruokailua, niin tämä sitten tokaisee, että "Ei jaeta vielä lahjoja, jaetaan vasta ruuan jälkeen!". Onko joku kuullut moista lausetta jouluna lapsen suusta?


Veetiä ei vielä tänä vuonna paketit kovasti kiinnostaneet. Tämä on varmaan ainut kuva, missä on paketti kädessä :) Lauantaina jouluruuan jälkeen pakkauduttiin lahjojen kanssa autoon ja hurauteltiin mun kotia, jossa vietettiin sitten loppujoulu.


Joulupukilla ei ainakaan tänä vuonna ollut lama, sen verran noita paketteja oli kertynyt kuusen alle...




Eniten odotan nykyään joulussa jouluruokia... Nams. Rannikolta kun olen, niin suurta osaa joulupölydässä näyttelee kalat. Nytkin meillä oli lipeäkalaa, kraavilohta, kylmäsavulohta, savusiikaa, sinappisilakoita, valkosipulisilakoita, kaprissilakoita ja lasimestarin silliä. Vai olikohan se sittenkin suutarinlohta?? En ole vielä oppinut muistamaan kumpi oli kumpi :) Miehen kotoa meille tuotu perinne joulupöydässä on itse tehty italiansalaatti.



Veetin jouluruoka; kinkkua, omenaa, limppua ja tomaatteja :)


Pukki toi Veetille ihania lahjoja! Kirjat ovat meillä aina menestys ja lisäksi Veeti sai mm. tarpeellisia yöpukuja, muutaman vaatteen, Brion pienen junaradan, legoja, brion rakennuspalikoita ja eläintarhan. Kaikki oli oikeastaan semmoista myös meille mieleistä eikä mitään turhaa krääsää. Siivosinkin tänään Veetin vauvaleluja kaappiin, jotta saatiin tilaa uusille leluille.

Veeti sai myös isomman peiton ja siihen lakanat. Tai oikeastaan saatiin kahdet lakanat, mutta toiset olivat aivan erikokoiset kuin peitto kun olivat kahdelta eri henkilöltä. Harmittaa, kun nyt on vain yhdet sopivat lakanat. Toiset ovat liian isot kuitenkin äitiyspakkauksen peittoonkin.


Itse olin ilmeisesti ollut erityisen kilti, sillä sain uuden puhelimen. Vaatimuksena itsellä on ollut se, että puhelimessa olisi mahdollisimman hyvä kamera, että voisi tarvittaessa blogissakin käyttää kameralla otettuja kuvia.

Joulupäivänä kokeilin sitten uuden puhelimen kameraa ja ihan hyviä kuvia tuolla saa.

Syötiin juustoja.


Ja pelattiin uutta Trivial pursuitia. Meidän joulupäivän perinne.

Saatiin myös muita ihania lahjoja, kuten lakanat, Hackmannin Flirt tarjoiluastia, pari kivituikkua jne. Tuo Flirt astia mulla oli joululahjatoiveena ja sehän sieltä paketista sitten paljastuikin.

Huomenna ois sitten paluu arkeen ihanalla tavalla; viisaudenhampaan poistolla! Tai siis kahden hampaan poistolla. Saa nähdä kuinka musta ja turvonnut naama on huomenna :)

tiistai 20. joulukuuta 2011

Jouluvalmistelut valmiina

Nyt se joulu sitten saa tulla. Paketoin äsken viimeiset paketit ja muutenkin kaikki on valmiina (paitsi pakkaaminen, mutta sitähän ei lasketa eihän?). Tai no joo, huomenna pitää tehdä jouluruualle vielä tyrnijäähdyke pakasteeseen odottamaan, mutta muuten kaikki on kunnossa.



Torstaina töiden jälkeen ajellaan Kiuruvedelle anoppilaan, jossa ollaan aattoon asti. Aattona iltapäivällä pakataan taas auto ja suunnataan illaksi mun kotiin. Melkoista reissaamista tämä joulu, kun molempien vanhemmat ovat eronneet ja kaikkia pitäisi ehtiä nähdä. On siis neljä paikkaa plus tietenkin omat isovanhemmat missä pitäisi ennättää käydä. Miten muut pariskunnat viettävät joulua? Oletteko kotona ja kutsutte vieraat teille, vietättekö oman perheen kesken joulua vai istutteko autossa kuten mekin? Haaveina olisi joskus viettää joulu omassa kodissa, mutta siihen vaadittaisiin isompi talo, että voisi pyytää molempien vanhemmat esimerkiksi jouluksi meille.


Vähän tämän tyylisiä kortteja meiltä lähti maailmalle tänä vuonna. Erittäin nopea kortti tehdä! Tässä versiossa on Dymolla tehty teksti, muissa oli tarrat, mutta unohdin aikaisemmin ottaa niistä kuvat ja tein jälkikäteen vielä muutamia kortteja.

Innostuin Dymosta myös paketoinnissa. Pakettikortit kun paperin tapaan menevät vain kuitenkin roskiin tai unohtuvat/tippuvat, jolloin  kukaan ei tiedä kenelle lahja on osoitettu, niin ratkaisin omgelman tällä :)



Eilen tein viimeiset lahjaompelukset. Tässä miehen kummitytölle koirantassuvelourit.


Vuoritin myös kummipojan pakettiin menevän pipon ja lisäsin heijastintähden, jotta näkyy poika sitten pimeälläkin!


Iltakutomuksena mulla on ollut huivi itselle. Nopea tehdä kun tuo lehtikuvio kiertää vain toista reunaa. Innostuksen tähän sain  Eriparivillasukkia-blogista.

 Malli: Saroyan by Liz Abinante
Lanka: Garnstudio Drops Nepal (tumma violetti 4399) 4 kerää
Puikot: 5 mm muistaakseni



Lehtikuvio erottuu tässä värissä vähän huonosti ja se jäi jotenkin kuperalle tuossa reunassa :( Ja nyt kun katsoo tuon innoistusblogin kuvia, niin tuo kuvio näyttää mun huivissa jotenkin kummalta! Siis ihan erilaiselta, siinä se on paljon kauniimpi. Mulla on ainakin varmaan löysempi käsiala, kun kuvio on noin eri näköinen.


Innostuin vielä päivällä joululahjan teon yhteydessä leikkimään neppareilla ja laitoin nauhamittaan nepparit, jotta se pysyy laatikossa nätisti rullalla :)



perjantai 16. joulukuuta 2011

Synkkää

Heräiltiin aamulla puoli kasin maissa ja lähdettiin Veetin kans ulos jo puoli kymmenen jälkeen. Pihalla oli vielä siihenkin aikaan melko hämärää, johtuen osaksi myös pilvisestä säästä. Täällä on kaikki tiet aivan peilijäällä tai sitten loskalla, joten otettiin rattaat ja käytiin pitkästä aikaa vaunulenkillä. Saihan tuota olla varovaisena, kun ei ole nastoja lenkkareissa, mutta perille päästiin ilman yhtään pyllähdystä! Rattaista saa onneksi hieman tukea, jos meinaa jalka luistaa. Pitää kyllä varmaan käydä ostamassa ne liukuesteet lenkkareihin, jos meinaa tämmöisillä keleillä yhtään ulkoilla.



Näin "paljon" täällä on enää lunta jäljellä. Toivottavasti viimeisetkin ei sula pois ennen joulua. Musta joulu on niin tylsä :( No, on tässä vielä viikko aikaa sadella lisää, joten pidetään peukkuja, että saataisiin edes vähän lisää lunta aatoksi. Näyttää muuten ihan siltä, että olisin ollut illalla lenkillä, kun on niin pimeää!


Lyhdyissäkään ei ole tullut pidettyä paljoa kynttilöitä, kun on ollut niin sateisia ja mälsiä iltoja.


Veetin päikkäreiden aikaan sain ommeltua Veetille yhden paidan. Kangas ostettu facebookin kautta. Tuo Kalastava karhu on vaan niin kivaa!


 
Laitoin tällä kertaa merkin niskaan, kun helma on monesti housujen sisässä ja se merkki jää sinne sitten piiloon. Kaava Papana-paita Ottobresta ja koossa 86cm. Lisäsin vähän pituutta helmaan, mutta muuten hyvän mallinen kaava, ei yhtään niin iso, kuin nuo Ottobren kaavat yleensä!






maanantai 12. joulukuuta 2011

Joulupolulla

Käytiin eilen Veetin kanssa joulupolulla kaverin ja kaverin lapsen kanssa. Joulupolku järjestetään vuosittain Puuhkalan museon ympäristössä. Joulupolku kiertää pienen lenkin ja matkan varrella voi nähdä tonttuja, seimen, metsäneläimiä jne. Tässä muutama tunnelmakuva polulta.


Pulkkaparkki.

Kynttilät valaisivat koko polun.

Oravia ja tonttuja.



Haltijoita (?) metsässä.

Tonttuja nuotioimassa.

Suosituin kohde; joulupukin posti. Sinne sai viedä tontuille lahjatoivekirjeen.


Innostuin eilen ompelemaan vielä Veetin lakkiin heijastinkankaasta tähden, kun kangasta oli jäänyt viime vuotisista heijastimista yli. Nyt näkyy pimeässäkin. Kauppareissulle ollaan tässä lähdössä ja Veeti haki omat kengät, että päästään lähtemään.


Veeti ei ole tähän mennessä osannut syödä lusikalla ollenkaan itse vaan on lähinnä tökkinyt jommalla kummalla päällä ruokaa. Ostettiin kauppareissulta tuommoinen "käyrä" lusikka ja annettiin Veetinj syödä jugurttia sillä ja se onnistui heti. Eli oppiminen oli vaan siitä lusikan mallista kiinni. Vielä on vähän harjoittelemista tuossa, että saa kunnolla ruokaa lusikkaan, mutta muuten onnistui hyvin ja kohtuullisen siististi :)



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...