| NauravaNappi: Ikuisuus vai sittenkin pari viikkoa?

torstai 29. syyskuuta 2011

Ikuisuus vai sittenkin pari viikkoa?

Sain eilen valmiiksi "ikuisuusprojektin" eli Novitan ohuesta Polku-langasta tehdyt polvisukat. Todellisuudessa näiden tekemiseen meni joku pari viikkoa, mutta tällaiselle "kaikki mulle heti nyt"-ihmiselle se kaksi viikkoa tuntui ikuisuudelta. Mutta nyt ne on valmiit! Sain anopilta synttärilahjaksi neljä kerää tuota lankaa ja sain näihin käytettyä alle kerän! Eli todella riittoisaa lankaa. Pikaisella googlettamisella löysin muutaman osuman ja moni oli sanonut, että lanka on vaikeaa kutoa ja katkeilee, mutta itsellä ei tämmöistä ongelmaa kyllä ollut...

Sukat on todella ihanat jalassa ja näitä tulee varmasti käytettyä nyt päivien kylmetessä ja nämä mahtuu kenkiinkin hyvin, kun ovat sen verran ohuet. Varsien yläosaan pitää ehkä laittaa kuminauhat, jotta eivät valahda alas...

Lanka: Novita Polku
Puikot: 3mm
Kulutus: 78g (uskomattoman vähän näin pitkiin sukkiin!)


Aikaisemmin virkkaamastani Juhannusruusu-matosta jäi jonkin verran kudetta yli, joten eilisen Kiinteistökuningatar Kaisan aikana jämäkuteesta syntyi kori Veetin pipolle. Tosin kori meinasi jo jäädä pieneksi... Miten niin meidän lapsella on liian paljon pipoja???

Ohje: Täältä


Meillä oli tänään tutustuminen Veetin tulevaan hoitopaikkaan, jossa Veeti aloittaa maanantaina. Olimme tosi onnekkaita ja saimme perhepäivähoitopaikan tuosta parin sadan metrin päästä kotoa. Veetin hoitaja oli tosi mukava ja Veetillä on hoitoseuranaan 4 tyttöä iältään 3v, 5v, 5v ja 7v, joka on päivät jo koulussa. Tutustuminen meni tosi hyvin, eikä Veeti vierastanut yhtään vaan paahtoi heti tutkimaan joka paikkaa ja leikkimään ihanilla tyttöjen leluilla! Veeti taisi tykästyä tunnin aikana myös hoitajaan, sillä meni jopa syliin istumaan ja oli mustasukkainen, kun hoitajan oma tyttö istui äitinsä sylissä. Veetin piti mennä änkäämään heti samaan syliin ja tyttö ei olisi saanut istua äitinsä sylissä. Saa nähdä onko eri ääni kellossa maanantaina kun jätetään sinne päikseen muiden kanssa. Luulisin kyllä, että kaikki menee hyvin, mutta senpä näkee sitten :)

Illalla vietettiin sitten laatuaikaa ihanien kavereiden kanssa ja käytiin porukalla syömässä. Aika meni taas ihan liian nopsaa, kun harvemmin näkee porukalla. Ihan kaikkia ei saatu paikalle välimatkan takia ja suuri harmi oli, että yksi meistä sairastui juuri ennen tapaamista, eikä päässytkään paikalle. Paranemisia siis sinne päin!

Huomenna Veeti menee yöksi mummulaan ja me päästään viettämään hieman omaa aikaa, tosin eri seurassa. Itselle tulee tänne meille kaveri kylään illaksi ja miehet lähtevät pelaamaan frisbeegofia ja saunomaan toiseen paikkaan. Olisipa jo huominen!

2 kommenttia:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...