| NauravaNappi: syyskuuta 2013

maanantai 30. syyskuuta 2013

Pitkät Jussit testissä

Ajattelin aikani kuluksi laitella teille pari sovituskuvaa noista kalsareista, jotka tein sillä Pitkä Jussi-kaavalla. Tein siis suoraan koon 104, mutta ilman saumanvaroja ja hieman taisin tehdä ohjetta pidemmän resorin, kun lahje näytti niin lyhyeltä. Ja näistä tuli tosi hyvän kokoiset! Sopivan slimmit, mutta ei kuitenkaan liian ja pituuskin on melko nappivalinta.


Nyt kun ostaisi lämmintä merinovillaa ja tekisi siitä housut, niin olisi lämpimämmät pakkaskeleillä! Onko muuten teillä kokemusta merinovillaribistä? Semmoista näyttäisi olevan Myllymuksuilla, mutta mietin, että onko se samanlaista käyttää kuin tavallinen merinovilla? Tai mikä niistä kankaista nyt sitten on tavallista.... Että kannattaisiko tilata sitä kun hinta on melkein kympin halvempi metriltä mitä noissa kuviollisissa merinovillakankaissa.


sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Hoitolaukku vai käsilaukku?

Olikohan se tällä viikolla, kun törmäsin jossain netin syövereissä ihaniin hoitolaukkuihin, nimittäin näihin Babymell-merkkisiin. Merkki oli ennestään ihan outo ja päädyin surffailemaan sitten erilaisia versioita näistä laukuista. Suomessa maksavat kiitettävästi ja eräästä blogista sitten löysinkin vinkin, että Amazon uk:sta tilattuna säästää rahaa. Joskus taisinkin kirjoitella, että Veetillä oli Marimekon semmoinen nailoninen olkainlaukku hoitolaukkuna. Tämä sama laukku on nyt Veetin päiväkotilaukku, joten vauva tarvitsee nyt sitten oman. Normaali käsilaukkunikin on ihan hyvä, mutta toivoin lisätaskuja laukkuun, että tavarat eivät aina olisi sekaisin laukun pohjalla.
Toinen kriteeri laukulle oli se, että se ei saisi näyttää liikaa tai ei mielellään ollenkaan hoitolaukulta. Haluaisin, että sitä voisi käyttää myös vauvaiän jälkeen tavallisena käsilaukkuna tai vähän isompana reissukassina tai muuna vastaavana. Hassu yhteensattuma kävi, kun eilen mietin tekeväni aiheesta postauksen ja huomasin Kiikkusaaren Marian kirjoittaneen ihan samasta asiasta ja vielä saman merkkiset laukutkin olivat päässeet mukaan. Hauskaa tästä tekee itselleni se, että tunnen Marian tosielämässä ja meillä on todella samanlainen maku. Ennen kuin kumpikaan meistä ompeli, oli meidän esikoisilla paljon samoja vaatteita ja muitakin tavaroita meillä on samanlaisia. Siksi itseäni huvitti, että oltiin tätäkin postausta tekemässä samoihin aikoihin, samoista laukuista :)

Tosin minä olen jo päättänyt ja itseasiassa tilannutkin itselleni uuden hoitolaukun. Olkoon se sitten synttärilahja itseltä itselle. Tilasin tuo ylemmän kuvan laukun. Toinen vaihtoehto oli tämä alempi. Kysyin mieheltä mielipidettä niin hän kehotti ottamaan tuon yksinkertaisemman, että en sitten kyllästy siihen ja sen sitten pitkän pohdinnan jälkeen tilasin. Tuolta ulkomailta tilattuna hintaa tuli melkein 30e vähemmän mitä Suomesta ostettuna.


Laukussa on kaikki tarvittava ja vähän päällekin eli:

- sisällä viisi taskua ja ulkona kolme
- mukana konepestävä vaipanvaihtoalusta
- kantohihnankiinnitys vaunujen aisaan
- koko 33x44x15cm
- materiaali, joka on helppo pitää puhtaana ihan vaan pyyhkimällä kostealla
- kiva ulkonäkö eli menee tavallisena laukkunakin vauvaiän jälkeen!

Nyt odotan innolla, että laukku saapuisi ja pääsisin sitten ihan käytännössä kokeilemaan ja ihastelemaan, että onko se yhtä kiva kuin kuvissa :)

Sekalaisia kuulumisia

Täällä viedään viimeisiä miehen isyyslomapäiviä ja keskiviikkona meillä alkaa "oikea" arki eli jään kaksin lasten kanssa. Saa nähdä mitä siitäkin tulee. Luultavasti itkua ja hampaiden kiristystä :) No ei, eiköhän me hyvin selvitä kun alkaa vauvalla sitten pikkuhiljaa tulemaan jokin rytmi. Juuri vein vauvan ulos nukkumaan, kun sisällä nukahtaa tissille ja herää samantien, kun koitan laskea omaan sänkyyn nukkumaan pidemmät unet. Tänään ei siis ole vielä nukkunut päiväunia, kun heräsi vasta ysiltä. Vauvan ollessa unilla, yritetään tehdä jotain kivaa Veetinkin kanssa, tai mieshän voi tehdä muulloinkin, itseäni hieman rajoittaa tuo vauvan syöttäminen. Toki senkin aikana voi lukea esimerkiksi kirjaa!


Veeti sai synttärilahjaksi pelejä, niin kaverin kanssa pelattavia kuin muistipelejäkin ja niitä ollaan tehty tällä viikolla. Lisäksi Veeti itse pyysi eilen, että tehdään maja. Mistä lie moisen oppinut, sillä ei olla aikaisemmin tehty. No viriteltiin sitten pöllöviltti sekä päiväpeitto lipaston ja rahin väliin ja tadaa, maja oli valmis!

Majan sisällä oli pimeämpää kuin huoneessa, joten taskulamppu vielä mukaan majaan niin hommasta tulee vielä kivempaa.


Kaikesta uhmakiukuttelusta Veetistä on myös apua nykyään. On nimittäin innostunut meidän rikkaimurin käytöstä ja ihan riita tulee, jos joku muu sitä käyttää ja Veeti ei saa. Joskus saattaa kesken päivän pyytää, että saanko imuroida ja sille pyynnölle tämä äiti ei sano eitä! Kaivan sitten imurin esiin ja Veeti pärisyttelee pitkin taloa. Pysyypähän enimmät roskat pois. Joskus saatan kertoa, että missä on likaista ja Veeti menee sinne imuroimaan. Yleensä se on meillä keittiö tai ompeluhuone.


Vauvastakin olen yrittänyt muistaa ottaa kuvia ja samalla jättää talteen kuvat myös noista itse tehdyistä vauvanvaatteista. Tässä omatekemä body päällä. Kuva muuten kyllä todella huono :)


Tässä näkyy paremmin raglanhihassa olevat nepparit ja tässä bodyssa on myös nuo tumppuosat.


Kapalosta jäik kangasta yli, joten tein kaverille pipon vastalahjaksi, kun hän tuo meille pesupähkinöitä ja vaatetta. Toisessa reunassa rypytys framilonilla ja koristeena iso kukkanappi.


En yhtäkkiä myöskään löytänyt vanhoista teksteistä, että olenko jo laittanut näistä kalsareista kuvan tänne. Mielestäni olen, mutta se ei osunut silmään, niin tässä mahdollisesti sitten uusintaa. Eli kahdet kalsarit Veetille talveksi. Kaava Ottobren Pitkä Jussi koossa 104cm. Vielä ei olla kokeiltu päälle, että miten istuvat. Noihin sepaluksiin ja takaosiin saa kivasti kulutettua pieniä tilkkuja. Jätin pois tuosta sepaluksesta sen "pissimisreiän", koska en oikein hoksaa sen pointtia. Meillä näiden alla kuitenkin käytetään boksereita...
Viimeinen kuva ei liity sitten mihinkään mitenkään, testailin vain tuota uutta kameraa yks ilta kun istuin saumurin edessä niin kuvaan tuli sitten joskus itse tekemäni neulatyyny :)



perjantai 27. syyskuuta 2013

Tula tuli

Keskiviikkona meille siis kotiutui tuo Kantokiertueen testi-Tula, jota saan käyttää nyt vielä ensin viikon ja sitten postitan sen seuraavalle osallistujalle. Repun mukana ei ollut ohjeita, joten jouduin heti alkuun laittamaan Ipanaisen Annille viestiä, että miten ihmeessä tuo vauvatuki toimii! Ja sainkin heti seuraavana aamuna vastauksen ja kuvalliset ohjeet ja saatiin vauva kyytiin. Laitan tänne nyt pari kuvaa ja jos siellä ruudun takana on joku Tulan omistava, niin voisi kertoa, että näyttääkö asento yhtään oikealta! Tai Anni, kerro sinä kun kuitenkin käyt lukemassa tämän jossain vaiheessa ;)


Tänään reppu pääsi kunnolla testikäyttöön, kun mies lähti hierojalle ja mun piti siivota. No vauvahan tietenkin heräsi juuri silloin ja kuten kirjoittelin aiemmin, se ei viihdy yhtään missään makuulleen vaan alkaa heti kitistä, joten ei muuta kuin vauva reppuun ja imuri käteen! Hyvin onnistui kotityöt repun kanssa ja tuleepahan samalla hieman pakarajumppaa, kun ei voi kumartua vaan pitää kyykätä ;)


Hieman erilainen tämä oli käyttää kuin Manduca, voin jossain vaiheessa vaikka yrittää vertailla näitä! Jospa päästäisiin ulkoilemaankin repun kanssa piakkoin. Ostin vauvalle popin windfleecen, joka on jumittanut kaksi viikkoa postissa, joten eipä ole paljon repun kanssa pihalla oltu. Alkaa jo toivo menemään siihen, että haalari ehtisi meille ennen kuin on ihan liian kylmä käyttää sitä. Siksi huusinkin huutonetistä jo talvihaalarin, käytetään sitten suoraan sitä jos toista ei ala näkyä. Hieman ärsyttää vaan kun tuntuu, että postin palvelu vaan huononee koko ajan ja hinnat nousee... Enkä hoksannut tietenkään pyytää lähetystä pakettina, että olisi saanut sen seurantanumeron :/

torstai 26. syyskuuta 2013

Synttäriylläri!

Tänään on mun synttäripäivä ja ikää mittariin pärähti jo 29! Ensi vuonna juhlitaan sitten pyöreitä, hui kamalaa! Tästä päästäänkin sitten mun huippuun synttärilahjaan. Voin sanoa, että mun mies on ehkä maailman paras ostamaan lahjoja, enkä valehtele yhtään. Kaikki sen ostamat lahjat ovat olleet tosi hyviä ja mietittyjä. Saatan esim joskus kesällä puhua jostain jutusta, minkä haluaisin ja sitten se paljastuu vaikka joulupaketista. En ymmärrä, miten joku voi painaa niin hyvin mieleen pitkän ajankin takaa juttuja, joista oon puhunut. Kesällä puhuin, että olisi kiva hommata joku pikkujärkkäri, joka kulkisi aina laukussa mukana. Tuo oikea järkkäri kun on niin iso, että ei sitä huvikseen viitsi mukana raahata. No aamulla paketista paljastui Olympuksen Pen Lite E-PL3! Eli tuommoinen tosi pienirunkoinen pikkujärkkäri!


Nyt pitäisi vielä hommata tuolle jokin suojalaukku. Saisiko mistään mitään kivannäköisiä, vai pitääkö käydä ostamassa perus musta Kärkkäiseltä? Nyt sitten kamala opettelu kun kamera on erimerkkinen kuin meidän entiset. Toivottavasti oppisin edes jotenkin käyttämään tuota...


 Ja pitihän sitä uutta kameraa jo vähän testailla kotona. Äkkiseltään ihan hyviä kuvia, vaikka en kamalasti ole vielä toimintoihin perehtynyt ja netistä ladattu ohjekirjakin on pitkä kuin nälkävuosi!




Kamerassa oli valmiina erilaisia tuommoisia efektejä, mitä saa kuviin. Tuossa muutama erilainen versio koottuna kollaasiin.


Tänään alkoivat myös ne perinteiset nöf nöf-päivät eli Kärkkäisen sikapäivät. Lähdettiin ostamaan vara-akkua kameraan ja samalla hakemassa muutama tarjoustuote. Mamalicious-imetyspaidat oli tarjouksessa vain 15e/kpl, joten hain kaksi. Noita kun saa melkein päivittäin pestä, kun tahtoo tulla imetyksen yhteydessä aina märkiä länttejä paitaankin :) Tuo punainen on oikeasti aika erivärinen, kuvassa se näyttää fuksialta. Lisäksi Casallin urkkaliivit puoleen hintaan. Nuo vanhat liivit ovat yllättäen hieman pienet tällä hetkellä enkä viitsi sijoittaa ihan kamalia summia semmoisiin, joiden sopivuutta en tiedä puolen vuoden päähän. Värivalikoima oli aika rajallinen, joten ostin vaaleanpunaiset :) Lisäksi ostin urkkasukkia kun niitäkin oli tarjouksessa.


Urheiluliiveille tuleekin taas käyttöä, kun olen alkanut käydä vaunulenkeillä vauvan kanssa. Jos saisi nämä raskauskilot veks. Aloitin maanantaina testiluontoisesti tuon Go fat go-ruokavalion, tosin miesten ruokamäärillä, koska imetän. Lisäksi olen lisännyt sinne esimerkiksi täysjyväruisleivän, että kalorimäärä ei olisi liian pieni. Hyvin lähti varmaan nesteitä kun paino on tässä kolmessa päivässä tippunut jo yli kaksi kiloa. Kiva alku omaan painoon pääsemiseen. Jos alkaa näyttää siltä, että vaikuttaa maidon määrään niin lopetan tai lisään reilusti ruokaa. Tällä hetkellä kuitenkin tilanne on se, että maitoa on enemmänkin ylituotantoa, joten tällä mennään.

Kaksi viikkoa

Ja yksi päivä päälle on siis ikää näissä tiistaina otetuissa kuvissa meidän neitillä. Kuulosti paremmalta otsikolta vain tuo kaksi viikoa mitä oikea ikä :) Kokeilin räpsiä muutamia vauvakuvia muistoksi, ennen kuin tuo pieni tuhiseva söpöläinen kasvaa ihan mahdottoman isoksi.


Kuvittelin homman paljon helpommaksi. Kai nyt paikoillaan makaavasta vauvasta saa helposti hienoja kuvia. No ei saa! Kädet tai jalat vispasi koko ajan ja pää liikahti aina kriittisessä vaiheessa, joten tässäpä ne muutamat onnistuneet kuvat ovatkin.


Meillä on pysynyt yörytmi jo viikon samana eli kahdella syötöllä mennään ja ollaan saatu aikaistettua vauvan nukkumaanmenoakin hieman. Eli nyt rytmi on aika lailla semmoinen iltaa ja yötä kohden, että kymmenen ja puoli yhdentoista maissa vauva nukahtaa yöunille. Ensimmäisen kerran herää syömää puoli neljän maissa ja toisen kerran kuuden ja seitsemän välillä. Eli aika helpolla ollaan päästy. Yksi yö nukkui kympistä puoli kuuteen aamulla! Piti hieman hieraista silmiä, kun kelloa vilkaisin ja hoksasin, kuin paljon se jo on :) Toisaalta välillä vauvaa vaivaa ilmavaivat aamuyöstä ja ensimmäisen syötön jälkeen ei suostu oikein nukahtamaan ja kitisee mahaa. Siinä vaiheessa mies ottaa vauvan mahan päälle köllöttämään, koska vauvan olo helpottuu mahallaan ollessa. Sitten kun kitinä loppuu, siirretään vauva nukkumaan.


Päivisinkin vauva hereillä ollessa viihtyy oikeastaan vain sylissä ja siinäkin pystyasenossa. Ihan erilainen kuin Veeti, joka mielellään köllötteli viltillä tai sitterissä välistä. Onneksi on tuo Manduca (ja eilen testikäyttöön kotiutunut Tula) niin saa jotain tehtyäkin samalla, kun vauva vetää repussa sikeitä. Ilman sitä olisin kyllä nyt melko kädetön!


Muutoin vauva on kiltti tapaus, eikä kovinkaan paljoa turhia itkeskele. Melkoinen kakkatykki kyllä, siinä tullut veljeensä jolla oli myös ns. suora putki! Kakkavaippoja saa vaihtaa koko ajan ja harvemmin pelkkää pissavaippaa. Mies menee ensi keskiviikkona töihin ja sitten pitää opetella uudenlaiseen arkeen kahden lapsen kanssa. Ehditäänköhän me koskaan mihinkään ajoissa tällä kokoonpanolla? :)

tiistai 24. syyskuuta 2013

Sadepäivän temppurata

Eräänä päivänä tuossa joku aika sitten täällä satoi aamupäivän vettä kuin saavista kaatamalla, joten ei edes haaveiltu pihalle menosta. Mies sitten keksi, että tehdään Veetille temppurata, että saa pahimpia energioita purkaa johonkin. Niinpä mie sitten ideoi tämmöisen temppuradan.

Heittorastilla heitettiin palloja, hernepusseja ja pehmopalikoita pyykkikoriin ja koreista sai tietenkin pisteitä.


Heittorastilta siirryttiin tunneliin, joka oli rakennettu tuolien alle. Tässä toimisi myös viltti tuolien päällä, mikäli eik löydy tunnelia valmiina kotoa.



Kiertelyrastilla piti juosta ja kiertää lattialle asetetut esteet tietyltä puolelta.


Ensimmäisellä rastilla hypättiin saunajakkaralta patjan päälle, tietty niin korkealle ja pitkälle kuin pääsi!


Patjalla olisi muuten voinut tehdä myös kuperkeikan!


Viimeinen rasti oli tuommoinen kuja, jota pitkin piti kävellä ilman, että osuu noiden keppien päälle. Jos olisi ollut jotain narua, niin senkin olisi voinut levittää lattialle kiemurtelemaan ja lapsen laittaa kulkemaan sen päältä.


Tämmöinen temppurata meillä oli. Onko teillä harrastettu koskaan temppuratoja ja millaisia rasteja teillä oli käytössä, mikäli tämmöisiä on tehty?

maanantai 23. syyskuuta 2013

Kekkerit

Eilen meillä vietettiin Veetin synttäreitä, vaikka virallinen päivä oli tosiaan jo viime lauantaina. Pinterestistä (taas!) olen joskus löytänyt tuommoiset bannerikirjaimet, jotka oli valmiiksi siis kolmion muotoiset. Tulostin ne ja leikkasin ääriviivoja pitkin. Lopuksi liimasin kartongille ja virittelin nauhaan maskin teipillä. Itsekseni mietin, että kaikkea tyhmää sitä värkkääkin, mutta puolustelin tekosiani sillä, että voin siirtää juhlien jälkeen tuon Veeti-osuuden Veetin huoneeseen. Ja voihan tuon onnea-tekstinkin säästää vaikka ensi vuoteen :)


Koko viikon mulla hakkasi tyhjää kakun koristelun kanssa ja jotenkin en keksinyt yhtään mitään! En jaksanut tällä kertaa vääntää mitään marsipaanijuttuja, joten törkeästi kopion erään ompeluryhmäläisemme blogista täältä tämän idean. Mukavan nopea ja kuitenkin näyttävä kakku tuli tällä konstilla!




Kakun välissä oli omenamoussea sekä vaniljakiisseliä. Omenalajike olisi voinut olla ehkä joku toinen, sillä tuosta täytteestä tuli hieman mauton mielestäni. Lisäksi meillä oli poropiirakkaa, karjalanpiirakoita ja keksejä.



Vauvalle pääsin pukemaan ihan juhlan kunniaksi tuon minipienen helistin-mekon! Tosin viisi minuuttia ennen juhlien alkamista piti vielä leikata tuosta vyötäröltä Framilon pois, koska se oli sitä huonoa Prymin versiota, joka ei joustanut ja oli liian tiukka. Ompelut olivat vielä vähän vaiheessa, kun ensimmäiset vieraat tulivat :)


Meidän neiti on niin rimppakinttu, että kaikki tavalliset sukkikset on ihan järkky suuria! Nuo Lindexin olivat mielestäni todella kapeat malliltaan ja niihinkin jää vähän ylimääräistä. Lahjemitta ei niinkään ole valtava, vaikka koko on 62/68. Pitkäjalkainen neiti, kuten äitinsäkin.


Ihana tuo mekko päällä, vaikka niin on käyttäjäkin! Veetin kummin ja meidän äitin piti melkein tapella siitä, kumpi saa pitää vauvaa sylissä ;)

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Keltaista

Käytiin torstaina vaunuilemassa vauvan kanssa ensimmäistä kertaa hieman pidempi lenkki ja käytiin samalla poimimassa muutama auringonkukka tuohon etuterassille. Auringonkukat ovat vaan niin ihania, että oli pakko napsaista sisällekin yksi maljakkoon! Saa nähdä, että kauanko tuo pysyy hyvänä.




Samalla kun laitoin kukan maljakkoon ja raivasin sille tilaa, vaihtelin myös myös hieman esineiden paikkaa olohuoneen ja keittiön lipaston välillä.


Olohuoneeseen siirtyi tuo valokuvakehys sekä Kivi-tuikut. Orkidean saimme äidiltäni, kun hän kävi vauvaa katsomassa laitoksella. Saa nähdä, että kauanko tuo pysyy hengissä, kun yleensä tapan nuo melko nopeasti...


Keittiöön päätyi tuo auringonkukka ja muut tavarat ovatkin olleet tuossa lipaston päällä jo aikaisemmin.


Keskiviikkona meillä kävi myös kavereitamme katsomassa vauvaa ja saatiin vauvalahjojakin! Ihana Småfolkin pyyhe ja Marimekon ruokalappu. Lisäksi vauva sai oman satukirjan, joka unohtui kuvasta pois. Nyt on Veetillä ja vauvalla molemmilla omat, paksut satukirjat. Onneksi kuitenkin erilaiset. Veetikin on nimittäin saanut muistaakseni ekana jouluna satukirjan lahjaksi.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...