| NauravaNappi: joulukuuta 2013

tiistai 31. joulukuuta 2013

Mitä vuosi toi tullessaan?

Viime vuosi oli meidän perheelle suurien muutosten aikaa. Myimme vanhan kotimme, mihin Veeti syntyi kolme vuotta sitten. Tai sairaalaanhan se syntyi, mutta kuitenkin. Tammikuussa pääsimme muuttamaan uuteen kotiimme ja aloittamaan sisustusurakkaa, jolle ei ainakaan vielä näy loppua. Helmikuu meni aika lailla järjestäessa tavaroita paikoilleen ja miettien sisustusasioita. Kaikkea tätä vaikeutti valtava pahoinvointi, jonka joulukuinen plussa raskaustestissä sai aikaan.

Jäin myös lomautetuksi ja olin kevään kotona Veetin kanssa. Maaliskuussa vierailtiin Jyväskylän serkuilla kahdestaan Veetin kanssa ja huhtikuussa vietettiin ensimmäinen pääsiäinen uudessa kodissa. Mahakin alkoi jossain vaiheessa kasvaa ja erottua. Ystäväpiirissä oli kolme muuta odottavaa äitiä! Pahoinvointi lakkasi jäätyäni kotiin töistä. Kevät meni myös ikävissä merkeissä ja vaarin luona sairaalavierailuilla. Toukokuussa oli ensimmäiset lämpimät kelit ja mentiin kohti kesää. Toukokuussa rakas vaari nukkui. Kesällä kävin töissä tuurailemassa hetken aikaa ja jäin elokuussa äitiyslomalle. Veeti oppi ajamaan pyörällä ja herkuteltiin jätskillä. Juhlittiin ystävien häitä ja saatiin kaveripiiriin uusia, ihania vauvoja.

Syyskuussa elämä viimeistään muuttui täysin, kun tämä pieni prinsessa muutti taloon. Vietettiin Veetin kolmevuotissynttäreitä ja opeteltiin elämää uudella kokoonpanolla. Lokakuussa oltiin mukana kantokiertueella ja karistin lähes kaikki raskauskilot gfg-ruokavaliolla. Lisäksi kävin elämäni ensimmäisellä ompeluleirillä Alavieskassa. Marraskuussa juhlittiinkin jo ristiäisiä ja alettiin suunnitella joulujuttuja. Ensimmäiset joululahjat olivat jo valmiina. Joulukuussa mietittiin joululahjajuttuja lisää ja Aava täytti kolme kuukautta. Vietettiin joulu ja tänään vietetään vuoden viimeistä päivää Aavan kummien kera täällä meillä. Kakku odottaa vielä koristeita ja palju lämmitystä. Mies tulee vähän aikaisemmin töistä tänään ja jää sitten viikon lomalle. Illaksi ostettiin muutama raketti, että Veeti pääsee isin kanssa ampumaan niitä. Tai ehkä enemmänkin katsomaan. Sitten saunotaan, paljuillaan itkuhälyttimien kera ja syödään hyvin.


Käsityörintamalla on tapahtunut vaikka mitä. Neulominen jäi tänä vuonna vähemmälle ja ompelukoneet vetivät selvästi pidemmän korren. Jotain neule- ja virkkausjuttujakin kuitenkin valmistui.
Uusin huimasti vuoden aikana kasvaneen Veetin vaatevarastoa perusvaatteilla.

Ylitin omat mukavuusrajani ja aloin ommella vaatteita myös itselleni ja vieläpä siinä onnistuen.

Lisäksi ompelin suuren pinon suloisia vauvanvaatteita ihanan pirteissä tyttöväreissä!


Paljon ehti tapahtua ja paljon ehdittiin tehdä vuoden aikana. Toivottavasti ensi vuodesta tulee myös hyvä! Tämän koosteen myötä toivotan kaikille lukijoille hyvää uutta vuotta! Muistakaa olla varovaisia rakettien kanssa!

maanantai 30. joulukuuta 2013

Retro, retrompi, pupuhaalari?

Ennen en pitänyt yhtään retrokuoseista, nykyään jonkin verran. Yleensä kuitenkaan semmoiset retroöverikuosit eivät miellytä silmää. Tässä Rengon Leenan suunnittelemassa kuosissa vaan joku kolahti ja tilasin sitä pienen pätkän jumpsuitia varten. Kangas tilattu Metsolalta, missä se näytti olevan alessa tällä hetkellä. Tämä valmistui jo ennen joulua, mutta jäi bloggaamatta joulutohinoiden painaessa päälle.


Vaikea ottaa nykyään typystä kuvia, kun se kääntyy niin vikkelästi aina mahalleen, enkä ehdi kamerani kanssa perään! Omista varastoistani ei löytynyt sopivaa keltaista eikä punaista resoria niin vedin retrouden tappiin ja laitoin ruskean ja piristykseksi sitten keltaisen vetskarin. Kaavana tässä tuttu villikko, jota muokkailtu. Koko 68cm ja vähän taisin lisätä niska-haaramittaa.


Pakko sanoa, että tästä tuli aika kiva, vaikka värimaailma ei ehkä ole mulle itselle se tyypillisin. Tässä kuvassa taas näkee, että jalat heiluu kun neiti kääntyy, kun jalat ovat vain sumea läntti.


Sitä kun ei malta odottaa, että haalari tulisi pesusta ja voisi ottaa uudet, paremmat kuvat niin mennään näillä sitten! Luulin muuten, että en osaa pitää tämmöisiä kokohaalareita, mutta onhan tämä aika kätevä. En ole sisällä pukenut alle oikeastaan muuta. Joskus bodyn. Sen verran jouduin tekemään muutoksia tuohon jälkikäteen, että lisäsin semmoisen suojan tuohon vetoketjun yläpäähän, koska se hankasi leuan ihoa ikävästi. Tulipahan testattua semmoisenkin tekeminen!


Facebook-sivuilla lupailin pientä arvontaa, kun 200 lukijaa on täynnä ja tänäänhän se napsahti ja meni ylikin! Puhun siis bloggerin kautta kirjautuneista lukijoista, muiden määräähän on vaikeampi nähdä mistään kerralla. Ensi vuoden puolella siis jotain kivaa tiedossa, pysykäähän kuulolla!

lauantai 28. joulukuuta 2013

Kohti uutta joulua

Joulu tuli ja meni, nyt voi sitten aloittaa alusta koko joulun odottamisen. Neulepuikoilla on ehkä jo seuraavan vuoden joululahja ja eilen ostin myös kaupassa käydessäni yhden joululahjan ensi vuodeksi. Hyvä aloittaa hyvissä ajoin, että ei tule ensi vuonna paniikkia... Meillä joulua vietettiin kahdessa eri osoitteessa ja matkassa oltiin yli viikon verran. Kiuruveden mummulaan mentiin lauantaina ja siellä Veeti sai koristella pipareita ja nauttia mummun jakamattomasta huomiosta. Harmiksemme Veetin serkukset eivät vesirokon vuoksi päässeet paikalle ja Veeti olisi varmaan kaivannut vähän leikkiseuraa serkuksista, kun meinasi olla melko rasittava riehuja välillä! Tai sitten joulupukin tulo jännitti, vaikka luulen, että ei vielä oikein koko joulupukkiasiaa ymmärtänytkään.



Aava oli tonttutytön sijasta hetken aikaa meidän pieni porotyttö. 





Mummulta löytyi myös nuo omastakin lapsuudesta tutut Tupperin piirtolevyt. Noita olen yrittänyt tuloksetta metsästää kirpparilta, mutta ei ole löytynyt. Jos jollain lojuu tarpeettomina nurkissa, niin voisin ostaa pois. Sopuhintaan tietenkin ;)




Aattona syötiin jouluruoka Kiuruvedellä ja lahjanjaon ja kahvittelun jälkeen ajettiin toiseen mummulaan. Välillä pysähdyttiin kotona vaihtamassa vähän vaatteita ja hakemassa toiset lahjat kyytiin.




Joulukirkkoon en harmikseni tänä vuonna ehtinyt ja haudoillakin käytiin vasta seuraavana päivänä.



Ensimmäistä kertaa saatiin myös joulupukki vierailulle. Pukki oli ollut pihalla vähän hukassa, kun oli sekoittanut meidän Veetin ja Veeti Kallion. Onneksi löysi lopulta oikeaan osoitteeseen! Pukin lahjasäkki oli mennyt hukkaan ja autoin pukkia sen verran, että kävin kirpparilta ostamassa vanhan jouluverhon ja ompelin siitä pukille uuden lahjasäkin.


Aava uskaltautui pukin syliin, mutta Veeti ei. Muuten oli kyllä tomerana jakamassa lahjoja pukin apuna.



Veeti oli ollut kilttinä ja sai paljon paketteja. Meidän piti hommata Veetille vain yksi lahja, mutta tulihan niitä sitten laitettua useampi, kun innostuin paketoimaan semmoisiakin tavaroita, jotka eivät olisi välttämättä edes lahjoja olleet, vaan ne olisi ostettu muutenkin. Tämmöisillä tarkoitan esimeriksi lakanoita uuteen peittoon ja muovailuvahoja, kun entiset nakattiin joulun alla roskiin, kun olivat kuivuneet. Näiden lisäksi Veeti sai muunmuassa uuden pyjaman, kirjan, isomman peiton, kengät, pari lautapeliä, lääkärinlaukun (meillä on piikitelty ahkerasti sen jälkeen), hamahelmiä, sähköhammasharjan ja legoja. Aava ei onneksi sen kummempia lahjoja saanut. Paketeissa oli toivottu yöpuku kummeilta, hammasharja, lelu sekä Brion pelletorni ja muutama vaate.



Itse olin ilmeisesti ollut tänä vuonna extrakiltti, sillä sain tuohon minijärkkäriin uuden, valovoimaisemman 45mm/f1.8 putken. Kyllä nyt kelpaa kuvailla!


Sitten tähän vielä pelivinkki lapsiperheille. Veeti sai äidiltäni lahjaksi tuommoisen Rapelli-pelin, missä vedetään matoja ulos bambusta. Oikein hauska peli koko perheelle ja olikin tämän vuoden lastenpelien voittaja. Plussaa ekologisuudesta, sillä pakkaus oli ainakin kierrätysmateriaaleista valmistettu ja muut osat olivat puuta ja bambua.






Jos Veetiltä kysytään, niin paras lahja taisi olla Esko-nalle. Joo, ihanan nimen lapsemme valitsi tuolle nallelle. Tämä lahja tuli äidin miehen vanhemmilta. Tämän sylissä Veeti luki kirjaa ja nukkuu tämä vieressä, vaikka Esko valtaakin yli puolet sängystä. Ja äiti tietenkin on tosi ilahtunut näistä valtavan kokoisista lahjoista, jotka ei mihinkään mahdu... Meillä kun on jo yksi valtava pehmodelfiini, jonka Veeti sai äidin mieheltä. Näemmä kulkee suvussa tämä isojen lelujen ostaminen ;)


Kaiken kaikkiaan oli mukava joulu, vaikka aattona joutuikin vähän istumaan autossa. Lahjatkin mahtuivat hyvin vielä leikkihuoneeseen, eikä tullut semmoista ahdistusta, että mihin ne kaikki sulloisi. Siinä mielessä siis maltillisesti saatu tavaroita. Itse olen kyllä tyytyväinen myös omiin lahjoihini. Saimme miehen kanssa myös puunkantotelineen sekä isomman haudutuskattilan, jota testattiinkin jo tänään riisipuuron merkeissä. Huomenna ajattelin tehdä karjalanpiirakoita, kun kerrankin puuroa mahtuu kattilaan sen verran, että sitä jää myös yli. Kummipojaltamme saatiin lumiukkosoppaa ja aivan ihanat heijastimet, jotka olivat hänen kätensä malliset. Pitää melkein ottaa kuva, sen verran kiva idea oli!


perjantai 27. joulukuuta 2013

2013 itse tehdyt lahjat

Tänäkin vuonna osa sukulaisista ja ystävistä sai meidän perheeltä itse tehtyjä lahjoja. Kannattaa muuten käydä lukemassa Annikan kirjoittama juttu aiheesta itse tehdyt lahjat. Toivottavasti edes osa meidän paketin saaneista pitää saamastaan lahjasta, vaikka se onkin "vain" itse tehty. Itse tekemällä kun ei nykypäivän materiaalihinnoilla todellakaan mitään valtaisaa säästöä tee. Mutta saapahan ainakin uniikimpia vaatteita, mitä kaupasta.

Leijonapaita sekä harmaat joustocollarihousut meni kummipojan pakettiin. Viisivuotias arvostaisi ehkä enemmän niitä kovia paketteja, mutta tiedän tämmöisen lahjan miellyttävän äitiä enemmän. Hoitakoon muut kummit sitten ne kovat paketit...


Peflettejä värkkäsin mummulle, ukille ja Veetin kummille. Sininen on valmiiksi sinistä pellavaa, muut värjäsin Dylonin pesukonevärillä turkoosiksi ja painoin kangasvärillä tekstejä.


Lisäksi ompelin myös pipo+tuubihuivisetin turkoosista trikoosta. Pipo on vuoritettu fleecellä.


Yksi Veetin kummeista sai vaaleanpunaisen tuubihuivin ja anoppi tuon violettiharmaasävyisen.


Tässä vielä lähikuvaa huiveista. Yritin kuvata noita vaaleanpunaisen huivin kimalteita, mutta ei oikein onnistunut. Ylempi on Novitan Hile-lankaa ja alempi Dropsin Eskimoa.


Yhdelle kummille lähti puuvillainen kesto-ostoskassi virkatun heijastimen kera.


Isäni sai uudet villasukat, jotka nimesin vahingossa väärin. Sukkien oikea nimi on merenkulkija ja valitsin mallin sillä perusteella, että isäni on kova kalamies,



Teini-ikäinen kummityttö onkin hieman kinkkisempi tapaus, mutta kokeilin kepillä jäätä ja surautin pitsipäällisteisen ruttupipon sivurypytyksellä ja mustavalkopalloisen tuubihuivin.


Veeti sai kokkileikkeihin patalapun ja patakintaan. Kintaan kaavan pienensin aikuisten koon kintaasta ja kuten näkyy, niin tuo alaosa on tosin ruma kun en hoksannut heti ommella käännettä siten, että paininjalka olisi kulkenut sisäpuolella. Nyt yritin ahtaa pientä hanskaa siihen vapaavarren päälle huonolla menestyksellä.


Lisäksi virkkasin yhdet miesten tossut, joista oli näemmä vaikea saada hyvää kuvaa. Musta on muutenkin mielestäni haastava kuvattava.



Mies sai mustan joustocollarihupparin. Siis ihan ensimmäisen ompelemani vaatteen, mikäli pipoa ei lasketa! Mahtui onneksi juuri ja juuri päälle, hiharesorit pitää ehkä vaihtaa vielä pidempiin. Tyhmää varmaan oli valita nepparihalkiollinen kaava, koska en tietenkään onnistunut tekemään sitä siististi ja piti tehdä pieni hätäratkaisu tuommoisella kangaspalalla, joka on muka tarkoituksella tuossa listan alapuolella. Kuvassa paita näyttää näemmä jo valmiiksi likaiselta! Ehkä saan joskus sovituskuvan?


 Lisäksi tein muutaman virkatun lasinalusen mustasta puuvillalangasta.


Sekä Aavan toisille kummeille keksejä ja pienet heijastinyllärit.



Askartelin nimittäin noista hamahelmi sydämistä ja tähdistä heijastimia liimaamalla kahdet tuommoiset yhteen ja laitoin väliin kaksipuoleisesti heijastinkangasta.


 Aavan joulumekon jämistä tein omalle äidille ja anopille keittiöluutu. Toisella puolella kaupan mikrokuituliina, koska äitini ei ainakaan tykkää kokonaan joustofroteisista luuduista. Testasin sitten tuommoista versiota, että päällystin vain kaupan rätin.


Värkkäsimme myös tämmöisen herkkupurkin ainaisten karkkien sijaan syötäväksi.


Viimeisenä läjä lapasia, joissa kaikissa fleecevuori. Yhdet jätin itselleni!


Ensimmäisiä lahjoja taisin aloittaa jo alkusyksystä ja pikkuhiljaa tein sitten valmiiksi. Itse asiassa mulla on jo mielessä muutama joululahja ensi vuodeksi ja taidankin aloittaa niiden teon jo nyt ;) Onko teidän mielestä itse tehty joululahja ihan eiei-kamaa vai ilahtuisitko lahjasta, joka ei olekaan kaupasta ostettu?
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...