| NauravaNappi: huhtikuuta 2014

keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Arkihaaste 2/5

Muutamat asiat arjessä pysyvät suhteellisen samankaltaisina päivästä toiseen. Esimerkiksi ruokaa tehdään ja syödään joka päivä. Aavan eilinen ruoka koostui höyrytetyistä vihanneksista ja makaroonista. Porkkanat puuttuvat kuvasta, koska ne jäivät vielä hieman pehmenemään kattilaan.


Poikkeuksellisesti oli pelkkää sormiruokaa kummallakin aterialla. Normaalisti ainakin toisella ruualla syödään sosetta. Muistan aina ruoka-aikaan, että olisi voinu höyryttää tai keittää jotain ja sitten se on auttamattomasti liian myöhäistä.



Mikähän lie hyötysuhde mahaan ja maahan menevän ruuan kanssa?


Välistä pitää yrittää tehdä jotain kotitöitäkin. Haastetta siihen tuo Aava, joka roikkuu nykyään koko ajan lahkeessa kiinni, jos yrittää laittaa lattialle. Säälittävänä sitten huutaa ja nykii lahjetta, että ota syliin. Siksipä useat hommat jäävätkin siihen, kun on päikkäriaika tai mies on kotona.

Pyykinpesu olisi muuten mukava homma, mutta jostain syystä pyykit eivät liiku itse kaappiin korista! Usein kyllä myös linttaan ne, mutta ne ovat näteissä pinoissa sitten korissa usean päivän. Sitten viimeistään on pakko viedä ne kaappiin, kun koria tarvitsee uusille pyykeille...


Eilen yritin siivota epämääräisiä läjiä pois lattioilta ja sohvalta. Mulla on myös huono tapa säilyttää kaikenlaista vaatetta ja peittoa kaukalossa, mistä tietenkin kippaan ne lattialle, kun pitää lähteä johonkin ja tarvitsen kaukalon käyttöön.


Eilen täyttelin myös läjän vaippoja valmiiksi kaappiin.


Käsityöt ovat alkaneet lisääntyä keskenään sohvalla ja valitettavasti pitää sanoa, että siinä ne ovat vieläkin. Ehkä jo tänään saisin aikaiseksi raivata ne pois tuosta. Isosta sohvasta ei ole hyötyä vaan enemmän haittaa, kun siihen voi jättää kaikkea tavaraa ilman, että se haittaa istumista. Siksi niitä ei tule siivottua pois niin herkästi.


Samanlaisia hommia eli ruokajuttuja ja pientä siivoilua tulee tehtyä joka päivä. Muut asiat ovat niitä, jotka sitten tekevät jokaisesta päivästä erilaisen. Nyt lähden paistelemaan pihvejä hamppareiden väliin ja ehkä puhallellaan muutama ilmapallo, kunhan Veeti herää päikkäreiltä!

tiistai 29. huhtikuuta 2014

Vain minulle

Yksi päivä ompelin pinon vaatteita kankaista, jotka olivat odottaneet jo tovin kaapissa inspiraatiota. Leikkelin etukäteen ne valmiiksi ja kun koitti mahdollisuus ommella, painoin kaasu pohjassa, että ehtisin ommella kaikki valmiiksi illan aikana. Ja olinkin tuottelias ja sain tehtyä nämä kaikki kolme valmiiksi asti.

Paratiisin puutarha mustana jc:nä on odottanut inspiraatiota, koska en halunnut tehdä siitä perustunikaa. Päädyin sitten tämmöiseen hihattomaan mekkoon vai mikä lie onkaan. Kesällä menee ihan näin ja talvella neuletakin kanssa. Kaavan muokkasin MIV:stä, mikä aiheutti ensimmäistä kertaa päänvaivaa. Lisäsin ehkä vähän liikaa saumanvaroja, kun ajattelin tämän olevan sen verran paksumpaa kangasta. Niinpä kainalon viereen jäi kummat pussit, joita en täysin saanut pois. Onneksi kädenteiden huolittelu vähän korjasi asiaa. Myös hihansuista tuli ehkä vähän turhan ahtaat, vaikka niitä vähän isonsinkin. Helma on vielä huolittelematta, kun mietin, että se voisi olla ihan kiva näinkin kun tuo harmaa nurjapuoli tulisi näkyville.


Kangasta tilasin muistaakseni metrin ja loppupalasta sain vielä Aavalle leggarit. Päässä on muuten hiuspanta, joita ompelin yksi ilta parikin kappaletta lenkkeilytarkoitukseen. Nyt vain huomaan olevani kotona koko ajan panta päässä, kun se pitää niin kätevästi hiukset pois Aavan käsien ulottuvilta.

Yksi syy omien vaatteiden ompeluun näkyy muuten tässä kuvassa. Tarkemmin sanottuna vasemmanpuoleisen jalan leggarin saumassa, joka tarkasti katsottuna näkyy kuvassakin. Polven alta nimittäin tuo sisäsauma kiertää koko säären poikki toiselle reunalle ja toisessa lahkeessa ulkosauma kiertää sisälle... Ihan järkyttävän kierot nämä leggarit, merkiltään Pieces. Eikä hintakaan ollut mikään kamalan edullinen!


Kuosi taitaa edelleen olla yksi suosikeistani, kiitos vaan Leenalle, joka tämänkin ihanuuden on piirtänyt!


Toiseksi käsittelyyn pääsi Kestovaippakaupan siksak-trikoo, joka myös on odotellut kaapissa. Tästä oli alunperinkin  tarkoitus tehdä jotain kesäistä. Niinpä tekaisin tuommoisen olkaimettoman mekon. Yläreunassa on framilon ja sivusaumoissa ylhäällä vielä hieman framilonia, että istuu paremmin rintojen kohdalta. Tässäkin helma vielä raakareunalla. Ehkä päärmään tämän jossain vaiheessa, kun jaksaisin vaihtaa saumuriin rullapäärmeen. Tätä kangasta mulla ei tainnut metriä olla vaan oisko ollut 70cm. Tarkkaan käytin melkein kaiken, koska leikkasin lopusta Veetille kesäpipon.


Kolmannen paidan lähtötilanne oli tämä, eli kirpparilta ostettu paita/tunika, jonka yläosa oli ihan liian pieni omaan rintavarustukseen nähden. Kangas oli kuitenkin kiva, niin ostin tämän joskus ihan sen vuoksi.


Leikkasin yläosan pois ja kavensin alaosan istuvaksi. Sivuissa on rypytykset ja yläosa on tehty resorista, jota on rypytetty hieman framilonilla rintojen välistä. Tätä on tarkoitus pitää housujen tai hameen kanssa, ei suinkaan leggareiden, kuten tässä kuvassa! Leggins are not pants, so cover up your ass, you know... Käytin tuon helmakappaleen leikkaamisessa mallina vanhaa toppia, joka ilmeisesti oli jotenkin joustavampaa kangasta, koska tästä meinasi tulla melko nakinkuori.


Nyt on kesäksi muutama uusi vaate. Vanhoja vaatteita olenkin kantanut selkä vääränä kirpparille ja lastenvaatteet olenkin saanut melkein kaikki myytyä, mitä sinne olen vienyt. Kiva saldokin sieltä on tulossa. Tarkan summan tiedän perjantaina kun käyn kolmen viikon jälkeen tyhjentämässä pöydän.

maanantai 28. huhtikuuta 2014

DIY lamppu helmillä

Netin syövereissä olen törmännyt muutaman kerran kattolamppuihin, joiden johtoon on pujotetu helmiä. Alkuperäinen idea lienee ehkä tämä valaisin. Siitä sain idean tehdä itse vastaavanlaiset lamput meidän eteiseen. Tarvikkeet ostin Kärkkäiseltä ja laitan loppuun vielä tarvikkeiden hinnat ja kokonaissumman. Hommaan tarvitset haluamasi kokoisia ja värisiä helmiä sekä johdon, mihin helmet pujottaa.


Jostain kaupoista saisi valmiiksi niitä hienoja nauhapäällysteisiä lampunjohtoja, joissa ei ole näitä ylimääräisiä härpäkkeitä mukana. Koska täältä ei löytynyt, niin ostettiin tuommoinen tavalline lampun johto. Siinä oli valitettavasti tuommoinen ruman rusehtava tuo pää, niin jouduttiin ostaaan erikseen tuo uusi, valkoinen pää, joka näkyy ylemmässäkin kuvassa.


Lisäksi tuommoinen pieni vasemmassa yläkulmassa (alemmassa kuvassa) näkyvä joku kiristin. Työvälineiksi riittävät esimerkiksi ruuvari ja vaikka Leatherman.


Ensimmäisenä irroitetaan johdosta kaikki turhat härpäkkeet irti.


Tuo kotelo aukaistaan varovasti työkalun edessä näkyvästä raosta.


Nyhdetän osat iti johdosta, jäljelle jää vain nuo johdon päät.



Pujotellaan helmet halutussa järjestyksessä johtoon.




 Lopuksi pitää kiinnittää joko se alkuperäinen ruma osa takaisin tai kuten meidän tapauksessa, se valkoinen, uusi osa tuohon johtoihin. Kannattaa tarkistaa, että kummin päin johdot olivat tuossa mutikassa, että ei mene kasattaessa väärinpäin.


Lopuksi vain kiinnitetään kattoon sille valitulle paikalle. Ja tämmöinen siitä nyt sitten tuli!




Kustannukset:

Helmet 4,9e*3
Puristusnippa 1,9e
Ripustinjohto 4,9e*2
                                                             Lampunpidin 1,9e*2 (tämä siis tuo valkoinen osa, jota ei tarvitse, mikäli ripustinjohdossa on valmiiksi mieleinen pää)
lamput 2,5e*2

Yhteensä 35,2e eli 17,6e/lamppu. Alkuperäinen Bloomingvillen valaisin maksaa kappaleelta kuutisenkymppiä. 

Kallein osa lampusta olivat nuo helmet. Olisiko kellään vinkata mitään edullista nettikauppaa, mistä saisi vähän halvemmalla esimerkiksi tuommoisia puunvärisiä helmiä? Tai vaikka ihan valkoisia ja mustiakin? Olisi ideoita, mutta helmien kallis hinta on nyt pistänyt mielessä pyörivät ideat jäihin.




sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Arkikuvia 2/5

Hahaa, hoksasin just, että tämä arkikuvahaaste helpottaa mun elämää kovasti, kun ei tartte enää keksiä mitään muka nasevia otsikoita! Kuitenkaan sisällöllisesti tekstit eivät eroa juurikaan normaalista, niin kuin edellisessä postauksessa jo mainitsinkin. Paitsi että nyt haasteen aikana on sattunut olemaan jo toinen sellainen päivä, että se poikkeaa normaalista arjesta.

Lauantaina meillä oli päivälliseksi tonnikalafeta-pannaria salaatin ja patongin kera. Oli muuten helppoa ja hyvää! Laitoin pitkästä aikaa ruuat ihan kulhoihin pöydälle ja katoin jopa servetit. Voi kun jaksaisi joka ruualle kattaa pöydän nätisti! Tai siis sille yhteiselle ruualle, joka syödään koko perheen voimin.


Veeti sai karkkipäivänkarkeiksi Pezejä.


Sitten vähän huijaan tässä haasteessa laittamalla tähän kahden päivän kuvia, koska en eilen ehtinyt tehdä omaa postausta. Tässä siis tältä päivältä pari kuvaa. Käytiin juhlimassa vanhimman kummilapseni rippijuhlia ja näissä kuvissa ollaan juuri tultu sieltä kotiin. Halusin vain, että otetaan muutama kuva kun harvoin on juhlatamineet päällä. Aavalla oli päällä röyhelöpyllysukkikset ja tuo uusi korumekko. Päässä oli vielä panta, mutta se ei nyt kuvassa enää näy.



Jotain muutosta on tapahtunut kropassa viime vuodesta, kun tuo ristiäisissä ollut mekko oli yläosasta ja selän kohdalta jo vähän väljä. Kilot on siis ilmiselvästi lähtenyt tisseistä! :) Tykkään vieläkin tosi paljon tuon mekon mallista ja noista yksityiskohdista helmassa, vaikka muuten se onkin aika yksinkertainen.

Hirveä sukkahousupaniikki vain meinasi iskeä aamulla. Unohdin ostaa lauantaina sukkikset ja löysin kotoa yhdet ehjät. Vedin ne aamulla jalkaan ja hoksasin, että ne ovat ihan liian pienet. Ei lahkeiden pituus riittänyt kunnolla ja siksi housut valuivat koko ajan alaspäin. Onneksi kaapista löytyi toisetkin ehjät sukkikset! Käytän todella harvoin sukkahousuja, joten on suoranainen ihme, että semmoisia löytyy kaapista ja vielä ehjänä.

En muista, että onkohan täällä ollut edes kuvaa mun uusista hiuksista? Vaalensin jokin aika sitten latvat muuta päätä vaaleammaksi. Vielä voisi ehkä yhden värinpoiston laittaa tuohon ja vähän olen kyllä miettinyt punaistakin väriä tuohon latvaan. No, pitää katsoa, että mitä tässä keksii. Punainen ei vain ehkä kesää vasten ole kovin järkevä valinta, kun se haalistuu muutenkin helposti.


Hiuspannan ompelin muutaman muun hiuspannan lisäksi lauantain pikasurautuksena ennen saunaa. Musta kangas on trikoota ja valkoinen on puuvillapitsiä. Takana on kuminauha kankaan sisällä, koska tuo pitsi ei jousta.


lauantai 26. huhtikuuta 2014

Arkihaaste 1/5

Suoritin arkihaasteen jo facebookin puolella, mutta koska Puikko hukassa-blogin Anniina sen oli minulle tänne blogiin nakannut niin suoritetaan täälläkin. Niille, joille haaste ei ole vielä tuttu, niin ohjeistuksena on yksinkertaisesti kuvata ja julkaista kuvat viideltä arkipäivältä ja haastaa joka päivä joku toinen blogi mukaan. Eli viisi päivää, viisi (tai useampi) kuva ja viisi ihmistä.

Vaikka melko arkeahan tämä mun blogi muutenkin on. Ei täällä kovin glamourisia juttuja näy, joten siinä mielessä haaste on helppo. Ei tarvitse erikseen miettiä mitään kovin erikoisia juttuja:)

Aloitan haasteen kuvalla eilisistä ostoksista. Eilen oli hieman erilainen päivä, sillä ajeltiin parin kaverin kanssa Hannan kankaalle Haapavedelle viettämään kankaiden yötä. Tapahtuma on siis nettikangaskauppojen yhteinen tempaus, joka järjestettiin nyt olikohan kolmatta kertaa? Hannan kankaalla oli avoimet ovet, joten käväistiin siellä muutaman tunnin reissu. Ja eikai kukaan nyt kangaskaupassa vieraile ilman kankaiden ostoa...

Maltillisesti ostin vain violettia hurmuria pienen palan, pilvijoustista sekä resoreita ja Raidan aivan ihanat Palikka-sukkikset, joita olen himoinnut siitä asti, kun Aava syntyi! Kotiin tullessani yhdentoista jälkeen löysin täältä miehen siivoamassa oksennuksia, kun Veeti oli oksentanut sänkyyn. Yöllä oksensi vissiin vielä kerran tai pari ämpäriin ja tänään on ollut jo ihan kunnossa. Toivottavasti ei tartu meihin muihin! Että siinäpä vasta arkea kerrakseen.


Haastan näin ensimmäisenä päivänä Katjan Melutalosta!

perjantai 25. huhtikuuta 2014

Vuosi 2013 kirjana

Jossain vaiheessa alkuvuotta sain idean koota meidän viime vuodesta kokonaisen kuvakirjan. Digiaikana valokuvia tulee teetettyä vähän laiskasti ja kaikki teetetyt tuppaavat olemaan kuvia vain lapsista. Mistä tulikin mieleen, että viimeisimmät kuvat Veetistä taitavat olla siltä ajalta, kun Veeti oli ehkä parivuotias... Siis niissä kuvissa, jotka ovat kansiossa. Aavasta ei ole teetetty vielä kuvan kuvaa. Harvemmin kuvia tulee kuitenkaan katseltua koneeltakaan, joten ehkä tämä kuvakirja on ratkaisu siihen.

Jo aiemmin olen tehnyt lomamatkoista kuvakirjat, tosin Barcelonan reissu vuodelta 2011 on vielä vaiheessa... Tässä kuussa sain vihdoin lähetttyä Ifolorille tämän kirjan, joka on roikkunut koneella valmiina jo jonkin aikaa. Silloin tällöin kaivan niitä matkakuviakin esille ja katselen, joten ehkä kuvat on parempi olla muualla kuin koneessa, jos niitä meinaa joskus katsella.



Joka kuukaudesta kirjoitin pienen pätkän tekstiä ja Veeti halusikin eilen, että tämä kuvakirja luetaan iltasaduksi. Veeti tykkää myös kovasti valokuvien katselusta ja kaivelee välistä valokuva-albumeita esille. Nämä kuvakirjat vievät huomattavasti vähemmän säilytystilaa kuin tavalliset albumit, joten senkin puolesta nämä ovat käteviä.



Pitäisi varmaan alkaa koota jo kuvia seuraavan vuoden kirjaa varten? :) Mietin myös, että tekisinkö kummastakin lapsesta omat kirjat ensimmäisestä vuodesta vai jatkaisinko perinteisellä kansiolinjalla. Veetillä on jo kaksi albumia, kun ne ovat niin pieniä. Olisi kiva ostaa isompi albumi, että kaikki kuvat mahtuisivat samaan.



maanantai 21. huhtikuuta 2014

Asiaa palamattomasta kokosta lampaanpaistiin

Puolenpäivän maissa tänään palattiin kotiin pääsiäisenvietosta. Sain jo raivattua reissukamppeet kasseista ja Aavankin pihalle nukkumaan. Joku outo ahkeruuspuuska yllätti ja raikkosin eteisen kaapeista talvikengät ja asusteet pesuun ja talvisäilöön. Käsittelin jopa muutamat kengät samalla! Nyt mahtuu taas kengät olemaan kaapissa, eikä rekkitangot pullistele monen kauden kamppeita.

Perjantaina iltapäivällä ajettiin Pyhäjoelle siis pääsiäisen viettoon. Mies kävi pelaamassa frisbeegolfia ja minä kävin illalla pienen juoksulenkin. Lenkki tosin ei oikein kulkenut, koska kävin aamulla salilla melkein kolmen väliviikon jälkeen.

Lauantaina oli aivan käsittämätön tuuli! Käytiin Raahessa ruokakaupassa ja tuntui, että kaduilla ei pysy pystyssä, kun tuulee niin valtavasti. Aava nukkui autossa vain matkat Raaheen eli sen parikymmentä minuuttia suuntaansa. Ehdotinkin, että ajellaan vähän, niin saadaan vähän pitkitettyä unia. Tästä tuli itsellä mieleen ehkä maailman huonoin idea käydä merenrannassa kuvaamassa ompelemaani raitamekkoa/tunikaa. Ihan eivät idea ja toteutus kohdanneet. Tuuli oli niin valtava, että mun piti oikeasti pitää piposta kiinni, että se ei olisi lähtenyt tuulen mukana. Ja sehän näyttää todella hyvältä kuvissa.


Kaava on kaverin paidasta  piirretty, mutta lisäsin vielä framilonia rinnanalle, että istuu paremmin. Kangas on Löytöpalan palalaarista, mutta tätä on ainakin ollut siellä myös pakalla. Ihan kiva rento paita tästä tuli ja on ollutkin jo ahkerassa käytössä. Tasku jäi vähän turhan ylös, mutta eiköhän siellä tarvittaessa voi yhden nenäliinan säilyttää.



Lauantaina jälkkäriksi leivoin tuulihattuja, joiden sisälle laitoin sitruunatuorejuustoa, lime-valkosuklaarahkaa sekä valkosuklaarouhetta. Tuli aika hyvä täyte ja tuulihatutkin onnistuivat kiitettävästi.


Illalla oli tarkoitus mennä perinteisesti kokolle, mutta kovan tuulen takia kokko ei oltu sytytetty ollenkaan. Veeti söi kuitenkin makkaran kokkopaikalla pillimehun kera.


Pupukorvat olivat myös kokolla päässä ja nähtiinpä me muutama trullikin siellä.


Sunnuntaina syötiin kunnon pääsiäislounas. Alkuruuaksi tehtiin herkkusalaattia, johon tuli seuraavia aineksia:

salaattisekoitus
jalapenotäytteiset oliivit
avokado
paistettu halloum
tomaatti
kurkku
ilmakuivattu kinkku
pähkinäsekoitus
mandariini
viinirypäle
ananaskirsikka

Muistinkohan kaikki? Oli kyllä todella hyvä salaatti, suosittelen kokeilemaan.


Pääruuaksi meillä oli marinoitua lammaspaistia sekä suolaliemessä liotettua sekä paistettua naudanpaistia. Tuo nauta oli enemmän mun mieleen, vaikka lammaskin kyllä oli hyvää. Ehkä se oli tuo suolaliemi, mikä ratkaisi...


Jälkkäriksi tein passionhedelmäpavlovan, joka oli todella hyvää ja raikasta! Ulkonäkö on hieman erikoinen, kun mielestäni tuo passionhedelmäkastike tuo mieleen vahvasti sammakonkudun...


Mies kävi heittämässä sunnuntaina pari kierrosta frisbeetä ja pappa otti Veetin mukaansa lintuja bongailemaan sillä aikaa kun me naiset kokkailtiin. Ruuan jälkeen jätettiinkin miehet ja lapset keskenään kotiin ja lähdettiin äidin kanssa pääsiäisajelulle eli merenrantoja koluamaan.




Olisi se vaan ihanaa omistaa mökki jostain merenrantakalliolta! Tarvisi vain ensin lottovoiton ja sitten sen mökin, jonka joku suostuisi myymään. Aina tuolla rantoja kierrellessä harmittaa katsella mökkejä, jotka ovat mahtavilla paikoilla, mutta niistä näkee, että niitä ei kukaan koskaan käytä. Nykyään kun ei enää saa ihan merenrantaan rakentaa edes. Kuitenkaan niitä mökkejä ei koskaan tule myyntiin asti, vaan suku haluaa ne pitää, jos siellä vaikka kerran kymmenessä vuodessa tulisi käytyä.




Tämä alla olevakin kuva on erään mökin läheltä otettu. Kyllä tämmöiset mökkimaisemat kelpaisivat.


Vieressä on myös oma pieni hiekkaranta uimista varten.


Sattui olemaan vielä todella kaunis ilta, niin otettiin pari kuvaakin tuossa rantakalliolla. Nyt ei tarvinut enää pitää edes piposta kiinni vaan se pysyi ihan itsestään päässä...



Nyt on aika ähky olo pääsiäisen jäljiltä, mutta meille on tulossa ystäviä iltapäivällä kylään ja mietin, että käyttäisinkö nuo viimeviikkoiset päärynät ja tekaisisin niistä päärynäpaistoksen uuniin, niin saataisiin vielä tänään herkutella sillä kahvin kanssa. Ja nyt kun sen julkisesti tänne kirjoitin, niin pakko kai se on tehdä. Mitenkäs muilla sujui pääsiäinen? Pääsittekö kokkoilemaan, vai oliko muuallakin yhtä karsea tuuli?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...