| NauravaNappi: toukokuuta 2014

lauantai 31. toukokuuta 2014

Reissusta selvitty

Täällä sitä ollaan taas sateisessa ja kylmässä Suomessa. Palattiin Turkin Sidestä takaisin Suomeen torstaina ja ajattelin jakaa näitä lomajuttuja pariin postaukseen, että ei tulisi ihan kamalan pitkiä kirjoitelmia. Ensimmäisenä ajattelin kertoa ihan yleistä juttua meidän lomasta ja hotellista ja toisessa sitten ottaa enemmän kantaa tuohon lasten kanssa matkusteluun. Nyt on myös mahdollisuus vielä esittää toiveita, jos on jotain asioita, mihin haluaisit vastauksen toisessa postauksessa.


Hotellimme Sidessä oli Side resort, joka oli neljän ja puolen tähden hotelli. Hotelli oli perhehotelli ja meillä oli kahden hengen huone lisävuoteella sekä matkasängyllä. Matkasängyn sai vuokrattua viikoksi erillistä maksua vastaan. Hintaa tosin en osaa sanoa, kun me varattiin matka Tjäreborgin sivuilta löytyvän chatin kautta ja jostain syystä hinta sänkyineen ja lentokenttäkuljetuksineen oli halvempi mitä netissä ollut hinta ilman sänkyä ja kuljetuksia. Hotellihuone oli hyvä, koska siinä oli erillinen makuuhuone ja pieni keittiö sisältäen mm. kahvin- ja vedenkeittimen sekä jääkaapin. Kuvat ovat viimeiseltä päivältä, kun ollaan jo pakattu tavarat lähtöä varten.


Meidän parveke oli naapurihotellin puolelle ja huone oli muutenkin rauhallinen, sillä se oli käytävän päässä ja vain toisella puolella oli seinänaapuri.




Varattiin oma lomamme sisältäen all inclusiven, koska se olisi kaikista helpoin lasten kannalta. Hintaan sisältyi siis aamiainen, lounas, välipala sekä illallinen ja allasbaarista sai juomista ja jäätelöä ilmaiseksi niin paljon kuin jaksoi syödä tai juoda. Ruuat olivat monipuoliset lukuun ottamatta välipalaa, joka oli joka päivä nugetteja, spagettia ja hamppareita. Kaipa se oli enemmän tarkoitettukin lapsille.


Illallinen oli aina se ns. parempi ruoka, jolloin myös pihan puolella oli kokki grillaamassa lihaa. Kaikkea uskallettiin syödä ja jäitä juoda, sillä ne tehtiin ilmeisesti pulloveteen. Miehellä oli minimahatauti, joka kesti noin päivän, mutta mulla ja lapsilla ei ollut mitään, joten mistä lie saanut sen.


Jälkkärit poikkesivat suomalaisista siinä, että suurin osa oli tuommoisia ihmeellisiä hyytelöjuttuja. Näyttivät kivoilta, mutta maistuivat aika samanlaisilta kaikki ulkonäöstä huolimatta. Nuo pienet kupit olivat vähän niin kuin vanukkaita.



Uima-altaita hotellilla oli kaksi eli iso aikuisten allas sekä pienempi lastenallaa. Lastenltaassa oli sen verran vähän vettä, että Aavakin ylsi siellä pohjaan seisomaan ja siellä oli pieni liukumäki. Pyyhkeet sai panttia vastaan käyttöön altaille sekä merenrantaan ja rahat sai takaisin loman lopussa kun palautti pyyhkeet ja vei takuupoletit takaisin vastaanottoon.


Hotellilla oli myös erilaisia aktiviteettejä, kuten dartsia, vesijumppaa, iltaohjelmaa sekä englanninkielinen lastenkerho, jossa näyttivät katsovan piirrettyjä sekä leipovan ainakin keksejä. Veeti ei innostunut kerhosta, joten sen tarkemmin en osaa sanoa ohjelmaa. Kerholle oli kuitenkin oma pieni kerhotalo, missä oli ainakin kotileikkijuttuja sekä piirrustusmahdollisuus.





















Mielestäni hotelli sijaitsi myös ihan hyvällä paikalla suuren liikenneympyrän läheisyydessä, joka toimii maamerkkinä sen keskellä liehuvan ison lipun ansiosta. Vanhaan kaupunkiin ja paremmalle rannalle jaksoi kävellä Veetinkin kanssa, sillä matkaa oli reipas kilometri. Dolmusasema sijaitsi vajaan kilsan päässä ja takseja lähti hotellin oven edestä.


Side oli mukavan kaunis kaupunki, varsinkin tuolta vanhan kaupungin alueelta. Itsestä on aina kiva, että rantalomaan voi yhdistää myös vähän jotain tehtävää tai näkemistäkin ja sitä tarjosi nämä vanhan kaupungin hienot rauniot.
 


Matkarattaiden kanssa pääsi ihan hyvin liikkumaan vanhassakin kaupungissa, vaikka paikoitellen rattaita sai vähän nostella.



Shoppailijoille vanhassa kaupungissa olisi riittänyt tekemistä, sillä se oli täynnä kaikenlaisia kauppoja. Pääosin kuitenkin merkkituotekopioita, jotka eivät itseä oikein sytytä. Feikin merkkilogon vuoksi tuote maksaa kuitenkin enemmän, mitä tavallinen tuote. Esimerkkinä hinnoista t-paidat olivat vitosen luokkaa ja lasten feikkiconverset kympin. Ei oikeastaan käyty noissa kaupoissa kun ei mitään tarvittu ja lasten kanssa kun shoppailu on muutenkin niin mieltä rentouttavaa. Not.


Vanhasta kaupungista oli myös hienot maisemat!




Sidessä on kaksi suurempaa rantaa, joista itäiselle oli meidän hotellilta ilmainen bussikyyditys. Tuo itäinen ranta oli myös se huonompi lapsiperheitä ajatellen, koska se syveni nopeasti ja jyrkästi. Niinpä käveltiin yhtenä päivänä läntiselle rannalle, jossa jostain syystä saatiin ilmaiset aurinkotuolit mainitsemalla hotellimme nimi sitä kysyttäessä. En tiedä, että olivatko nuo kaikki tuolit kaikille ilmaisia, mutta tosiaan hotellin nimi kysyttiin ensimmäisenä, kun rantaan yritti mennä.



Sidessä oli myös iso minareetti, jota käytiin katsomassa vierestä. En tiedä olisiko sisälle päässyt, mutta itsellä ei sillä hetkellä ollut ihan tuohon tarkoitukseen sopiva asu, joten ei edes yritetty. Lähistöllä oli myös Siden markkinapaikka, jossa oli joka lauantai markkinat. Jotka tietenkin unohdettiin itse...


Vanhan kaupungin sisäänkäynnin vieressä oli todella hieno vanha teatteri, jonne olisi päässyt kiertelemään maksusta. Tarkoitus oli käydä, mutta jätettiin kuitenkin menemättä, koska Veeti ei jaksanut kierrellä tuolla ja rattaiden mukaan ottaminen tuonne olisi ollut turhaa. Hienon näköinen se oli ulkopuoleltakin :)


Yhtenä päivänä hurautettiin taksilla viereiseen kaupunkiin Manavgatiin ja tultiin Dolmuksella takaisin. Tuolla voi myös käydä tekemässä ostoksia, sillä perinteisten turistikojujen lisäksi siellä oli myös ihan ostoskeskuksia ja normaaleja kauppoja. Dolmus on siis pienehkö bussi, joka liikennöi Turkissa edullisesti ja auton kyljessä lukee aina, että mitä reittiä auto ajaa. Kyytiin voi hypätä myös keskeltä reittiä heiluttamalla kättä tien varressa ja samaten pois pääsee kesken matkan. Matka maksetaan kuskille, mutta jos et mahdu kuin auton perälle niin rahan voi laittaa matkustajia pitkin menemään kuskille asti ja hän palauttaa vaihtorahat samaa reittiä! Hieman oli tiivis tunnelma kun ängettiin sinne reppuinemme ja rattaiden kanssa. Dolmuksissa kuitenkin sopu sijaa antaa.


Päivät menivät nopeasti lasten ehdoilla, joten iso osa päivästä vain pulikoitiin altaassa ja syötiin, mutta joka päivä käytiin kuitenkin vähän myös kävelemässä lähistöllä ja tutustumassa alueeseen. Yksi päivä kävin yksin lenkillä vanhassa kaupungissa, kun mies jäi hotellihuoneeseen päikkäreille lasten kanssa.





Kaiken kaikkiaan semmoinen kohde ja hotelli, jota voin suositella varsinkin lapsien kanssa matkaaville! Ihmisille, jotka viihtyvät myös hotellilla, mutta haluavat vähän jotain pientä nähtävää samalla. Mukava reissu oli ja kivoja muistoja jäi!

tiistai 27. toukokuuta 2014

Muutama kesävaate vielä...

Aavalla ei ole oikein kaapissa tämmöisiä ohkasia huppareita tai paitoja, jotka voisi vetäistä lyhythihaisen päälle, jos pihalla tulee viileämpi hetki. Sen pilvihupparin tein jo joustocollarista, mutta siinä on vuori, joten joskus sekin on liian kuuma. Violettia hurmuria ostin kankaiden yönä hurjat 40cm ja siitä sain tehtyä tämä pienen hupparin samalla Panda-kaavalla kuin sen vuoritetunkin. Keltainen resori on Hannan kankaan sävy keltainen jfr, joka on täydellisen keltainen! Harmi, kun sitä ei ainakaan toistaiseksi saa.


Ompeluleiriltä ostin myöskin Hannan kankaalta palan keltaista joustista, ilmeisestikin juuri sitä samaa, mihin tuo resori on tehty mätsäämään. Kankaan ostin silloin Veetin hupparin taskuihin ja nyt käytin osan siitä ja tein Aavalle caprit. Kaavana on Otobren Summer sea koossa 74cm, tosin lahkeet tein kokoa pienemmän mukaan, jotta sain näistä caprimittaiset. Ei meillä olisi kyllä tuo oikea kokokaan ollut täyspitkä, vaikka mielestäni ohje niin väittikin.



Mukavan helppo ommeltava, sillä kaavassa on vain kaksi kappaletta ja näihin sopii hyvin kestopeppu sisään.


Molemmat lapset ovat saaneet myös uudet downtown hat-lippikset. Veetin oma on tehty farkkutrikoosta ja tikattu turkoosilla. Vähän reilu on vielä takaa eli menee ensi kesänäkin varmasti päähän.


Aavalle kokeilin tehdä joustamattomasta vanhasta pöytäliinasta pienimmällä koolla ja osui onneksi keralla nappiin tuo koko.



Lätsä pääsi jo kokeiluun eilen, kun kiikuttiin pihalla ja aurinko paistoi silmiin. Aika söpö!


Lippa vinossa ja räkä nenässä :)



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...