| NauravaNappi: lokakuuta 2014

tiistai 28. lokakuuta 2014

Talvivaatteet ja kuinkas sitten kävikään

Viime viikolla meillä oli parhaimmillaan kymmenen astetta pakkasta ja piti eräänä aamuna paniikissa neuvoa miehelle, että missä lasten toppakamppeet ovat. En ollut vielä ehtinyt sovittaakaan niitä lapsille, mutta onneksi rymykäyttöön kirpparilta ostettu haalari oli täydellisen kokoinen!

Tämä violetti Lassie on siis kirpparilta reilulla kympillä ostettu juuri näin lumetonta talvea ajatellen. Vettähän tuo ei pidä yhtään (testattu on...), joten kurahousut pitää olla, mutta niitä ne käyttävät hoidossa enivei. Kuvassa haalari likomärkä ulkoilun jäljiltä. Siis sen, missä testattiin, että ei pidä vettä ei.


Parempana haalarina on Ticketin pinkki Baggie koossa 80cm ja uskon tämän olevan sopivan kokoinen täksi talveksi. Veetillä oli aikoinaan kokoa isompi, mutta se mahtui ensimmäisen talven lisäksi myös seuraavan alkutalven, joten kasvunvaraa oli ehkä liikaakin. Tämä on ostettu Facebookin kirpparilta sopuhintaan, joten tästäkään ei tarvinut köyhtyä täyttä hintaa ja kunto on todella hyvä. Sisällä on irrotetava fleece.


Uutena on ainoastaan ostettu tämä ns. parempi takki, mutta tämäkin Tiksun alesta puoleen hintaan. Kokona myös 80cm ja olisi voinut olla jopa kokoa isompi, mutta ajattelin näidenkin olevan isoa kokoa, kuten haalareiden. Hyvin menee varmaan kuitenkin tämän talven. Toppahousut ehkä pitäisi vielä bongata jostain käytettynä.


Asusteita ei vielä ole kertynyt ainakaan pipojen osalta ja pitää varmaan tehdä vähän lisää. Hanskoja on riittävästi. Uutena on ostettu alesta kympillä nuo fuksian väriset Reiman kinttaat. Lisäksi Veetin vanhoja on kahdet ruskeat ja kirpparilta yhdet ruskeat hanskat. Kuivumassa oli vielä yhdet eli yhteensä viidet. Niillä varmaan pärjää helposti yhden talven :) Lisäksi aikaisemmin ommeltu kukkahattu ja tuo neulottu tuubihuivi. Musta tuubihuivi on ostettu Halpa-Hallin alerekistä ja on vähän turhan pitkä vielä Aavalle. Voisi lyhentää jos jaksaisi...


Veeti on saanut täksi talveksi ihanan keltaisen Reiman takin, jonka tilasin kesällä ulkomailta, kun Suomesta en enää sopivaa kokoa löytänyt mistään ja ulkomailla tämä oli kivassa alessakin. Tosin paikkaa en kyllä enää muista. Joku pieni saksalainen kauppa se oli, josta ei oikein mitään tietoa ollut ja vähän jännitti, että tuleekohan tuo koskaan perille... Niin se vaan eräs kaunis kesäpäivä saapui meille kuljetusliikkeen autolla ja Veetikin tykkäsi. Toinen värivaihtoehto olisi ollut punainen, mutta koska välikausitakki oli jo punainen, niin päädyttiin keltaiseen. Tämä saattaa ehkä olla tyttöjen malli alunperin? Helma nimittäin ehkä vähän levenee alaspäin, mutta nettiä selaillessani näin kyllä tätä takkia kummankin sukupuolen päällä. Kokona 116cm, joka oli sopivan reilu, että menee koko talven.

Takin kaveriksi ostin ompeluryhmäläiseltä Jonathanin toppahousut samassa koossa ja niitä onkin jo tälle vuodelle käytetty.


Viimeisenä päästään siihen "kuinkas sitten kävikään" osioon. Olen joka vuosi ostanut Veetille haalarin summassa, sovittamatta. Joko käytettynä tai sitten joulun jälkeisistä alennuksista ja kertaakaan ei ole tullut hutiostosta. Paitsi ehkä nyt. Ticketin huippulämpimän Othellon tilasin Ticketin sivuilta Tanskasta ja kooksi otin 110cm mikä on Veetin pituus tällä hetkellä. Siis kokoa pienempi mitä olisin esimerkiksi Mololta ottanut.


 Pahoittelut kamalan surkeista ja tummista sovituskuvista, toivottavasti näistä vähän hahmottaa. Haalari on pituudeltaan ihan ok ja varsinkin kengät jalassa ei ole mitään ongelmaa.


Mutta leveyssuunnassa tuohon haalariin mahtuisi ainakin KAKSI tai useampikin Veeti! Onko tämä Othello leveämpää mitoitusta kuin perus baggiet? Ne on meillä istunut aina hyvin, vaikka ovat leveämpiä mitä vaikkapa ne Molo kidsit. Vai onko se tuo kangas joka on paksumaa ja haalari ei pääse laskeutumaan? Mua ehkä vähän ahdistaa tää nyt.


En uskaltaisi luottaa siihenkään, että tämä menisi ensi vuonna, koska hihan pituudet eivät ole mitenkään reilut. Minkä kokoisella te olette pitäneet tämmöistä 110cm:stä Othelloa? Olen jo selaillut vähän huutista ja fb-kirppareita, että löytyisikö toista tilalle. Ehkä tämä malli on vaan hieman rotevammalle lapselle? Harmittaa, koska tää on maailman lämpöisimmän tuntoinen!


Hätätilanteessa pidetään sitten housuja ja takkeja ja ostan kevääksi haalarin joulunjälkeisistä alennusmyynneistä. Nyt saa huutaa hep jos kaapissa olisi poikavärinen Molo kids koossa 116cm tai tuon mittaiselle SOPIVA Tiksun haalari. Vinkkiä otetaan myös vastaan haalareista, jotka sopivat pitkäraajaiselle, mutta hoikalle lapselle ja varmaan sanomattakin selvää, että kunnon vesipilarit pitää löytyä.


No ehkä yksi huti neljän vuoden aikana on kuitenkin aika hyvä osumaprosentti onnistuneiden osalta? :) Mitä mieltä olette, voisitteko pitää lapsella tätä haalaria vai olisiko ihan nou nou??

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Miauu

 Keväällä tein vessaamme virkatun maton, josta jäi yli jonkin verran kudetta. Kuteet ovat pyörineet olohuoneen nurkassa olevassa korissa siitä lähtien odottamassa ideaa jatkojalostukseen. Kunnes muistin Nuutikki-blogissa nähnyt virkatun kissan ohjeen. Sinne siis etsimään ohjetta ja kaivelemaan sopivaa koukkua.


Tämä oli nopea projekti, sillä kissa oli valmis vielä samana päivänä, jolloin sitä aloitin. Ainoastaan vanua piti käydä hakemassa Kärkkäiseltä välissä.


Ihan niin söpö kaveri tästä ei mielestäni tullut, mitä alkuperäisestä. Mutta onpa käytetty taas vähän jämiä pois. Ja niitä jäi vieläkin! Riittoisat kerät ovat olleet. Samoista kuteista virkkasin nimittäin myös vessaan sen paperikorin ja Veetin huoneeseen neliökorin cd-levyille.



perjantai 24. lokakuuta 2014

Neljävuotias papupata

Meillä Aavan lisäksi myös Veeti täytti syyskuussa vuosia. Esikoisella on mittarissa jo neljä kokonaista vuotta, joten ajattelin kirjoitella ihan oman postauksen Veetin kuulumisista. Veeti kun muutoin on ehkä Aavaa vähemmän esillä blogissa, koska ei anna yleensä ottaa itsestään kuvia, vaan laittaa aina käden eteen :)

Neljävuotiaana on neuvola sekä neuvolalääkäri. Tavallisessa neuvolassa tehtiin erilaisia testejä ja Veeti läpäisi kaikki. Itse olin töissä tuolloin ja mies käytti lapset neuvolassa, mutta toki kyselin, että miten siellä oli mennyt. Ainoa maininta oli tullut siitä, että Veeti ei osaa ottaa palloa kiinni. Tarkemmin kun asiaa mietittiin, niin eipä me kamalasti olla palloteltu, vaan ainoastaan pelattu pallolla jalkapalloa pihalla. Muut testit sujuivat hyvin ja neuvolakorttiin terveydenhoitaja oli kirjoittanut seuraavasti: "Osaat huippuhyvin tehdä neuvolan 4v-tehtävät. R-vielä tärytön. Osaat jo lukea. Näkö ja kasvu kunnossa."

Veetin uudet mitat olivat 109,4cm ja 17,2kg sekä päänympärys oli 50,7cm. Vuosi sitten vastaavat mitat olivat 101,6cm, 14,8kg ja 50cm. Pituuskasvu on hieman rauhoittunut sillä normaalisti Veeti on kasvanut vähintään sen kymmenen senttiä vuodessa. Pitkä ja hoikkahan tuo on edelleen ja kengänkokokin on hurja 30!


Kuten neuvolakorttiinkin oli kirjoitettu, osaa Veeti jo lukea. Olisikohan se ollut pari kuukautta ennen nelivuotissynttäreitä kun hoksattiin, että poika oikeasti osaa lukea. En tiedä kauanko se ennen sitä oli jo osannut, mutta ei oltu asiaa hoksattu, koska Veeti oli jo varmaan puoli vuotta osannut älyttömän määrän sanoja ulkoa. Siis tunnisti niiden kirjoitusasun ja muisti mitä mikäkin tarkoittaa. Jonkin sortin lukemista kai se tuokin on. Mutta sitten hoksattiin, että osaa lukea myös sanoja, mitä ei varmasti ole koskaan edes kuullut.

Kauaa ei mennyt, niin luki jo sujuvasti pitkiäkin lauseita ja sanoja sekä pystyi lukemaan itse telkkarin tekstitykset.  Lukemaan oppiminen ei tullut oikeastaan valtavana yllätyksenä kummallekaan meistä vanhemmista, koska Veeti on aina ollut kiinnostunut kirjaimista ja sanoista sekä numeroista. On jo pitkään osannut laskea niin pitkään kuin jaksaa itse kuunnella ja laskee myös plussa- ja vähennyslaskuja. Mitään näistä ei olla sen kummemmin opetettu, mutta toki on vastattu jos lapsi on kysynyt. Lisäksi Veetillä on ollut semmoisia lasten tietosanakirjoja, joita on mielellään katsellut ja kysellyt nimiä esineiden vierestä.


Vastapainoksi Veeti ei sitten ole yhtään kiinnostunut esimerkiksi piirtämisestä tai mistään kynäjutuista. Olin todella yllättynyt, että oli osannut piirtää neuvolassa pääjalkaisen, koska itse en semmoista ihmetä ole koskaan päässyt todistamaan! :) Kirjoittaminen kiinnostaa, mutta ainoastaan tietokoneella, ei kynällä. Muutoinkin kaikki teknologia kiinnostaa ihan älyttömän paljon.

Leikkimään Veeti on edelleenkin aika huono, paitsi silloin kun on joku kaveri. Ei osaa yksin oikein kehittää leikkiä eikä jatkaa vaikka sen laittaisi alulle. Ehkäpä se ei vain ole semmoinen asia mikä kiinnostaa. Yksin lukee mieluiten vaikkapa kirjaa tai pelaa esimerkiksi sitä logiikkalinnaa. Hoidossa kyllä leikkii muiden kanssa, mutta vaatii aina sen kaverin. Viime viikolla hoidossa oli ollut sadutusta ja Veeti itse kertoi, että heillä oli semmoista, mutta hän ei keksinyt mitään satua. Eli siinä mielessä ei ole ehkä maailman mielikuvituksellisin lapsi. Ei esimerkiksi ikinä leiki minkään lastenohjelman hahmoja jne. Kaikki leikit perustuvat semmoisiin tosiasioihin eli vaikkapa kauppaleikki tai ravintola.


Muutoin Veeti on kyllä hassuttelija ja mahdoton papupata! Meidän talossa ei kyllä ole sekuntiakaan hiljaista silloin, kun Veeti on hereillä. Se puhuu jopa yksin omassa huoneessaan tauotta. Lisäksi tuo puheen volyymi tuppaa nousemaan melko korkeaksi jatkuvasti ja omaa pinnaa tämä joskus vähän kiristää. Ei sillä, että meidän perheessä muutkaan mitään pieniäänisiä olisi ;) Nyt meillä onkin ollut alkuviikon hiljaista, kun Veeti jäi mummulle lomailemaan pariksi päiväksi kun Aavakaan ei flunssan takia mennyt hoitoon ja oli mun kanssa kotona maanantain ja tiistain.


Veeti on siinä iässä, että huomaa hänen kaipaavan jo ikäistään kaveriseuraa ja ehkäpä siksi hoidon aloitus taas tauon jälkeen on sujunut todella hyvin. Hoidossa on monta suunnilleen samanikäistä kaveria, joiden kanssa saa leikkiä koko päivän. Ainakin Veetin kertoman mukaan hoidossa on tosi kivaa ja siellä leikitään muiden kanssa ilman ongelmia. Leikkikaverit ovat pääasiassa tyttöjä, niinkuin Veetillä usein on hoidossa ollut ja tuntuu, että niiden kanssa leikit sujuvat paremmin kuin poikien. Johtuu ehkä siitä, että Veeti ei ole koskaan ollut mikään autoilla leikkijä tai muutenkaan leikkinyt mitään kovin "poikamaisia" leikkejä kun enemmän kiinnostus on ollut juurikin ruuanlaitto- ja kauppaleikkejä kohtaan.


Sinänsä harmi, että Veetillä ei tässä samalla kadulla ole oikein leikkikavereita vielä. Naapurista oli käynyt tässä muutama viikko sitten lapsia leikkimässä mutta Veeti oli ollut vähän nihkeänä eikä olisi halunnut jakaa omia lelujaan. Huomaa, että on taas vähemmän ollut täällä kotona ketään leikkikaveria, kun pitää leluista tapella.


Veeti on älykäs poika, keneen lie tullut?? :) Ehkä sosiaalisissa taidoissa olisi välillä vähän kehittämistä, mutta toisaalta sitten taas muissa asioissa kuten noissa lukuhommissa menee sitten edellä ikäisiään. Hieman kyllä nyt jo mietityttää, että miten tuommoinen lapsi tylsistyy koulussa, kun itse on osannut lukea kouluun mennessä jo monta vuotta ja muut vasta harjoittelevat? Ehkäpä siellä nykyään tarjotaan omantasoisia tehtäviä noille vähän edellä lukuhommissa oleville?


Muistinpa myös, että koska Pomp de luxin vaatteista en ole sen kummemmin laittanut sovituskuvia, niin tässä on Veetille kutsuilta ostamani paita. Koko on jo 116cm eikä yhtään pienempää olisi voinut ottaa. Paita on ihanan pehmeää materiaalia ja on jo lukuisista pesuista huolimatta pysynyt todella hyvänä! Ainoa miinus on kaula-aukossa kiertävä puuvillakantti, joka ei tietenkään jousta ja sen vuoksi pari ylintä nappia joutu aina aukaisemaan, että paidan saa pois päältä. Mielestäni ehkä hieman tyhmä suunnitteluvirhe, kun tuon olisi voinut korvata joko resorilla tai joustokantilla. Mutta jos värit uusissa mallistoissa miellyttävät, niin näitä tilaan kyllä lisää!

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Neulottu tuubi lapselle + ARVONTAVOITTAJA!

Olikohan se vielä loppukesää kun neuloin Aavalle syksyä/talvea varten tämmöisen nopsan tuubihuivin, jonka saa kahdesti kieputettua kaulan ympäri. Lankana novitan jotain paksua lankaa, olikohan tämä Hile? Isoilla puikoilla korinpohjaneuletta haluttu pituus ja vielä päiden ompelu toisiinsa.


Liikkuvasta mallista on mahdoton saada kuvia, jotka ei ois kovin sumeita!


Tein samaan sarjaan virkatun myssynkin, mutta se odottaa vielä tuolla laatikossa vuoren kiinnittämistä, niin tarkenee sitten kovemmillakin pakkasilla se päässä. Tässä vaiheessa kuvien ottoa mallikin jo hermostui. Saatte siis nyt sumuiset kuvat kiukkuisesta lapsesta, mutta kaipa se on parempi kuin ei mitään :)


Sitten siihen Halloween-arvonnan voittajaan, joka on Mirja Hänninen hienolla teemaan liittyvällä vinkillään:

"Pari vuotta takaperin tein halloween ruoaksi "hirviön käsiä". Tein pizzapohjan, johon lisäsin vihreetä karamelliväriä, kaulitsin, leikkasin siitä käden muotoisia paloja. Palojen päälle laitoin pizzatäytettä (kinkkua, juustoa ym muuta mitä pizzan päälle yleensä laitetaan jotka olin valmiiksi sotkenut kulhossa) ja laitoin toisen käden muotoisen pizzapohjapalasen pohjapalan päälle ja painelin reunat kiinni. Näin sain siis vihreitä, käden muotoisia pizzoja, joissa täytteet sisällä. Kynsiksi taisin laittaa valkosipulin kynsiä.
Ne oli karun näkösiä, mutta hyvän makusia kun tulivat uunista! :D"


Onneksi olkoon Mirja, laitatko osoitetietosi tulemaan niin saat postissa Hoplop-rannekkeen! 

maanantai 20. lokakuuta 2014

Kuivalle talvi-iholle Apobasea

Näin ilmojen kylmetessä alkaa ihokin kuivua ihan erilailla mitä kesäisin. Itsellä ongelma-alue on ehdottomasti sääret ja jalkapohjat, jotka kuivuudessaan muistuttavat autiomaata! Veetillä on atooppinen iho ja miehen iho on myös kuivahko. Aava on ainut meistä, jolla toistaiseksi on ihan hyvä iho. Siksipä olin enemmän kuin innoissani, kun pääsimme testaamaan ulkonäöltään uudistuneita Apobase rasvoja, jotka ovat myös parabeenittomia, hajusteettomia ja väriaineettomia ja sopivat täten kaikille perheenjäsenille. Parabeenihan on säilöntäaine, joka voivat aihettaa esimerkiksi allergioita, joten sen jättäminen pois näistä rasvoista on hienoa.

Abobaset ovat apteekkirasvoja, mutta uusien pakkausten myötä mielestäni nämä näyttävät paljon kivemmilta kuin ne perus "apteekkirasvat", joiden pakkauksista ainakin minulla on vähän tylsä mielikuva.  Rasvoja on useampaa eri vahvuutta ja jokaiselle on oman värisensä pakkaus, josta rasvan helposti tunnistaa.  Lisäksi rasvapurkkeihin on listattu rasvalle sopivia käyttökohteita, joten niistä on helppo valita omaan tarpeeseen sopiva rasva. Tuo rasvaprosentin ilmoittaminen isolla helpottaa myös oikean rasvan löytämistä kun sitä rasvapitoisuutta ei tartte metsästää pienellä präntätystä tekstistä purkin takaa.


Meidän perheessä tällä hetkellä käytetyin rasva on tuo Hydrogeeli, joka on oikeasti rasvaton rasva! Itselläni on pintakuiva iho, jota kiristää varsinkin illalla suihkun jälkeen. Tavallinen rasva aiheuttaa usein sen, että aamulla iho on todella rasvaisen tuntoinen. Tämä geeli puolestaan imeytyy heti eikä pelkoa rasvaisuudesta ole. Se toimii hyvin myös parranajon jälken ja mies sitä siihen tarkoitukseen testasikin ja tykkäsi. Itse käytän tätä myös meikin alla kosteutta tuomassa, koska se ei tee ihosta kiiltävää ja rasvaista. Joskus kosmetologi on minulle sanonutkin, että pitäisi käyttää tehokkaasti kosteuttavia tuotteita, joissa ei ole rasvaa ja tässä on semmoinen ja hakkaa varmasti hinnallaan kosmetologien tarjoamat tuotteet ;)


Toinen suosikkini on ehdottomasti tuo rasvaisin näistä rasvoista, jolla olen pikkuhiljaa saanut kuriin tuon kuivien kantapäiden ongelman. Laitan tätä reilusti jalkoihin suihkun jälkeen ja vedän villasukat jalkaan, niin pikkuhiljaa iho on alkanut olla vähemmän kuiva.


Kahta perusrasvaa  (20% ja 30%) meillä mies käyttää ihan naamarasvana ja noita ajattelin näin talven tullen käyttää sitten lapsillakin, kun iho alkaa kuivua pakkasessa olosta. Kätevää kun sama rasva käy kaikille perheenjäsenille, niin ei tarvitse erikseen olla miljoonaa putelia. Ehdottomasti käytetään näitä jatkossakin sen mukaan, kuinka rasvaiselle rasvalle on tarvetta. Kesällä varmaan riittää tuo geeli, joka toimii muuten myös after sun voiteena!


Lisätietoa rasvoista saa esimerkiksi facebookista Abobasen sivuilta tai ihan nettisivuilta. Myös apteekissa osaavat varmasti etsiä teidän perheellenne sopivan vaihtoehdon Apobasen tuotevalikoimista. Mikäli rasvoista on kysyttävää niin kommenttiboksiin voi jättää kysymyksen :) Onko kenelläkään lukijoista muuten kokemusta näistä rasvoista ja mitä olette tykänneet?

Yhteistyössä Actavis sekä blogirinki


tiistai 14. lokakuuta 2014

Pallonauhaa lastenhuoneeseen

Viime kuussa sain päähäni virkata "viirinauhan" tai oikeastaan pallonauhan Aavan huoneeseen. En jostain syystä halunnut sitä perinteistä kankaista viirinauhaa ja tähän palloversioon sai kivasti kulutettua myös jämälankoja. Pallon sovelsin itse muutamista ohjeista langan vahvuuden perusteella, mutta ainakin täällä on ohje virkattuun palloon. Sisällä palloissa on vanua.


Lapset aloittivat tällä viikolla hoidon ja mies palasi koti-isin roolista takaisin töihin. Hoidon aloitus on ainakin toistaiseksi sujunut paremmin kuin hyvin ja lapset ovat kumpanakin aamuna jääneet iloisena hoitoon leikkimään. Päivät ovat menneet hyvin ja Veeti kertoilee päivän jälkeen iloisena, että mitä on tehty ja syöty. Aavakin tuntuu viihtyneen ja on kuulemma kova touhuamaan.


Huomattavasti kivempi onkin pistää lapset hoitoon tietäen, että siellä pärjätään kuin se, että joka aamu saisi kuulla lasten jääneen hoitoon itkien. Meillä on siis se työnjako, että mies vie ja minä haen. Paitsi heti huomenna joudun testaamaan hermojani aamukiireessä, kun joudun poikkeuksellisesti hoitamaan myös viemisen miehen työmatkan vuoksi.



Sikapäiviltä ostin Aavalle vitosella tämmöisen tauluhyllyn, jonka joskus ajattelin mahdollisesti maalata ulkopuolelta, koska pinta on hieman semmoinen kulutettu, joka ei ole kovin makuuni.


Söpö norsu puolestaan löytyi kirpputorilta ja siinä säilytetään tällä hetkellä tutteja. Viikonlopun vietin ompeluleirillä parhaassa mahdollisessa seurassa ja toivottavasti saan myös jossain vaiheessa tänne sovituskuvia valmiista vaatteista! Nyt voimia on vienyt ihana syysyskä, joka tuntuu vain pahenevan koko ajan :/


Pst, vielä ehdit osallistua edellisessä postauksessa Hoplop-rannekkeen arvontaan!

torstai 9. lokakuuta 2014

Vinkkejä Halloweeniin + ARVONTA


No niin, yritetäänpäs uudelleen oikealla aikataululla :) Blogger sekoilee jotenkin ja ainakin mulla tekstissä näkyy ihmeellisiä pitkiä välejä kuvien ja tekstien välissä, mutta en saa niitä muokattua nyt pois. Toivottavasti muilla näkyy oikein :/
Varasin itselleni Leikkien-kutsut pyhäinpäiväksi ja ajattelin siellä tehdä tarjottavat halloween-tyylillä ja pitää lapsille pienet halloween-juhlat samalla. Sopivasti tätä ajatellen pääsin mukaan Hartwallin kampanjaan ja tutustumaan syksyn hyytävään uutuuslimsaan eli mustaan Jaffaan, joka on tuotu takaisin markkinoille kuluttajien toiveesta.

Leivottiin sitten Veetin kanssa hieman harjoitusherkkuja halloweenia varten ja otin kuvia muutamista tarjoilu- ja koristeluideoista. Musta Jaffa maistuu lähes samalta, kuin perinteinen keltainen Jaffa, mutta on hieman sitä makeampaa. Juoma sopii ulkonäkönsä puolesta täydellisesti syksyn juhliin halloweeniin lisäksi. Meillä ainakin Veeti on jostain syystä todella innostunut tuosta limsasta, minkä kertoo se, että valitsee mieluummin saunalimppariksi tuota kuin Angry bird-limsaa :D
Me leivoimme tarjottaviksi tavallisia puolukkamuffinsseja, joihin tehtiin sokerimassasta tuommoisia pikku-kummituksia sekä elintarviketussilla piirrettyjä naamoja. Kuorrutteena on kermavaahtoa maustettuna mangotuorejuustolla, jota värjäsin mustalla elintarvikevärillä vähän harmaammaksi.Yksi vaihtoehto olisi laittaa vaikkapa ihan matokarkkeja tuohon kuorrutteen päälle!

Samana päivänä kävimme hakemassa ulkoilun yhteydessä pihlajanmarjoja ja käytin niitä koristelussa. Pihlajanmarjojahan voi pakastaakin, koska niitä ei taida enää kuukauden päästä saada?

Kahvikattauksessa käytin mustavalkoisia mukeja ja servettejä, jotka sopivat myös kivasti halloween-teemaan. Servetit ovat ylijäämiä Veetin synttäreiltä.


Lapsille puolestaan sopivat hyvin nämä keltakuvioiset limsamukit, joista musta limsa näkyy kivasti läpi.





Mikäli halloween-juhlat pitää illalla, voi tunnelmaa luoda esimerkiksi mustilla ja harmailla kynttilöillä.
Pihlajanmarjoja laitoin vielä veteen tuommoiseen maljaan koristeeksi.







Viimeiset marjat laitoin maljakkoon roikkumaan ja tuomaan vähän punaista väriä. Näitä koristeita voi käyttää joko vaikkapa ihan ruokapöydässä tai tarjoilupöydällä ruokien vieressä. Halvalla kivoja, teemaan sopivia koristeita, jotka on helppo hävittää juhlien jälkeen tai jättää muuten vain syksyistä kotia koristamaan.

Samanlaisia kummituksia olen muuten käyttänyt aiemminkin halloweeninä, muta isommassa koossa! Tämä kakku taisi saada makunsa Käck-patukoista, jotka sopivat myös aika kivasti halloweenteemaan.
Kokosin Pinterestiin muutamia kivoja Halloweenideoita ja niitä pääset katsomaan Halloween-taulustani.


Musta Jaffa on mukana nyt myös Hoplopin Monsterisynttäreillä. Mikäli et ole innostunut ajatuksesta viettää päivätolkulla aikaa keittiössä ennen synttäreitä, voi hauskat synttärit viettää myös Hoplopissa. Erilaisiin teemoihin voit tutustua Hoplopin sivuilla. Ja nyt siihen arvontaan! Kerro kommenttiosiossa vinkki jostain halloweenjuhliin sopivasta ruuasta, joka sopisi hyvin yhteen mustan Jaffan kanssa ja voit voittaa yhden ilmaisrannekkeen Hoplopiin! Jätä myös sähköpostiosoite mikäli sitä ei profiilistasi löydy. Osallistumisaikaa on ensi viikon torstaihin. Voit myös jättää jonkin muun halloweenaiheisen vinkin, mikäli tarjoiluehdostusta ei nyt tähän hätään irtoa :)
Veikkaan, että meillä Veeti olisi aika onnellinen Hoplop-synttäreistä, mutta toistaiseksi itse tykkään niin paljon leipomisesta ja värkkäämisestä, että pitää käydä Hoplopissa ihan muuten vaan :) Ruukaatteko te viettää koskaan halloweenjuhlia? Olisi ihana järjestää joskus semmoiset ihan kunnon naamiaiset ja koristella koko talo halloweenteemalla!
*Yhteistyössä Hartwall Musta Jaffa & Hoplop

www.blogirinki.fi

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Säilytyspussi geomageille

Veeti sai synttärilahjaksi tuommoisia hauskoja Geomageja, joissa on magneettisia palloja ja putkia sekä muutama alusta ja niistä voi värkätä kaikenlaisia eri muotoja ja asioita. Alkuperäinen pahvilaatikko oli suhteettoman iso siihen nähden, paljonko siellä noita osia on sisällä. Vei siis turhaa tilaa kaapista. Näppäränä tietenkin ompelin noille uuden säilytyspussukan vetskarilla, jotta se on helppo aukaista ja sulkea.


Pussi on kirpparilta ostettua paksua markiisikangasta, joten en laittanut tähän vuorta ollenkaan. Metallivetskari oli ehkä himpun verran liian rouhea tähän, enkä saanut sitä oikein nätisti omeltua. Varsinkaan kun en oikein vieläkään saa noita päitä nätisti. Tämmöinen siitä nyt kuitenkin tuli ja Veetikin tykkäsi. Nyt säästettiin taas vähän tilaa pelikaapista kun nakattiin iso pahviloota roskiin ja otettiin tilalle tämä pirtsakka pussukka.


torstai 2. lokakuuta 2014

Sydän

Arvontapostauksen kanssa kävi itellä pieni ajoitusmoka ja sen vuoksi sitä ei ole enää näkyvillä vaan se julkaistaan vasta ensi torstaina. Jo kommentoineiden äänet pysyvät mukana arvonnassa sitten ensi viikolla automaattisesti :)

Muutama viikko sitten pidettiin kaverin kanssa meillä kahden hengen ompelusessiot ja niiden tuotokset on jäänyt ihan kokonaan päivittämättä blogiin. Ehdin sen muutaman tunnin aikana ommella pipon, parit valmiiksi leikatut leggarit ja kaksi tunikaa/mekkoa. Toinen niistä on tämä huppumekko kaapissa marinoituneesta sydäntrikoosta.


Kaavana tässä muistaakseni Toffee-mekko muokattuna huppumekoksi. Huppu on joku pienenpieni, jota olen käyttänyt jumppiksissa. En vain jaksanut alkaa etsiä kaavaan sopivaa huppua saati piirtää semmoista itse. Kyllä se lopulta mahtuihin päähän, vaikka tuskin sitä koskaan tullaan päässä pitämään.


Myös kuvassa näkyvät leggarit on samalla kertaa ommeltu jostain kankaanjämästä, mikä löytyi kaapista.



Tuo meidän sydäntyttö sai viikonloppuna maistaa ensimmäistä kertaa suklaapusuja...


... ja kuvista voi päätellä, että maistuiko!



Aika sydän koko tyttö <3


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...