1v6kk

Aavalla oli eilen puolitoistavuotispäivä ja sen kunniaksi ajattelin kirjoitella vähän, että mitä meidän neidille tällä hetkellä kuuluu. Sainkin aiemmin jo postaustoiveen, jossa käsittelisin omina postauksina meidän lapsia, että mistä tykkäävät ja mitkä leikit ovat suosittuja ja sen sellaista.

Aava on nyt jotenkin kamalan suloisessa iässä kaikesta temperamentistaan huolimatta. Sanoja alkaa tulla koko ajan vaan enemmän ja huumorintajuakin muka löytyy. Yhä useammin sitä hoksaa, että Aava ymmärtää todella paljon siitä, mitä hänelle sanotaan, vaikka ei aina esimerkiksi tottelisikaan. On jo muka niin iso tyttö vaikka onkin onnettoman pieni rääpäle vielä :)

Puheenkehitys on mielestäni hyvällä mallilla ja sanoja on todella paljon. Pääasiassa kaksitavuisia, mutta nyt vähitellen on alkanut tulla myös niitä kolmitavuisia, kuten apina, Hannele (hoitotäti), traktori jne. Tokikaan sanat eivät täysin oikein ole vielä tässä vaiheessa sanottu, mutta ymmärtää kyllä mitä Aava yleensä tarkoittaa. Yksi päivä Aava katsoi ystäväni kanssa kirjaa ja oikein huolellisesti sanoi, että kiSSSa, oikein tarkasti siis suhautti noita ässiä. Huvittavan kuuloista. Myös L-kirjain kuulostaa vielä hauskalta, vaikka se ihan ällältä kuulostaakin. Sen lausuntatapa on vain hieman erilainen kuin normaalisti ja tätäkin on tietenkin mahdoton selittää kirjoittamalla! Myös joitain kaksiosaisia lauseita tulee jo. Pikkuhiljaa on opittu myös sanomaan joo, mikä oli todella kauan hakusessa ja kaikkeen vastattiin automaattisesti ei :)

Myös motoriikaltaan Aava on suhteellisen ketterä. Kiipeilee kovasti erilaisille jakkaroille ja tuoleille, mutta ei vielä uskalla tulla niiltä alas ja jää jumiin ja sitten tulee hätä ja huudetaan isosti pois pois! Muutenkin tuo jumiin jääminen taitaa olla tämän hetken kovin juttu ja facebookissa olenkin jo kavereille jakanut aiemmin pari hauskaa kuvaa Aavan jumitilanteista. Tässä on toinen niistä. Kuva on otettu lomareissullamme Scandicin vessassa. Aava meni vessaan ja sieltä alkoi kuulua huutoa ja lopputulos oli tämä. Jalat ainakin viisi senttiä maan yläpuolella "jumissa" ja kamala paniikki päällä.

Tuo joka paikkaan kiipeily on välistä hieman rasittavaa, kun sitten saa neitiä olla pelastamassa vähän väliä jonkun tuolin päästä josta ei pääse takaisin pois. Sitten on näitä tilanteita, kun asia vain naurattaa ja pakko kaivaa kamera esiin ja ikuistaa tilanne.

Syömisen kanssa harvemmin on mitään ongelmia. Aava syö reippaasti ja yleensä määrällisesti paljon kerralla. Helposti uppoaa enemmän ruokaa mitä Veetiin ja harvassa taitaa olla ne kerrat, milloin Aava söisi Veetiä vähemmän. Hoidossakin vetelee enemmän mitä isot lapset. Esimerkkinä tästä oli toissa-aamulla syönyt jo kaksi lautasellista muroja ja olisi halunnut vielä kolmannenkin! :) Lemppariruokia en osaa vielä sanoa, koska lähes kaikki ruuat saavat aikaan namnam-sanan suusta. Toki herkut ovat Aavankin mieleen ja meillä kun avataan keittiössä semmoisen kaapin ovi, missä joskus säilytetään karkkeja, osaa Aava juosta olohuoneesta täysillä keittiöön ja huutaa "kaakkia, kaakkia". Onneksi vielä ei tarvitse aina olla karkkia, vaan Aava tykkää paljon myös kuivatuista hedelmistä.

Aavalla ei kamalasti vielä ole mitään semmoisia leikkejä, mitä varsinkaan yksin touhuaisi. Eikä varmaan tuon ikäisellä tulekaan olla. Suurinta hupia on tällä hetkellä edelleen purkaa tavaroita laatikoista ja varsinkin niitä tavaroita, jotka eivät ole leluja. Tähän käy esimerkiksi dvd-laatikot, keittiön laatikot, vessan laatikot jne. Omia laatikoita ei tietenkään huvita tonkia. Aava ei ole myöskään samalla lailla kiinnostunut esimerkiksi palapeleistä mitä Veeti oli tuossa iässä. Kirjat kiinnostavat ja niitä lueskelee yksikseenkin sekä myös tuo minulle tai isille luettavaksi. Kovasti osoittelee kuvia ja toistelee kirjassa esiintyvien esineiden nimiä.

Aava pitää myös musiikista ja tanssimisesta. On myös kova lauleskelemaan jotain omia lauluja. Lisäksi laulaa Tuiki tuiki tähtöstä omilla sanoillaan, joista ainoastaan tuiki tuiki-kohta kuulostaa siltä itseltään :)

Aava on ollut aika paljon sairaana viimeisen puolen vuoden aikana ja melkein koko ajan on päällä joku flunssa, ihan niinkuin minullakin. Lääkärireissuilta ollaan kuitenkin vältytty eikä korvatulehduksiakaan ole vielä ollut *koputtaa puuta*.

Isoveli on kovasti Aavan mieleen ja kaikki jutut pitää toistaa perässä, mitä Veeti tekee. Aava haluaisi kovasti osallistua Veetin leikkeihin, mutta Veeti ei jostain syystä ole läheskään yhtä innostunut ajatuksesta! Veeti saa Aavan helposti matkimaan itseään ja välillä jopa viihtyvät hetken aikaa keskenään pelleillen jotain idioottia. Uhkarohkeakin Aava on ja hyppii mielellään sohvalta säkkituoliin. Aina ei ihan osu kohdalleen, mutta eipä tuo näytä oppivan, vaikka muutaman kerran on tömähtänyt lattialle.

Aava on kooltaan pitkä, kuten Veetikin, mutta huomattavasti pyöreämpi muodoiltaan. Aavalla oli tänään puolitoistavuotisneuvola sekä lääkärintarkastus. Mitat olivat seuraavat (suluissa vanhat):

Pituus: 85,5cm (77,5cm)

Paino: 12,8kg (10,45kg)

Päänympärys 47,7cm (46cm?)

Puolessa vuodessa pituutta on tullut huikeat kahdeksan senttiä! Painoakin yli kaksi kiloa. Joten ei mikään ihme, että Aava on syönyt kuin hevonen! Netissä on muuten nykyään ilmainen kasvuseula.fi palvelu, johon voi syöttää lapsen tiedot ja ne pysyvät siellä tallessa ja sieltä näkyy sitten kasvukäyrät. Tässä on Aavan pituus- ja painokäyrät vuoden iästä tähän päivään. Samalla seula kertoo, onko pituus ja paino ja niiden suhde normaali. Aavalla nuo lukemat olivat kaikki normaaleja, mutta menevät tuolla yläkäyrällä. Pitäisi päivittää kaikki mitat neuvolakortista tuonne, niin voisi seurata koko elämän ajalta kasvua tähän päivään.

Vaatteissa käytetään pääasiassa kokoa 86-92cm, mutta osa housuista on jo 98cm! Aavalla on edelleen käytössä kestovaipat kotona ja hoidossa kertsit. Juuri sain siivota kaapista läjän reisistä pieniä vaippoja pois ja piti ommella pari uutta tilalle. Josko noilla nyt pärjättäisiin vaippakausi loppuun.

Nukkumaanmenoaika Aavalla on tuossa kahdeksan maissa. Aamulla hoitoon herätään seiskalta ja yleensä mies saa herätellä Aavaa, joka mielellään jatkaisi vain unia. Viikonloppuisin tietenkin on sitten ihan jees herätä kuuden jälkeen. Yleensä unta riittää puoli seiskasta puoli kasiin. Aava nukkuu aika hyvin yöt, mitä nyt välillä herää ja istuu kitisten tuolla sängyssä, mutta useimmiten riittää, että käy laskemassa takaisin makuuasentoon tai käy laittamassa tutin suuhun. Välistä yöt olivat rikkonaisempia meillä vanhemmilla, kun Aava kitisi ja äänteli unissaan, eikä siis itse herännyt, mutta me herättiin. Aina oli kuitenkin pakko käydä tarkistamassa, että onko siellä jokin hätänä vain todetakseen, että tyttö on täydessä unessa.

Päivä rytmittyy aika lailla hoidossa sen mukaan, miten siellä asiat tehdään. Kotona herää tosiaan ennen kasia ja ruoka on yleensä puoli kahdentoista ja yhden välillä, riippuen mitä on tehty aamupäivällä. Päikkäreille sen jälkeen ja ne kestävät puolesta tunnista puoleentoista. Harvoin ainakaan kotona nukkuu yli kahta tuntia. Välipala on unien jälkeen ja päivällinen viiden maissa. Iltapala seiskan maissa ja sitten kasiksi nukkumaan.

Vilkkautta tältä tytöltä ei puutu ja tuntuu, että välistä saisi olla silmät siellä selässäkin! Myös siinä suhteessa ovat Veetin kanssa erilaisia, että Aava menee paljon  rohkeammin uusiin juttuihin mukaan. Esimerkiksi tällä viikolla hoidossa lapsilla oli painia ihan painisalilla, jossa oli ohjaaja. Aava oli painanut sielläkin menemään yhtään ujostelematta, vaikka ohjaaja oli ihan vieras. Veeti oli vastaavassa iässä semmoinen, että viihtyi mielellään oman hoitajan sylissä tai ainakin läheisyydessä. Aava muutenkaan harvoin ujostaa ketään ja todella pienen alkulämmittelyn jälkeen tyyrää vaikkapa syliin kirjaa lukemaan.

Aava ei edelleenkään viihdy kunnolla esimerkiksi rattaissa, joten pitkät vaunulenkit ovat tämän tytön kanssa jääneet vain haaveeksi. Myös auton turvaistuin aiheuttaa ahdistuksen, kun pitäisi olla köytettynä paikoillaan. Aava viihtyy paljon sylissä ja tomerasti vaatii aina "ynniin ynniin", kun pitäisi päästä syliin.

Sellainen on meidän puolitoistavuotias. Kuulostaako tutulta??  Olisiko vielä jotain, mitä haluaisitte tietää Aavasta?