perjantai 20. maaliskuuta 2015

4v6kk

Meillä on lapsilla synttärit viiden päivän välein, joten myös Veetillä tuli nyt neljästoista päivä uusi puolivuotinen täyteen. Tällä hetkellä jo huikeat 4v6kk ikää tällä herralla! Veeti on jo iso, mutta kuitenkin vielä niin pieni. Aina ei ymmärrä itsekään, että sitä ikää on niin vähän kun Veeti esimerkiksi lukee jo niin hyvin ja muutenkin luonteeltaan hieman sellainen pikkuvanha :)

Veeti lukee tosi paljon ja lempilukemista ovat melkeinpä Mauri Kunnaksen kirjat, joita Veeti lukee itselleen iltasaduksi. Toki me miehen kanssa luetaan myös iltasatu aina kun Veeti haluaa, mutta monesti me ei enää kelvata, vaan kirja halutaan lukea itse. Tästäkö se itsenäistyminen sitten alkaa jo?

Välistä tuntuu, että Veetillä on menossa joku uhmakausi kakkonen, kun joka asiasta tulee riitaa ja itkua nykyään. Kieltäminen ei tehoa tai saa aikaan itkukohtauksen. Jos asiat ei mene niin kuin herra itse haluaa, tulee kamala kiljumiskohtaus, joka kestää ja kestää. Sitten kiihdyttää mitättömästä asiasta itsensä valtavaan raivoon ja kiukkuun, joka ei meinaa laantua millään. Ihan samanlaista kuin toissakeväänä kun oltiin Veetin kanssa kotona ja pahin uhmaikä oli päällä. Ei välistä pysty ymmärtämään, miten käskyjen tottelu voi olla niin vaikeaa, kun muuten tuo lapsi on selvästi fiksu kuin mikä. Keneen lie tullut...



Veeti on koko viime viikon halunnut pyöräilemään ja sunnuntaina sitten käytiin testaamassa, että miten se pyöräily talven jälkeen sujuu. Ensi kesän missio onkin opettaa Veeti ajamaan ilman apurattaita ja se voikin olla pitkä ja kivinen tie. Rattaita ei olisi saanut nostaa senttiäkään ylöspäin ja Veeti ajaa ihme mutka-asennossa kun apurattaan pitäisi koko ajan koskea maahan. Veikkaan, että menee hermot jos toisetkin sen opettamisen aikana. Vaikka eiköhän se tasapaino sieltä sitten tule kun on tullakseen. Nyt ei saisi yhtään antaa neuvoja kun päre palaa samantien, mutta kun ilmankaan ei hoksaa. Keneen lie tuosta lapsesta tullut noin itsepäinen...? ;) Luulen, että saavat mummun kanssa treenata mummulassa tuota pyöräilyä, kun mummulle ei suututa niin helposti.

Tämän hetken ehdottomin lempitekeminen on legoilla rakentelu! Veetille onkin kertynyt jo aika paljon erilaisia legoja. Uusimpana lego-paloasema, jonka ostin fb:n kirpparilta halvalla ja jonka Veeti sai kun tarrataulu oli vihdoin täynnä tarroja. Veeti tykkää itse koota jo ohjeiden mukaan legoja, mutta tarkkaavaisuutta siinä saisi vielä olla. Välistä jää paloja laittamatta, kun on niin kiire kääntää sivua. Näppärästi kyllä saa jo palaset laitettua oikeille paikoilleen. Onneksi niillä rakennetuilla legoilla nykyään leikitäänkin jotain, eikä pelkästään kasata ja sitten heti rikota pois. Mun pitääkin välillä keksiä, että missä on tulipaloja ja Veetin palomiehet sitten käyvät sammuttamassa palot pois.

Rakentelun kanssa lähes yhtä kivaa on legokuvastojen lukeminen. Veeti on liittynyt legojen nettisivuilla lego-kerhoon, josta tulee muutaman kerran vuodessa legolehti, joka on meillä kuin paraskin aarre. Noita lehtiä sekä isin töistä tuomia legokuvastoja luetaan lähes päivittäin, samoin kuin ihan legojen kokoamisohjeita ja joulupukilta saatua Lego-ideakirjaa.


Lego-lehtien lisäksi kaikki muukin lukeminen on hauskaa ja meillä luetaan jotain varmaan päivittäin. Mikä on tietenkin vain positiivinen asia. Legorakentelun lisäksi ruokaleikit ovat edelleen pop. Ovatkin olleet jo niin kauan kuin jaksan muistaa :)

Veeti on saanut hoidosta uusia kavereita, lähinnä tyttöjä. Ilmeisesti leikit tyttöjen kanssa vain sujuvat paremmin. Sunnuntaina Veetillä olikin hoidosta yksi tyttökaveri leikkimässä. Eipä siinä paljon meitä vanhempia tarvittu! Onneksi Aava oli tuolloin päikkäreillä, niin saivat leikkiä rauhassa. Veetiä ahdistaa nimittäin suunnattomasti se, että Aava tulee Veetin huoneeseen leikkimään. Kamala huuto alkaa välittömästi.

Veeti tykkää edelleen pelata esimerkiksi lautapelejä sekä jotain logiikkapelejä, joita voi yksin pelata. Piirrustus- ja väritysjutut ei vieläkään kiinnosta eikä kirjoittaminen. Osaa kyllä kirjoittaa esimerkiksi puhelimella tai tietokoneella, mutta ei käsin.


Vaikka ikää on kohta viisi vuotta, kelpaa onneksi äidin sylikin Veetille ja välistä huomaa, että Veetiä ärsyttää se, että koskaan ei Aavan hereillä ollessa saa rauhassa olla lähellä tai sylissä, kun Aava rynnii heti mustasukkaisena paikalle ja alkaa huutaa ja itkeä. Siinä vaiheessa Veeti yleensä poistuu paikalta ja Aava pääsee syliin, kun kukaan ei jaksa kuunnella sitä huutoa. Pitää yrittää käyttää hyväksi ne tilaisuudet, kun Aava on vaikkapa isin kanssa poissa mun vierestä. Aava kun on aina ollut Veetiä enemmän semmoinen sylivauva. Tänäänkin Veeti kysyi Aavan ollessa sylissä, että mahtuuko syliin ja vastasin, että hyvin mahtuu toiselle polvelle. Tähän Veeti tuumasi, että hyvä, taidanpa tulla hetkeksi syliin ennen kuin menen tekemään jotain (mitä en nyt muista).


Veeti käy vieläkin kerran viikossa isin kanssa perheliikunnassa, mutta muita kodin ulkopuolisia, viikottaisia harrastuksia Veetillä ei ole. Katsotaan sitten isompana, että mitä se Veeti itse haluaa tehdä.

Veeti syö aika vaihtelevasti. Makaronilaatikkoa aina todella hyvin (lempiruoka!), muita sitten miten sattuu kiinnostamaan. Tuommoinen rimppakinttuhan tuo on malliltaan, niin kuin isänsäkin. Nukkumaan Veeti menee samaan aikaan Aavan kanssa kasin maissa ja herää viikonloppuisin seiskan ja kasin välillä yleensä. Veeti nukkuu vielä myös päiväunia, koska ne eivät ole toistaiseksi vaikuttaneet yöunien määrään. Mikäli Veeti nukahtaa päikkäreille, saattavat ne kestää yli kaksikin tuntia eli enemmän mitä Aavalla juuri koskaan. Hoidossakin Veeti pääsääntöisesti nukkuu päivittäin. Kotona ollessa ei ihan niin usein. Pärjää kyllä ilmankin, mutta ainakin hoidossa tahtoo olla iltapäivästä kiukkuinen, jos unet ovat jääneet välistä.

Veeti oli syksyllä sen noin 110cm pitkä ja pituutta on tullut varmasti jonkin verran. Veikkaan, että ehkä n. 115cm voisi olla aika realistinen arvio. Kengänkoko on hurja 30-32, riippuen merkistä. Sen on kyllä perinyt minulta, kun itsellä on tämmönen siro 41-42 kalossi :)

Veetiltä löytyy jo huumorintajua ja kertoo välillä ainakin omasta mielestään hyvinkin hauskoja "vitsejä". Muutenkin Veetin kanssa voi keskustella ihan fiksusti nykyään, kun on jo sen verran isompi. Jatkuva kyselyikähän Veetillä on ja autolla ajaessakin saa olla jatkuvasti vastailemassa kaikkiin kysymyksiin. Onneksi olen vielä suurin piirtein osannut vastata niihin, mitä on kysytty!

Millaisia teidän nelivuotiaat ovat?

8 kommenttia:

  1. Meidän nyt 5v. (22.2.) neiti on hyvin paljon samantyyppinen. Lukeminen kiinnostaa tosi paljo ja pieniä sanoja jo lukeekin, tai mistä minä tiedän kuinka paljon sitten omassa päässään tavailee. Kirjoittaminen on sujunut jo vuoden verran ja laskeminenkin, perus plus- ja miinuslaskuja.
    Meidän tytöillä on sen verran vähän ikäeroa (pikkusta vajaa 2v), että ovat toistensa parhaat kaverit hyvässä ja pahassa. Useimmin kyllä löytävät yhteistä tekemistä ja osaavat jo vähän neuvotellakin, että leikit sujuu.
    Kiukkukohtaukset on onneksi vähentyneet huomattavasti, mutta aika ajoin pitää päästä purkamaan. 5v. on tosi arka ja harkitsevainen, mutta nyt on taitoja tullut lisää ja varsinkin tuo lukeminen on antanut itseluottamusta kovasti. Vieraille saattavat olla ihan tuppisuina, mutta kaupassa taaskin hoilottavat iiisoon äänee jotain lastenlauluja, ei vois uskoa samoiksi lapsiksi :)
    Legot on meillä kans alkaneet nyt enemmän kiinnostaa, kun (sopimuksesta, ettei tuu pikkutilipehööriä niin paljo..) ostettiin synttärilahjaksi ns. kokoelma pienistä samaa sarjaa olevista. Pikkuvanha juu, ja välillä saapi monta vuotta lisää ikää, kun kuuntele noita juttuja. Välistä taas ihmetellään, että mistä näitä kysymyksiä riittää.. Viime syksynä 5v kysyi, että minkä väriset silmät on koppakuoriaisella, ja nyt talvella, että millä enkelit lentää. :D
    Kerrassaan mainio ikä! Iso mutta kuitenkin niin pieni.

    - Kati K

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin tutun kuuloista :) Meillä Veeti on hyvinkin rohkea kaupassa ja saatta esim alkaa jutella vieraille siinä mua odotellessaan, mutta sit taas jossain ryhmätilanteissa saattaa olla tosi ujokin. Vaikka ei kyllä välistä uskois ;) Meillä ei onneksi vielä ihan noin kivoja kysymyksiä oo tullut!

      Poista
  2. Polkupyöräilyyn kommentoin, että meidän neiti viime kesänä (tuolloin 5,5v) ajoi jatkuvasti vähän "kenossa", toiseen apupyörään nojaten, eikä millään saanut pyörää tasapainoon. Mutta kas kummaa kun nyt kokeilimme ilman apupyöriä (ikää siis 6v2kk), niin ei tarvinnut kuin "mukamas" hiukan pitää satulasta kiinni - eli ei uskaltanut kokeilla ilman apuani, mutta oikeasti en edes pitänyt kiinni. :D
    Eli talven aikana "kypsyi" tuo kyky, onneksi en asiasta vielä viime kesänä stressannutkaan - kaikki aikanaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. MInä vähän kans luulen, että meillä on se rohkeus joka ei riitä edes yrittämään. Nyt lähti mummulaan niin oli tosiaan puhetta, että mummu vähän nostaa renkaita jos Veeti paremmin antaisi mummun kokeilla sen kanssa sitä tasapainon harjoittelua. Kunhan ennen kouluun menoa oppii tai eskariin, niin helpottais :D

      Poista
  3. Kiva kirjoitus kivasta pojasta :)

    Polkupyöräilyyn vinkiksi: meillä tyttö oppi just alle 5v ajamaan ilman appareita kun otettiin apupyörät pois ja polkimetkin pois ja laskettiin satula alas....käytti siis potkupyöränä sitä jonkun päivän. Kun sen oppi niin sitten polkimet takasin ja satula kohdilleen niin siitä se lähti.

    Ensin kun löyty se tasapaino niin sitten alkoi homma toimimaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me kokeiltiin viime kesänä sitä potkupyöräjuttua tuolla 12 tuumaisella pyörällä, mutta ei Veeti yhtään innostunut siitä eikä suostunut juurikaan edes kokeilemaan. Se tasapainohan sieltä tosiaan pitäs eka löytyä :)

      Poista
    2. Fiksu poitsu. Opitaankohan nykyään aikaisemmin lukemaan? Minusta tuntuu, että 80-luvulla aika moni opetteli lukemista vasta koulussa... Tai sitten aika multaa kuistit.

      Poista
    3. Jaa-a. oiskohan tähän jotain tilastoja? itse oon oppinut ennen kouluun menoa ja miehen velikin kolmevuotiaana, joka myös 80-luvun lapsi. Mutta ehkä nykyään on myös enemmän kaikkia oppisimeen liittyvää materiaalia? Meillä on esimerkiksi Veetillä ollut parivuotiaasta kirpparilta ostettu leikkiläppäri jossa on pari peliä ja niistä on yksi kirjainpeli, jossa pitää painaa koneen sanomaa kirjainta ja kone vielä kertoo sanan joka alkaa sillä kirjaimella. Esim K niinkuin kissa ja oli k:n kuva ja sitä piti painaa. Muistaakseni Veeti oppi aakkoset jo tuosta pelistä silloin jälkeen kahden vuoden :)

      Poista