sunnuntai 30. elokuuta 2015

Kantohommeleita

Aavan aikana innostuin pienesti lapsen kantamisesta Manducassa. Ensimmäisen lapsen kanssa kantamiselle ei oikeastaan ollut tarvetta, koska mentiin rattailla joka paikkaan, eikä silloin vielä käyty oikeastaan missään metsäreissuilla vauvan kanssa. Veetin kanssa puolestaan käytiin jo metsissä ja retkillä ja Aava piti vauvanakin saada mukaan reissuun kun olin lasten kanssa kotona. Kirpparilta ostin käytettynä Manducan ja siitä tulikin todella tarpeellinen väline Aavan ollessa sylissä viihtyvä vauva. Välillä yöt meni alussa niin, että minä ravasin ympäri taloa Aava Manducassa yrittäen saada lasta nukahtamaan siihen, että pääsisin itsekin joskus nukkumaan. Raskasta olisi tuo kantelu ollut ilman reppua. Tein myös ruokaa ja siivosin Aava repussa, koska lattialle tai sitteriin Aavaa ei voinut jättää ilman raastavaa huutoa.


Tuolloin en harkinnutkaan oikeastaan kantoliinaa. Ennen Viian syntymää palautui Aavan vauva-ajat mieleen ja halusin kokeilla myös liinalla kantamista. Ompeluryhmästäni löytyi trikoinen Tricot Slen liina, jolla on hyvä kantaa ihan pientä vauvaa. Lisäksi ostin kantovälinekirpparilta myös kudotun liinan, jota en ole vielä jaksanut opetella käyttämään. Trikooliinassa kannoin Viiaa jo ihan vastasyntyneenä ja siinä vauva oli ihanan lähellä koko ajan ja nukkui tyytyväisenä. Olin etukäteen ajatellut, että kantovälineen kanssa saan myös kädet vapaaksi vauvasta, että voin touhuta jotain myös isompien lapsien kanssa.  Trikoisella liinalla saa kantaa ainoastaan kietaisuristi 2 asennossa, jonka opettelin tämän erittäin hyvän videon avulla.


Edelleenkään en ole mikään mestari sitomaan liinaa ja tuntuu, että se jää aina ylhäältä liian löysälle. Nyt on pakko ottaa itseä kiinni myös sen kudotun kanssa ja opetella siihenkin sidonnat! Liinassa lapsi on minusta jotenkin paremman tuntoinen kuin repussa, kun se ehkä on lähempänä itseä ja tiiviimmin omaa kehoa vasten. Toisaalta itselle Manduca on nopeampi laittaa, varsinkin siinä vaiheessa kun vauvatuen saa ottaa pois ja jalat yltävät paneelin reunoille oikein ilmankin.

Tässä ihan ensimmäisiä yrityksiä Viian ollessa varmaan ihan viikon parin vanha. Jalat ovat vielä koukussa mun mahan päällä liinan sisällä, koska lonkat eivät ole vielä auenneet.
Liinasta on ollut apua myös silloin, kun Viia oli rotarokotteen jälkeen kärtyinen ja huusi vaan koko päivän. Sain Viian kuitenkin lopulta nukahtamaan liinan kyytiin ja siinä nukkui rauhallisena pitkän aikaa ja samalla sai itse tehtyä muuta.


Kantamisessahan lasta suositellaan kannettavaksi aina naama kantajaan päin, muut asennot ovat pidemmän päälle epäergonomisia. Naama menosuuntaan ollessa vauvan selkä ei pääse luonnollisesti pyöristymään, mikä ei ole hyväksi vauvalle. Lisäksi pepun pitää jäädä alemmaksi kuin polvet, että vauva ei istu ns. selkänsä päällä vaan on sammakkoasennossa. Epäergonomiseen asentoon vauva jää rintarepuissa kuten Baby Björn ja siinä suositellaankin pitämään vauvaa vain lyhyitä aikoja kerrallaan. Nämä kuvat kerto mun mielestä enemmän kuin tuhat sanaa tästä asiasta :)



Manduca kulkee meillä aika monesti mukana esimerkiksi vaunujen korissa tai autossa. Nytkin kävin perjantaina Oulussa Viian kanssa ja kirppareita kierrellessä reppu oli kyllä niin kympin valinta verrattuna rattaiden kanssa kulkemiseen ahtailla käytävillä. Vaikka Viia aika rauhallinen vauva onkin,ei se kuitenkaan jaksa loputtomiin makoilla rattaissa hereillä. Repussa kuitenkin pysyy rauhallisena, vaikka ei nukkuisikaan. Kai siellä äidin lämmössä on mukava köllötellä. Ilman kantovälineitä ei myöskään pystyttäisi tekemään mitään marjanpoiminta- tai makkaranpaistoretkiä isompien lasten kanssa koko perheellä, koska ei niihin rattailla aina pääse.


Suosittelen kyllä hankkimaan jonkinlaisen kantovälineen vauvalle, mikäli yhtään tuntuu, että haluaisi päästä joskus liikenteeseen ilman rattaita tai jos vaikka matkustelee paljon, niin reppu on todella hyvä lentokentällä odotteluun kun rattaat on jo pakattu ruumaan! Meilläkin oli Turkin reissulla Manduca mukana ja linja-automatkoilla ja lentokoneessa se oli myös huippu kun Aava pystyi nukkumaan siinä samalla kun minäkin, eikä tipahtanut sylistä minun nukahtaessa. Meillä oli siis mennessä kyyditys hotellille keskellä yötä ja matka kuitenkin kesti jonkin aikaa.


Manducoita saa käytettynä alle viidelläkympillä ja nykyään siihen saa tosiaan jatkopalankin, että voi kantaa myös tuommoista Aavan kokoista ilman, että paneeli painaisi isomman lapsen jalkoihin.


Suomessahan toimii myös kantovälinevuokraamoita, joissa voi käydä kokeilemaan erilaisia kantovälineitä ennen ostopäätöstä. Ylivieskassa ei virallisesti ole vuokraamoa, mutta keskustassa oleva Kirppis Ruusunen vuokraa kohtuulliseen neljän euron vuorokausihintaan (muistaakseni) ainakin trikooliinaa ja kantorinkkoja! Kantoreppua siellä ei ole, mutta isomman, jo itse hyvin istuvan lapsen voi laittaa rinkkaan vaikkapa päiväretken ajaksi. Tavarat ovat Ylivieskan MLL:n omaisuutta ja minusta aivan liian vähän mainostettu palvelu tämä.


Kannetaanko teillä ja missä tilanteissa?

7 kommenttia:

  1. Minä oon kantanut kaikkia. Ekalle hankin rengasliinan työpäivän jälkeiseen äitipulaan, kun ruuan laitosta ei tullut ilman mitään. Toiselle oli trikoinen liina ja reppuna Patapum, ja tällä viimeisellä se sama trikooliina ja Manduca.

    Kannan kyllä mielellään lasta ulkona. Toistaiseksi on ollut vähän haasteita kantaa sisällä kun tuskastuu herkästi kuumuuteen, mutta jos haetaan pihalta vauhtia niin poika kyllä nukkuu reppuun poikkeuksetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta ois kans kiva kokeilla rengasliinaa! Mut kuitenkin tulee käytettyä aina eniten reppua kun en luota että osaisin sitoa liinan ilman peiliä vielä :)

      Poista
  2. Mie kannoin jo mein esikoista (nyt 9v) aikanaan liinassa, mutta esikko ei tykännyt sylitellä, joten lyhyeksi jäi kantamistaipale. Keskimmäistä kannoin rengasliinassa, trikoisessa ja kudotussa, ja oppipa mieskin kantamaan selässä kudotulla liinalla taaperoa.

    Kolmatta lapsukaista kannoinkin sitten enempi kuin aiempia yhteensä, ja joskus kävikin niin että vaunulenkille lähtiessä/ollessa jouduin soittamaan miehen hakemaan vaunut pois ja tuomaan liinan tilalle - lapsi vain huusi ja kiukkusi vaunuissa. Liinaan nukahti heti vielä yli vuoden ikäisenä.

    Ompelin itse myös neliöliinan, joka on helppoudessaan myös miehelle helpoin käyttää. Kantoreppuja minulla ei ole koskaan ollut, ja ne tuntuu niin vierailta etten ole kaivannut kokeillakkaan.

    Nyt neljättä odotellessa olen jo miettinyt minkä trikooliinan ottaisin mukaan synnärille tällä kertaa...Ehkä PikkuRuun ruusuisen? (Ja lastenvaatelaatikostoa läpikäydessä laskin pikaisesti että minulla on 6 erilaista liinaa (3 trikoista: hubbis, tricotti ja PikkuRuu, kaksi kudottua: amazonas ja tuunattu vauvalehtikylkiäinen sekä neliöliina :D)

    (Noniin, nyt jos kommenttini ei katoaisi netin syövereihin. Eilen siis jo tähän kommentoin kännykällä, mutta googlen hakutessa kirjautumista katosi kommenttini ja takaisin sitä en saanut.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkään ei Aava viihtynyt vaunuissa paitsi jos nukkui. Ois pitänyt hoksata silloinkin kantaa reppua mukana, että olisi voinut vaihtaa kun heräsi ja alkoi huutamaan! Tuo neliöliina ois varmasti kätevä, kun se on kuitenkin melkein kuin reppu mutta ei kuitenkaan :)

      Poista
  3. Voi on sulla varmasti ollu melko rankkoja öitä, kun olet joutunut Aavaa kantamaan etkä ole saanut nukkua. Miten sinä olet jaksanut ilman nukkumista? Kiva, kun olet löytänyt ergonomisen kantamisen, kun muistelen, että Veetin aikaan postasit jostakin vähän tuntemattomammasta reppumallista, jossa kannetaan kasvot menosuuntaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi niitä oli vain alussa ja varmasti jollain toisella on ollut vielä rankempaa, mutta eikai tämä kilpailu olekaan kellä on vaikeinta :) meillä myös mies valvoi Aavan kanssa ja nukkui tyttö Manducassa ja viikonloppuisin sain kuitenkin nukkua.

      Veetille tosiaan ostettiin Cybexin reppu jossa piti muka pystyä kantamaan naama menosuuntaam ergonomisesti ja eihän kukaan valitettavasti tullut kertomaan että ei niin kannata tehdä. Onneksi käytettiin sitä ehkä viisi kertaa ja myin pois. Siinä paneelin leveys kyllä riitti pienellä vauvalla ergonomiseen kantamiseen naama kantajaan päin :) isommalle lapselle paneeli oli pieni, vaikkakin leveämpi kuin BB. Harmi, että eivät lastentarvikeliikkeissä ole noista ergonomia-asioista tietoisia, että tällainen maallikko ei menisi ostamaan sitä huonoa vaihtoehtoa kun hyviäkin on!

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista