| NauravaNappi: Nauravanappi, blogin tarina

maanantai 7. syyskuuta 2015

Nauravanappi, blogin tarina

Nauravanappi syntyi alkuvuodesta 2011 ollessani äitiyslomalla hieman alle puolivuotiaan Veetin kanssa. Veeti nukkui suurimman osan vuorokaudesta ja minulla oli aikaa värkätä kaikenlaista. Oikeastaan tuolloin se pahin kipinä käsitöihin iskikin ja päivittelin valmistuneita tuotoksia Facebookiin. Seurasin tuolloin muistaakseni vain muutamia käsityöaiheisia blogeja. Taisivat olla lähinnä neulepainotteisia ja lisäksi Ruttunuttu oli ihan ykkösblogi. Nykyään siis tuo Mutturalla. Nyt niiden seurattavien määrä on ihan räjähtänyt käsistä :D

Jossain vaiheessa alkoi takaraivossa jyskyttää pieni ajatus siitä, että kehtaisinko perustaa blogin ja tuoda näitä omia "väkerryksiäni" esille suuremmassa mittakaavassa. Halusin myös, että kauempana asuvat sukulaiset ja tutut pysyisivät kärryillä meidän elämästä, koska näkemistä tapahtui harvemmin.

Niinpä perustin blogin, jonka nimeä kuumeisesti mietin. Halusin sen liittyvän jollain lailla käsitöihin ja kuulostavan korvaan kivalta ja jostain mielen sopukoista putkahti nauravanappi, vaikka eihän siinä mitään järkeä olekaan! :) Alussa kuvat olivat ihan kamalia! En käsitellyt kuvia mitenkään vaan lätkäsin ne pienenä tänne blogiin. En osannut myöskään oikein tehdä ulkoasulle mitään, eikä silloin löytynyt varmasti netistäkään yhtä kattavia ohjeita kuin nykypäivänä.


Alussa blogin postaukset käsittelivät paljon lapsiperheen elämää sekä erilaisia neuleita ja virkkauksia.
Kirppistelin aika paljon ja löydöksiä kuvasin myös paljon blogin puolelle. Muistan olleeni todella onnellinen ensimmäisistä lukijoista, mitä olen vielä tänä päivänäkin aina kun huomaan numeron kasvavan yhdellä. Kymmenen lukijaa oli jo hurja saavutus ja oli kiva huomata, että pikkuhiljaa lukijoiksi liittyi muitakin kuin sukulaisia ja kavereita.


Ensimmäisiä ompeluitani taisivat olla pipot (ja sillä tiellä ollaan vieläkin!) ja erilaiset pussukat. Aluksi minulla oli käytössä vain ompelukone ja äidin vanha saumuri, jota ei huollossakaan saatu kunnolla toimiaan pitkän käyttämättä olleen ajan jälkeen. Niillä sitkuttelin sen puoli vuotta ennen oman koneen hankintaa.


Syyskuussa 2011 ostin vihdoin oman saumurin Kärkkäisen aulassa käyvältä myyjältä. Kyllä se tuntuikin onnenpäivältä!


Harmi, että mulla ei ole kuvaa ensimmäisestä paitaompelustani, mutta siitä tuli ihan kamala! Sain kuitenkin vinkin tutulta hyvään kaavalehteen, josta löytyisi kivoja kaavoja lapsille. Tutustuin siis nykyiseen parhaaseen kaveriini Ottobre desingiin. Mieleen on jäänyt jo siltä ajalta tutun vinkki, että tee aina yhtä numeroa pidempänä mitä leveys, koska Ottobren vaatteet ovat lyhyitä ja leveitä. Pitää paikkansa edelleen Veetin kohdalla, Aavalle menee yleensä koot melko suoraan lehden mukaisesti.

Uskaltauduin näemmä kokeilemaan aika aikaisessa vaiheessa applikointiakin ja kyllä tuosta apinan tunnistaa, vaikka ei se mikään kovin nätti olekaan.


2012 tein kuvakoosteen neulomistani ja ompelemistani jutuista ja kyllähän tuota on tullut kaikenlaista tehtyä! Alettiin tuolloin rakentaa tätä meidän nykyistä taloa ja se näkyi bloginkin puolella raksajuttuina ja sisustusmietelminä.



2013 muutettiin tähän uuteen kotiimme ja silloin näkyi varmasti kuvia meidän kodista normaalia enemmän. Rakennusajasta tein myös talomyyjällemme blogin. Ompelun saralla aloin uskaltaa myös tehdä hieman haasteellisempia juttuja, kuten vetoketjullisia huppareita. Tämä alla oleva kuvan huppari on yksi ehdottomista suosikkiompeluistani, vaikka vetoketju siinä hieman kupruaakin.



Ompelin myös ensimmäisen takin, joka ei todellakaan kestä lähempää tarkastelua...


All time favourite ompelu on tämä kalastajahuppari! Tämä oli myös ensimmäinen vuoritettu hupparini ja oli sen verran kasvunvaralla tehty, että siivosin tämän vasta tänä vuonna pois kaapista...


2013 odotin Aavaa ja blogissa koettiin hieman hiljainen kevät, koska olin järkyttävän raskauspahoinvoinnin kourassa eikä tullut juuri käsitöitä tehtyä taikka muutenkaan istuttua koneen ääressä. Pikkuhiljaa elämä voitti ja pääsin tekemään pieniä tyttövauvan vaatteita. Alla olevalla setillä voitin Tanyasumin jonkin (olikohan kankaiden yön?) kilpailun.


Blogissa kirjoittelin raskauskuulumisia ja ompelin ensimmäisiä äitiysvaatteita ja imetysvaatteita. Tein nyt ylipäätänsä vaatteita myös itselleni. Blogista niitä löytyy täältä.




Opin käyttämään jonkun verran kuvankäsittelyohjelmia ja vaatteista tuli hieman parempia kuvia.


Blogiini kertyi tasaisesti uusia lukijoita ja 2014 minuun otettiin yhteyttä Blogiringistä ja pyydettiin mukaan liittymään remmiin. Olin valtavan otettu, että minun pieni blogini oli huomioitu ja haluttiin mukaan johonkin isompaan. Niinpä vastasin heti myöntävästi ja sillä tiellä ollaan. Blogi on pysynyt ennallaan ja pääpaino on edelleen perhejutuilla ja käsitöillä höystettynä pienellä määrällä esimerkiksi ruokajuttuja, liikuntaa, sisustamista ja mitä nyt mieleen juolahtaa milloinkin.  Toivon, että kuvat olisivat hieman laadukkaampia kuin alussa, vaikka en mikään ammattimainen kuvaaja olekaan ja paljon on vielä parantamisen varaa. Ulkoasu on muutamaan kertaan muuttunut vuosien varrella ja kaipaisi ehkä hieman taas uutta ilmettä, mutta tehdään kun ehditään. En edelleenkään ole guru näissä tietoteknisissä asioissa :) Tiedän, että osa teistä on pysynyt matkassa ihan alkumetreiltä asti ja osa on tullut vasta mukaan.



En osaa erikseen ehkä mainita blogin kohokohtia, muuta kuin Blogirinkiin liittymisen. Ehkä kohokohtia ovat olleet aina ne hetket, kun jostain aiheesta on saatu kunnon keskustelu aikaan kommentiboksissa. Itsekin tulee kommentoitua ihan liian vähän niihin blogeihin, joita seuraan aktiivisesti. Kohokohta on myös aina uuden lukijan saaminen, se lämmittää kovasti mieltä. Ehkä nykyään yritän panostaa blogiin enemmän varsinkin kuvien osalta. Saatan jopa heittäytyä hurjaksi ja silittää vaatteetkin ennen kuvien ottamista! Olen kirjoittanut myös jonkin verran mielipidekirjoituksia ja jakanut imetystarinan. Välissä on kiva heittäytyä tuolta ompeluhömpästä vähän asiallisempien aiheiden pariin :) Ja onhan se huippua, että blogi on ollut pystyssä jo yli neljä vuotta! Veeti on kasvanut blogin aikana vauvasta viisivuotiaaksi reippaaksi pojaksi!



Kun tässä on nyt kaiveltu vanhoja ihan urakalla, niin olisi kiva kuulla, että mitä kautta olet eksynyt blogiini ja milloin olet suunnilleen liittynyt lukijaksi? Onko teille pidempään mukana kulkeneille jäänyt mieleen jotain erityistä postausta vuosien varrelta?


Haasteen sain Leikkisät-blogin Susannalta, kiitoksia vaan! Hieman ehkä jo olin unohtanut tämän haasteen, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan vai mitä?

Nakkaanpa haasteen Blogiringissa myös bloggaaville blogeille: Mamma rimpuilee , Aaltoja, Karhupoikani Koda ja Mini&me!

Ohjeet (jotka saa kopioida myös omaan blogiinsa), tulevat tässä.

1. Haaste on avoin kaikille bloggareille (teema voi olla mikä tahansa). Saat osallistua vasta saatuasi haasteen (ja niitähän voi toki myös pyytää, jos tiedät jonkun saaneen sen).
2. Kirjoita ja julkaise oma tarinasi blogissasi: miten blogisi sai alkunsa, kuinka se on kehittynyt ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia.
3. Haasta mukaa neljä blogia kirjoittamaan oma tarinansa. Mikäli joku kieltäytyy suorilta käsin, voit haastaa jonkun toisen.
4. Muista ilmaista tarinasi yhteydessä linkkeineen päivineen, miltä blogilta sait haasteesi ja kenet haastat mukaan.
5. Mikäli olet Instagramissa, käy halutessasi lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tagi #blogisitarina. Näin kaikki Instagramissa olevat bloggarit näkevät, kenen kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä.  #Blogisitarina-haasteen käynnisti: kototeko-blogi.

4 kommenttia:

  1. Olen blogisi löytänyt muistaakseni jonkun toisen käsityöblogin kautta ja melko kauan tässä on tullut roikuttua mukana - tämän postauksen perusteella arvioisin, että luultavasti vuoden 2013 alkupuolelta. Mitään erityistä postausta ei ole jäänyt mieleen, mutta erityisesti sisustuspostauksia olen täältä aina tykännyt lukea. Tai no, koko blogiahan minä tykkään lukea, siksi täällä vuodesta toiseen vierailen! :)

    VastaaPoista
  2. Voi miten kauniita juttuja osaat tehdä! Saat olla onnelinen kun omistat tuollaaset taidot :)
    Tässä nyt kun ollaan kotosalla vaan niin olisi niin ihanaa oppia tekemään kaikenlaista itsekkin..

    Eksyin tänne ihan tässä lähiaikoina kun lueskelin noita raskaana olevien blogeja ja jossain oli lukulistalla tämä blogi. Eli moon ihan tuore lukija.

    Nykyinen oma blogi on tuore mutta olen bloggaillut viimevuoden opiskeluista ensihoitajaksi ja hevoosellani on blogi varsa ajoilta lähtien. Nyt onkin mukavaa syksyn tullen kirjoitella tästä raskaudesta ja muutenkin meidän elämästä, varsinkin kun tämä raskaus on niin toivottu.

    VastaaPoista
  3. Olen lukenut blogia varmaan siitä asti kun asuttiin teidän naapurustossa, mutta sitä en muista millään et mistä mä blogin löysin:)

    Henna

    VastaaPoista
  4. Kesällä 2013 löysin blogin, olin työtön ja odotin esikoistani. Tylsyyksissäni aloin lukemaan blogeja ensimmäisen kerran elämässäni ja sinun blogisi kiinnosti heti eniten! En ole ennen kommentoinut oikeastaan mihinkään blogiin ja tännekin nyt ensimmäisen kerran :D Kuitenkin täytyy lukea aina uudet postaukset mahdollisimman nopeasti! Eniten muistiin on jääneet vaatteet, jotka olet ommellut, olen ihaillut niitä todellakin varsinkin, kun itse en osaa pahemmin ompelukonetta käyttää... Nyt odotan toista ja liikuntaan ja imetykseen liittyneet postaukset ovat olleet todella mieleen painuvia. :) Jatka samaan malliin!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...