| NauravaNappi: Hiihtoharjoittelua

lauantai 30. tammikuuta 2016

Hiihtoharjoittelua

Kumpikaan meistä, minä tai mies, ei ole mikään himourheilija. Tykkään lenkkeillä ja joskus myös käydä salilla kunhan innostuksen saa päälle. Ei olla mitään hiihtäjiä tai muutenkaan sellaisia, että käytäisiin hulluna koko perheen voimin luistelemassa tai hiihtämässä monta kertaa viikossa.


Hiihtämiseen tykästyin vasta aikuisiällä. Liekö koulun pakkohiihto joskus tappanut innostuksen. Mieluiten hiihtäisin rauhassa joen tai meren jäällä. Mäkisestä maastosta en tykkää yhtään, koska pelkään kuollakseni alamäkiä. Onneksi täällä ei ole juurikaan noita mäkiä. Alamäkeä pahempi on kuitenkin melkein se jyrkkä ylämäki, jossa vauhti hiipuu ja viimeisetkin voiman rippeet katoavat ja eläkeläispapat paahtavat hiihtäen ohi kun itse menet kävellen veetyylillä :D


Meillä menisi tästä ihan tien päästä ladut, joita pitkin pääsisi hiihtämään juuri sopivan mittaiset lenkit. Tänä vuonna on ollut niin vähälumista, että latua ei metsään ole vedetty. Tuo lähilatu on minullekin matalan kynnyksen paikka lähteä hiihtämään kun voi lähteä kotoa monot jalassa, eikä tarvitse ajaa autolla hiihtämään. Viime vuonna en uskaltanut mahan kanssa hiihtää ja muutoinkin on jäänyt aika vähälle viime vuosina. Sinä vuonna kun muutettiin, taisin käydä jonkin verran hiihtämässä tuossa lähiladulla.


Siitä huolimatta, että itse ei olla mitään talviurheilijoita, olisi mukava opettaa lapsille kuitenkin se hiihtämisen ja luistelun ilo. Koulussakin olisi helpompaa, jos ei tarvisi mennä ensimmäiselle hiihtolenkille aivan kokemattomana. Hoidossa lapset hiihtivät viime vuonna muutaman kerran samoin kuin luistelivat. Aavakin yritti viime vuonna Veetin kaverina hiihtää niillä ensisuksilla, mutta eihän siitä vielä mitään tullut.


Viime talvena ostettiin siis Veetille ekat "oikeat" sukset ja monot. Niin ja tietty sauvat, että pääsi kokeilemaan miltä se hiihto tuntuu. Aavalle jäi Veetin vanhat pikkusukset, jotka kiinnitettiin kenkään. Päätettiin kuitenkin lainata ne kavereille, koska ei niillä hiihtämisestä mitään tullut. Ymmärrän kyllä, jos niillä on vaikea hiihtää kun ei kenkä irtoa takaa ollenkaan suksesta. Lisäksi meidän lapset ovat isojalkaisia, eikä mitkään kengät oikein tahdo mahtua noihin suksiin. Saatiinkin täksi vuodeksi Aavalle lainaan kummipoikani vanhat sukset ja monot ja näin Aavakin pääsee hiihtämään kunnon vehkeillä sen minkä hiihtää. Ja vanhempien lompakko kiittää! Törkeän kallista hommata joka vuosi uusia suksia ja monoja, kun varmasti ei sitten esim käytettynä löydetyt monot sovikaan suksien siteisiin.


Eilen oli täydellinen ulkoilukeli ja Viian aamu-unien aikana käytiin sitten hiihtämässä ihan tuossa omalla pihalla, johon mies teki omilla suksillaan lapsille ladun, että on helpompi harjoitella. Yllättävän hyvin pysyi Aavakin jo suksilla pystyssä. Kiersi koko lenkin niin, että kaatui ehkä pari kolme kertaa. Sitten loppuikin jo mielenkiinto ja piti päästä kiikkumaan...


Veetin hiihto-ura meinasi tyssätä ennen kuin ehti alkaakaan kun en meinannut saada millään toista monoa sukseen kiinni! Veeti laittoi toisen itse, mutta toista ei saanut ja minäkin ähräsin sen kanssa varmaan kymmenen minuuttia, ennen kuin onnistuin. Hieman on Veetillä nuo sauvat omaan silmään lyhyen näköiset, mutta ehkä ne nyt näillä viiden minuutin hiihtolenkeillä menee :D



Miten teillä muilla ei niin urheilullisilla vanhemmilla hoidetaan nämä hommat? Hiihtävätkö lapset ollenkaan, jos ei ole pakko esimerkiksi hoidon puolesta hiihtää? Vai jääkö treenaaminen suoraan kouluun tai eskariin?


Tiedän, että näissä asioissa pitäisi skarpata, mutta jotenkin kaikki tämmöinen on musta niin työlästä kun ensin kaivetaan ja puetaan varusteita puoli tuntia ja lapsi jaksaa hiihtää sen viisi minsaa :D Ehkä se kipinä tarttuisi paremmin lapseenkin, jos aikuiset nauttisivat samoista lajeista ja harrastaisivat niitä monta kertaa viikossa.


Meillä mies ei esimerkiksi ole luistellut sitten kouluaikojen, eikä ole kiinnostunut mistään jääkiekosta eikä sitä ole koskaan pelannut harrastuksenakaan. Meillä ei ole Veetikään siis osoittanut mitään kiinnostusta jääkiekkoa kohtaan eikä olla kyllä hoksattu mitään mailaa ostaa edes. Nyt mietittiin, että pitää varmaan maila ja pallo hommata, että voisi tuossa pihalla vähän pallotella. Muut lapset tältä kadulta pelaavat ahkerasti jalkapalloa ja lämivät kiekkoa tai palloa ja Veeti jää kaikesta niistä ulkopuolelle, kun ei ole koskaan pelannut, eikä halua mennä mukaan osaamattomana.


Nyt jos vähän sataisi lunta lisää niin ehkä tämänkin äitin hiihtoinnostus saataisiin takaisin! Onhan se hiihtäminen aivan älyttömän tehokasta liikuntaa, kun sitä viitsisi harrastaa. Ehkä pitää varalta käydä voiteluttamassa sukset, jos vaikka sattuisi niitä hiihtokelejä tulemaan vielä tälle talvelle. Nyt mittarin näyttäessä plussa-asteita se tuntuu hieman kaukaiselta ajatukselta :)

15 kommenttia:

  1. Mieheni on liikunnallinen, pelaa kiekkoa,sählyä ja futista viikottain. Kannustaa kovasti lapsia urheiluun. Huom, ei kuitenkaan painosta.
    Siitä huolimatta poikaamme (6v.) ei juurikaan koskaan ole pallotteluhommat kiinnostaneet, kun taas nuorin poika 3,5v. ja 8v. tyttömme ei muuta tekisikään kuin pelaisi, hiihtäisi ja luistelisi. Lapsikohtaisia juttuja ainakin meillä, liikunnallisuudesta ja tsemppaamisesta huolimatta.
    Mielestäni on hieno homma, jos on mahdollisuus ja intoa etsiä lapsille se omin juttu vaikkei itseä niin kiinnostaisikaan (oli se sitten liikunta, musiikki tai taide) ja että perustouhuja on harjoiteltu ennen koulun liikkatunteja, voisin kuvitella että helpottaa varmasti myös tunnin vetäjien työtä jos esim. kaikki joten kuten pysyisi pystyssä luistelutunneilla ja lapsillekkin pienempi kynnys osallistua.
    Itse olen hiihtänyt viimeksi yläasteella noin 15v sitten. Olen katsellut nettikirpparilta suksia, jos vaikka innostuisi. Koulussa sitä inhosin, taisi tulla lintsattuakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki on varmasti lapsikohtaisia juttuja nämäkin. Itse yllätyttiin kun viime kesänä mummulassa ollessamme käytiin semmoisessa lasten urheilutapahtumassa missä sai esim sählypalloa lämiä maaliin ja tuo meidän poika lämäs tosi taitavasti ja kovaa (oli se nopeuden mittari) maaliin, vaikka ei ole koskaan mailaa käsissään pidellyt. Että ehkä se kiinnostus ei ole saanut herätä vaikka semmoista olisi voinut olla kun ei ole koskaan ollut välineitä millä kokeilla.

      Samaa mieltä olen tuosta, että pitäisi kuitenkin antaa lasten kokeilla eri lajeja, vaikka itseä ei kiinnostaisikaan, koska siit on tosiaan varmasti hyötyä myös myöhemmin :)

      Itse ostin myös aikuisiällä sukset ja ihan hauskaa hommaahan se oli kun ei tarvinut kilpailla ja sai omaan tahtiin hiihtää. Oon sitä mieltä, että koulu tappaa kyllä melko monen innon siitäkin touhusta kun pakolla hiihdetään ja kilpailutetaan :D

      Poista
  2. Meillä pojat on hiihtäneet parhaiten oikeilla laduilla. On kuskattu kauemmaski hiihtään, lähetty isolla porukalla ja ajatuksella nyt hiihdetään. Omalla pihalla hiihtäminen oli just sitä 5 minuuttia kiitti ja riitti. Luistelemisesta ei ois tullut mitään, jos tuo mies ei ois innokas luistelija. Se kuskaa poikia luistelemassa ja neuvoo samalla sen mitä nuo nyt suostuu kuunteleen. Mutta tosi myöhään tuo vanhin on luistimet ekaa kertaa jalkaan saanu, ja ikävä kyllä aranpuoleisella pojalla se näkyy edelleen luistelussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillähän tosiaan ois se latu tossa tien päässä jos ois lunta, että ne vetäs sen! Paras se on ladulla hiihtääkin, kun pysyy sukset oikein eikä mene ristiin. Aavan kans ei vaan jaksais millään lähteä erikseen johonkin paikkaan x ku se on vielä niin pieni, että tuskin muuallakaan ihan älyttömiä jaksais hiihtää. Ois kiva ku ois joku paikka missä ois just latu vieressä ja makkaranpaistohommia vaikka samalla :D

      Meillä Veeti ei myöskään kuuntele mun oppeja luistelussa yhtään. Onneksi hoksattiin Aava ottaa luisteleen vuotta aiemmin ku Veeti, niin varmaan helpottaa oppimista :)

      Poista
  3. Olen muuten tasan samaa mieltä noista suksista jotka kiinnitetään kenkiin...ei niillä tee mitään. Esikoisella aikanaan sellaset oli ja hankalaahan se oli hiihtää vaikka oli kunnon latu. Heti sujui paremmin kun sai kunnon monot ja sukset. Kuopukselle en niitä meinaa ees kokeilla vaan suoraan monot ja sukset vaan.

    Meillä ei mies kanssa juurikaan hiihdä ja luistele ei ollenkaan. Ollaan silti luistelemassa käytetty sen kerran -pari viikossa ja hiihtämässä samoin.

    Ja just se että lapsella on ainakin ollut mahdollisuus kokeilla edes vähän ettei sitten ekaa kertaa tule asia esille eskarissa tai koulussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllättävän hyvin se lapsi hoksaa sen homman kun on kunnon sukset ja monot :) Ei paljon Aavaakaan tarvinut neuvoa ku lähti menemään vaan. Sehän on vaan melkein kävelyä kun opettelee hiihtämään :)

      Poista
  4. Me ollaan käyty luistelemassa pari kertaa kohta 2-veen kanssa. Tykkää kyllä, selästä pitää tukea kun itse lipsuttelee taaperokärryn kanssa. Ja tänään ei ois halunnu lähtee pois. :) Mies pelaa kiekkoa talvella ja kesällä futista. Minä tykkään hiihtää. Kerran on laitettu sukset tytölle jalkaan mutta ovat vielä vähän isot, ei meinaa kengät pysyä kiinni. Talon ympäri melkein "hiihti" kaatumatta. Ensi talvena onnistunee vähän paremmin. Meillä kans ladut lähtee ihan lyhyen kävelymatkan päästä ja myös kaukalo löytyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kyllä mukava jos pääsee lähelle harrastamaan, niin laskee se kynnys lähteä! Hienosti pysyy kyllä vajaa kaksveekin jo pystyssä!

      Poista
  5. Kivoja kuvia. :)
    Meillä kaikki lapset tykkää hiihtämisestä. :) Nyt tosin sellainen keli ettei ole päässeet, mutta toivotaan että paranee niin varmasti pääsevät taas hiihtämään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mekin hiihdettiin plussa-asteilla :D Ensin oli niin kovat pakkaset että ei päässyt ja nyt on sitten niin lauhaa, että lumet sulaa. koskaan oo hyvä! :D

      Poista
  6. Me ei olla kovin urheilullisia, ulkoillaan ja lenkkeillään kyllä, mutta ei varsinaisesti harrasteta mitään lajia. Hiihdän kyllä muutaman kerran talvessa, mutta luistellut en ole yläasteen jälkeen.
    Olisihan se ihana harrastaa koko perheellä esim hiihtoa, mutta Sepä se kun varusteet maksaa ja lapsille niitä saa uusia jatkuvasti.
    Esikoinen hiihti viimetalvena minun vanhoilla suksilla, niillä just mihin laitetaan kenkä, hän osasi kyllä ja oli onnistunut....voi hitsi, nyt tunsin piston sydämessä, ei se auta ku lähtä suksikaupoille

    Annu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kai niillä kenkäsuksillakin hiihtää hyvin jos se lapselta onnistuu :) Meillä ei onnistunut yhtään ja lapset vaan turhautuivat ja tosiaan kenkää ei meinannut saada kiinni kun se side oli liian pieni :D Kannattaa katella vaikka fb-kirppareilta välineitä tai kysellä tutuilta lainaan. Monesti kun niitä kampeita käytetään vain pari kertaa niin ihan hyvin voi vaikka lainata. Just lainasin meidän yhdet luistimet mun ripsihuoltajan tytölle kun sattu sopiva koko. Ei ne siitä kulu eivätkö ole meillä tilaa viemässä. ONneksi meillä Aava ja Veeti ovat kasvaneet aika lailla samaa vauhtia, niin Aava perii aina Veetin kamppeet ja tarttee sit vaan Veetille saada jostain isommat.

      Poista
  7. Kiva lukea muistakin ei-niin-urheilullisista vanhemmista. Just yhtenä päivänä mietin, että pitäiskö meidän kolmeveelle ostaa sukset mutta tultiin sitten miehen kans siihen tulokseen että hankitaan vasta ensi vuonna. Ostetaan sitten kerralla semmoset mihin tulee oikeat monot, niin on lapsen helpompi opetella. Pyörän hankkiminenkin on keväällä edessä, joten tästä se harrastusvälineiden yms hankinta alkaa, huh huh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon, että Aava yltää vielä potkuttelemaan tuolla potkupyörällä tai siis että se ei olisi liian pieni. Ostettaisiin sitten vasta nelivuotiskesänä oikea pyörä. On meillä onneksi Veetin vanha 12 tuumainen odottamassa jos haluaa kokeilla oikealla pyörällä ajoa. Miehen veljen perhe osti sen veetille lahjaksi kun löytyi kympillä kirpparilta :D Veeti tarttee kans isomman pyörän ens kesäksi.Pitäneekin alkaa katteleen kirppareita jo sillä silmällä. Kannattaa jättää paikallisille fb-kirpuille ostoilmoituksia niin sieltäkin voi käydä mäihä varusteitten suhteen! :)

      Poista
    2. Niin ja sitä piti vielä sanomani, että toiselle lapselle joutuu kaikki hommaamaan aiemmin ku eihän se suostu katsomaan vierestä kun toinen harrastaa! Ekan kanssa ei oo mitään hätää, hommaa sitte ku jaksaa mutta eipä toimi enää toisella :D

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...