tiistai 19. heinäkuuta 2016

Voihan kasvukontrolli

Me ollaan jaksotettu muistaakseni kaikkien lasten kohdalla yksivuotisneuvolan rokotteet kahteen kertaan, että ei tarvitse kerralla laittaa kolmea piikkiä. Aavalle ja nyt Viialle on sillä toisella kerralla sitten laitettu samalla vesirokkorokote ja Veeti sai sen myös Aavan kanssa yhtä aikaa nelivuotiaana. Soittelin muissa asioissa neuvolaan meidän omalle terveydenhoitajalle ja hän sitten kertoi, että lääkäri oli ilmeisesti kurkannut Viian tietoja ja merkinnyt koneelle, että toisten rokotusten yhteyteen tulisi ottaa kasvukontrolli. Me kun olimme oman hoitajan kanssa sopineet, että kontrolliin ei tarvitse tulla, vaan soitan jos tulee huoli Viian kasvusta.


No ajattelin, että samapa tuo kasvu on katsoa, kun kerta joka tapauksessa ollaan sinne menossa eikä tarvitse erikseen käyttää puntarilla. Mies käytti Viian ja minä jäin isompien kanssa kotiin. En viitsinyt kaikkia raahata katsomaan rokotteiden laittoa, jos sattuu, että Aavalla on rokoteaika itsellään syyskuussa. En muista, että oliko 6- ja 3v-neuvolassa rokotuksia, mutta ihan varalta.


Kasvukontrollin tulokset eivät sinänsä yllättänee. Painoa oli tullut reilussa kuukaudessa se 190g eli aika lailla samaa tahtia kuin viime neuvolassa, jolloin kahdessa kuussa oli tullut se 300g. Pituutta oli tullut 0,8cm. Tämän hetken mitat ovat siis 78cm ja 8,49kg. Olin muistellut, että Viia painaa 9kg, mutta muistin näemmä kilolla pieleen! Veeti ja Aava ovat painaneet yksivuotisneuvolassa hieman reilut 10kg, eli pari kiloa enemmän ja pituutta on ollut pari senttiä enemmän.


Itsellä ei ole huoli kasvusta, koska voin kyllä arvata, miksi sitä ei tule. Kun neiti syö edelleen aika pieniä annoksia, mutta liikkuu koko 12h, jonka on hereillä, on kulutus melko suurta. Jo syömisen aikana ehditään humpata tuolista ylös-alas-ylös-alas jne. Edes sylissä ei voi istua paikoillaan. Mielestäni Viia ei silti ole laihan näköinen, tai semmoinen alipainoisen näköinen vaan on vain hoikka. Kun tähän mennessä paino ei ole huolettanut, niin tulee väkisinkin mieleen ajatus, että pitäisikö sen huolettaa, kun näin kontrolloidaan?

Nyt lääkäri oli sitten määrännyt uuden kasvukontrollin parin kuukauden päähän. Epäilen, että tuo painonnousu mitenkään yhtäkkiä radikaalisti muuttuu, joten käydään sitten taas toteamassa, että se 300g on tullut painoa. Ymmärrän kyllä, että näitä seurataan, mutta onko sillä seurannallakaan mitään sen kummempaa merkitystä, jos asiaa ei kuitenkaan sen kummemmin tutkita? Kuukausi toisen perään vaan todetaan, että liian vähän kasvaa ja tulkaa kontrolliin ja sitten kontrollissa todetaan taas se sama.


Tässä kuvat Viian kasvuseulasta. Kasvuseula on siis ilmainen palvelu, johon voi syöttää lapsen tiedot ja seurata niiden kehitystä. Meillä on kaikkien käyrät siellä tallessa. Tästä näkee, että paino on paljon miinuksella ja siitä tuli seulahavainto, että lapsi on lievästi alipainoinen. Myös pituus-painosuhteesta tuli seulahavainto, jossa Viian paino menee -16 käyrällä. Viimeksi se oli sama, mutta sitä ennen hieman parempi. Ensimmäinen miinusmerkintä oli -5 ja siitä on tultu vain alaspäin.


Onko muuten teillä kenelläkään ollut lasta, joka on rampannut kasvukontrolleissa ja että sen vähäisen painon (tai pituuden) kasvun olisikin aiheuttanut joku muu kuin se, että lapsi kuluttaa kaiken syömänsä? Mietin vain, että missä vaiheessa sille asialle oikeasti aletaan tekemään jotain, jos kasvua ei tule? Itsestä tuntuu, että enemmän olisin huolissani siitä, jos pituutta ei tulisi ollenkaan, mutta kun Viia on kuitenkin pituuskäyrillä siellä yläkäyrällä, eli kyllä se ruuasta saatu energia riittää edes siihen toiseen kasvuun, vaikka ei kumpaankin riittäisikään.


En tiedä pitäisikö yrittää sitten ympätä Viian kontrolli samaan neuvolaan Veetin ja Aavan neuvoloiden kanssa kun ne ovat peräkkäin.


Tässä samalla muuten kuvia muutamasta vaatteesta, jotka ompelin Viialle alkavaa hoitoa varten. Kaavana näissä on jokin vanhemman ottobren Mint koossa 74cm ja paidassa 80cm pituus ja mekossa sitten muokattu helmaosa kaavaan.


Kummassakin takana pisarahalkio. Tuohon yläkuvien lintupaitaan leikkarin resorin Ottobren pituuden mukaan ja se jäi liian löysäksi. Tähän toiseen venytin näppituntumalla ja siitä tuli paljon parempi :) Kaverilta ostin pieniä kangaspaloja, joista hän ei saanut enää mitään ommeltua niin näistä just tulee Viialle vaatetta.


Huomenna mennään sitten ottamaan tämän laiheliinin kanssa vihdoin yksivuotiskuvia, jännittää! Otetaan pihakuvia, eikä mulla oikein ole mitään ideaa, mutta luotan siihen, että meidän kuvaaja saa silti kauniita kuvia :)


31 kommenttia:

  1. Täällä myös yksi hitaasti kasvavien lasten äiti! Esikoisen kans kasvukontrollit alkoivat 5 kuukauden iässä. Vasta nyt 3,5 vuotiaana päästiin eroon niistä. Kasvaa tasaisesti omalla käyrällään. Paino siellä -20-käyrällä. Verikokeet meillä otettiin muistaakseni 1-vuotiaana, muttei niissä ilmennyt mitään poikkeavaa. Toisen lapsen kans kasvukontrollit alkoivat vasta 1,5-vuotiaana, kun huomattiin ettei puolessa vuodessa ollut tullut YHTÄÄN painoa. Tyttö oli kyllä pullea vauva, on nyt siellä nollakäyrällä. Painokontrolli meillä häämöttää ens taas kuussa eikä ainakaan kotimittauksella ole lisää kiloja tullut :/ Voi ahdistus sentään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä keskimmäinen on ollut siinä mielessä erilainen, että ei ole tarvinut koskaan olla huolissaan kasvusta, kun painokin menee hieman yläkäyrän puolella. Mut sit Veeti ja Viia on ollu tommosia rimpuloita. Viiaa ei olla käytetty kontrollissa ennemmin koska en ole halunnut ja nähnyt syytä. Veeti oli ensimmäinen lapsi, joten sen kans käytiin ja sillon oli mukava myös käydäkin neuvolassa vähän useammin :)

      Poista
  2. Meillähän sekä Lainaa että Mainia on kasvukontrolleissa jouduttu käyttämään, Lainalla kasvu tasoittui sitten suht pian, mutta Mainin kanssa käytiin Oulussa tutkimuksissa. Se tosiaan ei kasvanut pitkään aikaan juuri ollenkaan, vaikka hyvin söi. Oli muuten niin virkeä ja kehittyi koko ajan huimaa vauhtia, joten en kovin huolissani ollut. Mitään syytä sille ei löytynyt ja kasvu lähti vauhtiin sitten omaa vauhtiaan. Aika pikkunen se on edelleen ikäänsä nähden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei mää muistankin, että Maini oli siellä Oulussa! Meillähän Viia syö tosi vähän ja on varmasti syy siihen, miksi ei kasva, mutta eipä ne sitä neuvolassa ota huomioon, koska käyrät. Onneksi oma neuvolatäti tuntee meidät ja tietää tuon syöntihistorian (pullokieltäytyjä, lusikkakieltäytyjä jne..) eikä oo ollut mitenkään huolissaan siksi kasvusta. Mut tosiaan lääkärihän on vaan kattonut käyrät ja sillä perusteella määrännyt.

      Poista
  3. Vähäistä painonnousua vain kontrolloitiin ja kontrolloitiin (ja tungettiin rasvalisää joka annokseen), pituuskasvun hidastuminen ja hetkellinen pysähtyminen taas johti verikokeisiin ja jatkuvaan puheeseen lastenlääkärille lähettämisestä. Terveydenhoitaja sanoi silloon, että hitaaseen pituuskasvuun voi olla syynä jokin sairaus tms, siksi tutkitaan herkemmin. Painoon taas vaikuttaa vain ravinto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin määkin oon ajatellut, et pituuskasvun vähyyteen voi vaikuttaa joku sairaus ja painoon se ruoka, ja kun tietää miten vähän tuo syö niin ymmärrän miksi sitä painoa ei tule!

      Poista
  4. Meillä 4 v poikaa on kontrolloitu 1 v asti. Paino ihan ok mutta pituus ei.2 v ikäisenä alkoi sairaalassa mittaukset ja nyt 4 v ikäisenä otettiin kasvuhormoni kokeet ja niissähän löyty sitte puutosta. Mutta tuo tosiaan pituudesta johtuvaa kontrollointia vaikkei painoakaan paljoa ole. Mietin vaan tuota että voihan syömisten lisäksi vähäinen painon nousu johtua esim keliakiasta. Niitä meilläki on tutkittu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsellä ei ole oikeastaan hajuakaan siitä, mistä vähäinen painon muutos voisi johtua jos ei siis ihan sitä lasketa, että kuluttaa paljon suhteessa syötyyn ruokaan. Tuo hormonijuttu pituuskasvun yhteydessä taas kuulostaa tutulta.

      Poista
  5. Jos lapsi kasvaa omalla kayralla niin ei silla niin hirveesti valia ole vaikkei painoa niin tuu, olettaen, etta lapsi on muuten virkea ja hyvinvoiva. Sit jos alkaa kayra laskea lehmanhantaa niin pitaa alkaa miettia mista johtuu. Kontrolleissa on siina mielessa jarkea, etta jos/kun kayra tippuu riittavan paljo niin laitetaan lahetetta eteenpain ja aletaan tutkia mahdollisia syita. Toisaalta, se lisaa stressia vanhemmille kun aina vaan seurataan eika mitaan tehda (ellei tosiaan kayra laske riittavan paljo). Sanoisin, etta niin kauan kun lapsi on virkea ja energinen eika oireile oudosti niin voi olla hyvilla mielin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viiallahan tuo oma käyrä on laskusuuntainen ja neljän kuukauden iästä suhteellinen pituuspaino-käyrä on laskenut miinus viidestä tuonne miinus kuuteentoista. Jos olisin yksinhuoltaja, niin olisin varma, että sillä on joku mahavaiva kun on niin itkuinen, mutta kun se on sitä ainoastaan mun kanssa ja isin kanssa kahdestaan ollessaan täysi päivänsäde kun ei ole maitokanistereita vieressä :D Eli hyvinvoiva kyllä on ja ravataan nyt sitten kontrolleissa :)

      Poista
  6. Meillä ei ole kokemuksia kasvukontrollista, mutta sillä uhkailusta kylläkin.

    Tyttö on hoikkeliini ja aina mennyt alakäyrillä painossa. Kuitenkin se painonkehitys on pysynyt vakaana siellä alakäyrällä. Huolestuttavampaa ehkä on, jos painokäyrä muuttuu jatkuvasti laskevaksi. Meillä ainakin neuvolassa sanoivat, että on ihan normaalia, jos painossa tapahtuu pieni notkahdus siinä vaiheessa, kun lapsi lähtee aktiivisesti liikkumaan, eli oppii kävelemään. Pituuden ja painon lisäksi lapsen aivojen kehitys vaatii paljon energiaa.

    Pojan kanssa meitä uhkailtiin kasvukontrolleilla, koska hänen painokäyränsä nousi raketin lailla 7 kk asti. Syy oli siinä, että hän vaan tykkäsi syödä tissiä. Ei roikkunut koko ajan tissillä, mutta kun söi niin söi. :-) Koin jotenkin stressaavaksi sen, kun sanottiin 6 kk:na, että jos paino vielä jatkaa nousuaan, niin sitten lähete sairaalaan verikokeisiin ja tutkimuksiin. Lapsen parastahan he ajattelivat ja että on parempi tutkia, jos onkin jotain vialla, kuten vaikka häikkää kilpirauhashormonitasoissa. Mutta itselleni tuli jotenkin avuton olo, että minkä minä mahdan jos paino nousee. Pakkohan sille lapselle on ruokaa antaa. :-( Vertasin pojan ja isänsä kasvua, kun tallessa on isän neuvolakortti, ja he ovat kasvaneet vauvoina aivan samaa tahtia. Katsoinkin miehen kortista, että hänellä painon nousu oli taittunut 7 kk:n iässä ja oletin, että niin käy pojallakin. Ja niin kävikin! Kun poitsu alkoi kävellä vajaan vuoden iässä, paino tuli alas kuin lehmän häntä ja nyt hän on painonsa puolesta 0-käyrällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hassusti teillä poika seurannut isänsä jalanjälkiä! :) Meillä kans ystävälle oli sanottu kahden kuukauden neuvolassa, että voisi tissiä rajoittaa, kun tulee niin paljon painoa! Että kolmen tunnin välein saa vain antaa maitoa. Huhheijakkaa. Ja sitten käsketään antaa seuraavassa neuvolassa korviketta, kun maito ei riitä :D

      Mutta joo, meilähän tuo käydä tosiaan menee alaspäin, mutta toisaalta Viiahan on liikkunut jo alle puolen vuoden iästä melko aktiivisesti ja syönyt pieniä annoksia puolesta vuodesta eteenpäin. Eipä tuota oikein voi pakottaakkaan syömään!

      Poista
  7. Meillä lapsenkanssa käytiin kans alusta saakka kasvukontrolleissa, siltin ikinä ei mitään muuta tutkittu (ei otettu edes hb:tä). Reilu 5-vuotiaana sai sairaskohtauksen jonka myötä todettiin anemia. Anemialle kun lähdettiin hakemaan aiheuttajaa löytyi keliakiaa. Suolisto oli mennyt jo todellahuonoon kuntoon keliakian vuoksi, ja tähystävä lääkäri totesi, että tää on ollut kyllä jo vauvasta saakka. Eli siis; vaikka käytiin 2 kuukauden välein kasvukontrolleissa, siitä ei ollut mitään hyötyä kun eivät tutkineet muuta kuin niitä hemmetin kasvukäyriä koneen ruudulta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just tätä yritin hakea osittain takaa tällä kirjoituksella. Että mitä hyötyä on jatkuvasta kontrolloinnista jos asiaa ei sne kummemmin tutkita. Oliko teidän lapsella mitään muita oireita, kuin vähäinen kasvu ja oliko se painossa vai pituudessa se häiriö vai molemmissa?

      Poista
    2. Ei ollut pienenä muita oireita, kuin vain kasvu hidasta. 4-5 vuotiaana alkoi oleen jaksamattomampi ja ruokahalu alkoi huonontuu. Soitin näistä lääkäriin, mut lääkäri vain totes et lapset on sellasia et syövät joskus huonommin ja lapsi on vaan rauhallisempi tapaus, ei jaksamaton. Pyysin verikokeita, johon lääkäri meinas ettei turhaan piikitä lapsia etteivät saa kammoa.

      Poista
    3. Ja vielä se on jännää, että nyt pikkusisarus on vielä pienempi kun tuo keliaakikko-siskonsa, eikä hänenkanssa ole kertaakaan puhuttu kasvukontrollista. 😳

      Poista
  8. Meillä rupes painonkehitys hidastumaan puolen vuoden iässä. 1v alkoi kasvunseuranta, jossa pian huomattiin myös pituuden hidastelevan. ennen kuin tutkimuksiin ehdittiin saatiin perheeseen mahatauti, joka kesti kaikilla muilla päivän, mutta tämä 1,5v sairasti yli 3 viikkoa sitä raastavaa tautia ja sairaalareissuhan siitä tuli. maksa-arvot nousi hengenvaarallisiin lukemiin ja valkosolut katosivat lähes kokonaan. taudin syytä etsiessä löytyi keliakia, mitä meillä molempien suvuissa ei ole ihan kellään. siinä selvisi myös kasvunhidastuman ja pitkittyneen vatsataudin alkulähde. Tehtiin tähystys ja saatiin virallinen diagnoosi. Aloitettiin gluteeniton ruokavalio ja siitä kuukausi eteenpäin me ihmeteltiin että onko tämä sama lapsi, jota me hoidetaan. Se aktiivisuus, levoton yöuni (tyttö itse nukkui, mutta mylläsi ja liikkui kokoajan unissaankin) ja jatkuva liikkeelläolo olikin ollut kiputaistelua. Kaikki lyhytpinnaisuus katosi ja saimme tilalle ihan eri tyyppisen lapsen. Gluteeniton ruokavalio on asettunut omiin uomiinsa ja lapsi on aloittanut koulun ja kaikki sujuu hyvin. Kasvunhidastumakin korjaantui nopeasti 4v lapsi oli normikäyrillä takaisin. Meille kerrottiin että sairauden aiheuttama hidastuma imeytymishäiriöissä näkyy aina ensin painonkehityksessä ja viiveellä pituudessa. Mahatautia kohtaan on jäänyt suuri kunnioitus(lue:pieni pelko). Olen todella tarkka siitä etten päästä lapsia mahatautitaloon kuin vasta viikon kuluttua taudista. Ja jos jollain on perheessä tautia en ota kylään meille. Olin aina luullut että mahatautikuolema tulee siitä ettei saa nestettä tarpeeksi. Suurempi syy on se että elimet ei kestä tai tulee myrkrtystila. Maksa arvot saatiin kohilleen vasta 2 vuoden kuluttua ja pelätyltä maksavauriolta vältyttiin suuren ihmeen kautta.
    Kerron tämän vain siksi että rivien välistä oli lukevinani samaa ärsytyksen tunnetta jota itse sillon suuresti tunsin. Suurin osahan noista on ohimeneviä, mutta esim huono ruokahalu oli meillä sitä että lapsi ei ilmeisesti halunnut syödä, kun tuli siitä kipeäksi. Ei kuitenkaan sitä meille osannut ilmaista vaikka osasi jo puhuakin... Toivotaan että kasvu Viialla pian korjaantuu=)
    Sanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kertomuksesta! Jo toinen kertomus, missä hidastuneeseen kasvuun on ollut syynä keliakia :/ Tavallaan "onni onnettomuudessa", että lapsenne sairasti sen mahataudin, jonka ansioista selvisi sitten se perimmäinen syy ja saitte hoitoa ja oikean ruokavalion lapselle! Eikö nykyisin keliakian voi testata ja jollain pikatestilläkin? Kai se on ainakin suuntaa antava. Mietin, että jos tuo kasvu hidastuu vielä tästä, niin ei varmaan ainakaan menetä mitään jos pyytäisi johonkin keliakokeeseen päästä Viian kanssa, että on varmasti pois suljettu sekin mahdollisuus!

      Poista
    2. Verikoe on aika luotettava ja helppo. Jos siinä jotain poikkeavaa niin sitten tähystys. Noille pienille se tehdään nukutuksessa eikä tarvi edes mahantyhjennystä sitä ennen. Pikatesti ei ole ihan yhtä luotettava kuin verikoe. Ja meillä muuten nyt 1.5 joka on kasvuseirannassa. Elokuussa otetaan keliakiakoe ellei käyrissä ole muutosta tapahtunut.
      Sanna

      Poista
  9. Hei. Meillä nuorin tyttö on ollut vuoden iässä suunnilleen samanpainoinen (8,8kg) ja siitä eteenpäin on kontrolleissa juostu. Vaikka mitään muuta ei koskaan olla tehty kuin painoa ja pituutta mitattu. Ensi viikolla tyttö täyttää 5 eikä edelleenkään paino päätä huimaa. Huomenna neuvola ja kotivaa'an mukaan painoa olisi n.15kg. Mutta aina todettu että terve ja liikkuvainen tyttö niin se on riittänyt. En itsekään ole koskaan ollut huolissaan kun tyttö ei vaan syö paljoa ja pakottaakaan ei voi.

    Ei tästä mitään apua ollut mutta halusin vaan tulla kertomaan meidän samanpainoisesta lapsesta. Hauskaa vaan että pikkuveli (2,5v) painaa vaan reilu kilo vähemmän.
    Mutta onhan se hyvä että tutkitaan mutta monesti vaan pelotellaan turhaan vanhempia ja tosiaan jos huoleen aihetta on niin pitäis jotain muutakin tehdä kuin vaan sitä kasvua seurata.
    Siru

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ehkä ois hyvä vaikka konkreettisesti sanoa, että seurataan jos tipahtaa vaikka tän ja tän verran niin tehdään jotain, et siihen asti riittää se kontrolli. Et tietäis et on ihan ok jos paino pysyy jossain tietyn prosentin sisällä ja jos menee sen alle niin vaikka tehtäis jotain. Eikä just vaan ainaista kontrollointia :)

      Poista
  10. Keliakia on yks ensinmaisia joita pitaa epailla jos kasvu alkaa selkeasti hidastumaan. Kasvukayra voi kylla valilla laskea ilman, etta siihen taytyy puuttua mutta jos laskee tietyn verran niin sitten pitas alkaa tutkia tarkemmin. Siihen on kylla selkeat ohjeet minka verran kayra "saa" laskea ennen kuin aletaan tutkimaan enempaa. Siksi saattaa tuntua, ettei kontroleilla ole mitaan merkitysta jos ei kerta tutkita enempaa mutta jos ohjeita noudatetaan niin kylla tutkitaan mikali kayrassa tapahtuu riittava muutos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osaatko sanoa, että mikä se riittävä muutos on? Oie kiva tieää, että mikä se raja on jolloin jotain tehdään :)

      Poista
    2. Miksi et suoraan kysy sieltä neuvolasta, että mitä painokontrollilla seulotaan ja missä vaiheessa tehdään tarkempia tutkimuksia?

      Poista
    3. Mies käytti Viian neuvolassa joten en päässyt asiasta juttelemaan eikä mies tuommoisia hoksannut kysyä :) Toki kysyn kun käydään siellä kontrollissa meidän omalla neuvolatädillä, joka on nyt lomalla ja siellä oli sijainen. Tämä siis kahden kuukauden päästä. Ajattelin, että kun tunnuit tietävän, niin osaisit sanoa, että mikä se "riittävä muutos" on, mistä puhuit.

      Poista
    4. Hups, nimi jäi pois. En ollut sama kommentoija kuin edellinen. Ajattelin vaan, että jos siitä painosta on ennenkin ollut puhetta ja käyrä selvästi laskusuuntaan. -Johanna

      Poista
    5. Ahaa no se selittää :) Mutta kysyn kyllä sitten kun kontrolliin asti päästään! Nämäkin voi tietenkin olla ihan terveydenhoitaja/lääkärikohtaisia kun oma th on sanonut, että ei tartte tulla kontrolliin jos ei itsellä ole huoli ja nyt lääkäri ja toinen hoitaja olivat käskeneet sen ajan soittaa :)

      Poista
  11. Hei!
    Ensinnäkin kuvien perusteella sopivan kokoinen ja hyvin iloinen lapsihan siellä on :)

    Meillä kuopus on nyt 2v 2kk ja muutaman kerran on painosta ja pituudesta neuvolassa mainittu. Pojalla oli refluksivaivaa jota lääkittiin lähes vuoden ajan. Tämä refluksi teki sen, että syöminen ei ollut herkkua hänelle. Kieltäytyi lusikasta ja ruuasta yleensäkin jossain vaiheessa. Nyt on refluksilääke lopetettu 2-3kk sitten ja ainakin nyt ollaan hetki pärjätty ilman. Ja on se ruokahalukin parantunut. Kovastihan tuo on pienikokoinen ikäisekseen, siis kun vertaan kavereiden saman ikäisiä, mutta mistä sen tietää missä kohtaa pyyhältää ohi... :D

    Hyvähän se kai on että seurataan, mutta toisaalta tuleeko siitä vaan liikaa stressiä jos kovin lyhkäsin väliajoin seuraillaan? Ja mitä sille sitten voi tehdä, öljyä ruokaan vai?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Öljylisää ne kehottaa antamaan, eikai sitä oikein muuta voi tehdä jos syö sen mitä syö :)

      Poista
  12. Hei!
    Meillä nyt 2-vuotias poika on ravannut muistaakseni koko ikänsä kasvukontrolleissa. Alkuun tuli liikaa painoa suhteessa pituuteen. Puklautteli paljon, mutta ei ollut refluksia, koska painoa kertyi. Yksivuotiaana pituutta oli liian vähän ikäisekseen (ja käyrien mukaan). Kuitenkin paino tasoittui kun alkoi liikkumaan ennen kuin täytti yksi. Piti käydä lääkärillä, jossa otettiin verikoe, jolla poissuljettiin esim. kilpirauhasen vajaatoiminta. Ei siis löytynyt mitään. Yksivuotiaasta puolitoistavuotiaaksi kasvoi ilmeisesti normaalisti, koska neuvolassa ei mitään mainittu. Nyt kaksivuotisneuvolassa oli taas liian lyhyt (käyrien mukaan). Olen neuvolassa monta kertaa sanonut, että meidän vanhempien suvussa on myös lyhyitä ihmisiä. Äitini kertoi myös että minä ja veljeni olemme olleet saman kokoisia kuin poikani. Mutta syksyllä pitää mennä taas lääkärille. Tuli vaan tunne, että pitääkö minun alkaa olemaan huolissani. Hyvä on kun tutkitaan. Poika on kehittynyt huimaa vauhtia ja liikkuu koko ajan ja syö hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö sitä kehitäkkin turhaan huolen, vaikka ennen ei olisi ollut mitään huolta. Mutta tuo jatkuva tutkiminen sen aiheuttaa, vaikka lapsi vaikuttais tosi tyytyväiseltä :D ja kyllähän oikeasti perimä vaikuttaa esimerkiksi pituuteen tosi paljon!

      Poista