Pieni suuri kuusivuotias

Eilen oli Veetin vuoro olla päivänsankari ja mittariin tuli huikeat kuusi vuotta! Meidän talossa asuu kohta koululainen apua. Veetin vauva-aika tuntuu jo todella kaukaiselta, mutta toisaalta muistan hyvin esimerkiksi sen, millainen ilma oli kun lähdettiin laitokselta kotiin. Kaikki tuntui niin uudelta ja oudolta, kun yhtäkkiä kotona olikin pienen pieni vauva. Veeti oli maailman paras ekavauva, koska oli niin kiltti, kuin vain vauva voi olla. Tyytyväinen ja aurinkoinen aina ja nukkui hyvin eikä turhia itkeskellyt.

Muistan jotenkin paljon paremmin Veetin vauva-ajan kuin sen, millaista elämä oli yhden pienen taaperon kanssa. Että mitä me tehtiin ja millainen Veeti oli. Jo ihan taaperoiästä lähtien Veetiä alkoivat kiinnostaa kirjaimet ja numerot ja sen kyllä huomaa nyt tuosta meidän uskomattoman älykkäästä kuusivuotiaasta. Veeti on nyt siis jo kaksi vuotta lukenut sujuvasti ja matikkakin sujuu sen mitä on itse kiinnostunut kyselemään ja laskemaan. Meillä ongelmana on lähinnä se, että tuo poika ei muuta tekisi kuin lukisi. Linnoittautuu kirjan kanssa sohvalle kun kotiin pääsee ja olisi siinä varmasti nukkuma-aikaan asti, jos saisi itse päättää. Sinänsä lukeminen on hyvä harrastus, mutta olisi varmasti ihan tervettä tehdä jotain muuta välillä.

Veeti on viihtynyt todella hyvin eskarissa ja on ilmeisesti leikkinyt pikkuhiljaa siellä uusienkin kavereiden kanssa. Paljon pelaavat monopolia puheiden mukaan ja välissä on uskaltautunut pelaamaan jalkapalloakin, vaikka tahtoo olla arka menemään mukaan noihin urheilullisiin peleihin, kun ei ole niitä juurikaan harrastanut.

Kotona lähtee mielellään nykyisin urheilemaan, jos siihen liittyy pokemonien keräys samalla. Retkeily on myös sellainen, että koskaan ei metsässä valita ja kitise mistään vaan nauttii siellä olosta. Kotona ulkoilu ei maistu edelleenkään, koska kaikki kadun muut pojat pelaavat aina sählyä tai muuta ja Veeti ei niistä innostu, kun pelkää, että ei osaa. Onneksi tässä käy muita kavereita leikkimässä muita leikkejä, että saa vähän muutakin tekemistä kuin lukeminen.

Tekniikka kiinnostaa myös kovasti ja Veeti onkin pitkin kevättä ja kesää lainannut kirjastosta koululaisten ohjelmointikirjaa, mistä on ohjelmoinut itse pelejä. Käyttäisi varmasti kaikkia meidän talon vempaimia paremmin kun minä jos saisi vapaasti päättää. Ollaan vaan huomattu, että peliaikaa ei voi kovin usein antaa, koska sen lopettamisesta alkaa tulla riitaa jos pelaamista on säännöllisesti. Nyt onkin pelannut aika harvoin.

Veetistä huomaa, että välillä yrittää olla niin iso poika, mutta isin ollessa reissussa on päästävä aina äitin viereen nukkumaan ja mielellään tulee syliin jos paikka on vapaana ja pyytää. Mukavahan se vaan on, että vielä se äitin syli kelpaa. Tytöt tahtovat sen vaan varata päivisin, niin pitää sitten pitää pieni hetki Veetin kanssa illalla. Nyt me ollaan otettu iltaisin tavaksi se, että kun laitan Aavan tai Viian nukkumaan, kirjoitellaan hetki toistemme selkään jotain sanoja, joita toinen arvaa. Siitä on nyt viikon parin aikana tullut sellainen meidän oma juttu. Toinen pieni hetki päivässä on se, kun haen Veetin eskarista ja tytöt odottavat autossa. Siinä pikkuhetkessä ehditään vaihtaa muutama sananen päivän tapahtumista.

Veetillä on ehkä hieman muutosten aika menossa, kun alkoi tavallaan uusi elämä kun eskari alkoi ja Aava menikin eri paikkaan hoitoon. Illalla tahtoo olla aika vauhdikasta tuo meno ja ehkä Veetillä on Aavaakin ikävä päivän jälkeen ja se pitää osoittaa sitten kiusaamisena. Tai päivisin pitää niin kovasti yrittää olla iso ja kiltti, että iltaisin se kaikki purkautuu ja sitä puretaan sisarusten kiusaamisiin. Tosin se uhmakin varmaan nostelee päätään. Kevät oli aika haastava, mutta kesä meni mielestäni paremmin Veetin kanssa.

Veeti varmasti kaipaisi sitä, että hänen kanssaan ehdittäisiin tehdä enemmän "isojen" juttuja, kuten lautapelin pelausta ja legoilla rakentelua. Mun töiden paluun jälkeen iltapäivät ovat toistaiseksi olleet aika hektisiä ja tunnit loppuvat kesken. Nyt kun saadaan synttäriputki tästä alta pois, niin alkaa lopulta hieman rauhoittua ja jospa sitä sitten saisi paremmin järjestettyä lapsille sitä kahdenkeskistä aikaa jomman kumman vanhemman kanssa.

Lauantaina juhlitaan Veetiä ja Aavaa sukulaisten ja kummien kanssa ja tiistaina Veeti saa pitää kaverisynttärit muutamalle kaverilleen. Teemana yllättäen Minecraft!

Onnea vielä meidän esikoiselle! <3