| NauravaNappi: 2017

torstai 17. elokuuta 2017

Museokeskus Vapriikki lasten kanssa

Tampereen lomaltamme mies ja Veeti toivoivat pääsyä pelimuseoon. Selvisi, että tuossa Vapriikin museokeskuksessa oli samaan aikaan useita eri näyttelyitä ja kaikkiin pääsi samalla lipulla. Aikuisilta lippu maksoi 12e ja meidän lapset olivat iän puolesta vielä ilmaisia, joten konkurssia ei tuosta reissusta tullut. Toki itseäkin kiinnosti pelimuseo, kun on tullut lapsena kuitenkin pelattua Super Mariota sekä vielä pienempänä Commondorea hoitopaikassa. Myös aikuisiällä olen ennen lapsia pelannut jonkin verran miehen kanssa pleikkarilla ja pelannut yksin läpi jopa Heavy rain pelin, jota mies ei ole tainnut koskaan pelata! Vähän mietin etukäteen, että miten tytöt jaksaa kiertää jossain pelimuseossa. Siksi olikin helpotus kuulla, että samassa rakennuksessa oli myös muita näyttelyitä ja varsinkin se nukkemuseo.




Pelimuseossa oli esillä pelien historiaa Suomessa ja erilaisia konsoleita tietenkin. Lisäksi siellä oli erittäin paljon eri pelejä, joita pääsi itse testaamaan. Tästä Veeti oli yllättäen erityisen innostunut. Tytötkin saivat pelata pädillä jotain lasten peliä, olikohan se Hertta. Meillä on ollut pädillä pitkään Lola-oppimispelejä, mutta nyt vasta itselleni selvisi, että nekin ovat suomalaisia!

Joitakin tuttuja hahmoja siellä oli meidänkin lapsille, kuten Super Mario ja Hertta-pelin hahmo. Veeti tunnisti myös muita, joita itse en ollut koskaan kuullutkaan. Ja olihan se melko nostalgista päästä pelaamaan myös Hugo puhelinpeliä ihan oikealla lankapuhelimella sekä Slick 'n' slide peliä, jota joskus hakattiin ystävän pikkuveljen kanssa tietokoneella oikein olan takaa. Koska museo oli kuitenkin meistä miehelle se tärkeämpi juttu, meni oma keskittyminen lähinnä siihen, että estin tyttöjä koskemasta sellaisiin tavaroihin mihin ei saanut ja siirryttiinkin sitten pikkuhiljaa tyttöjen kanssa nukkemuseon puolelle.

Pelikonsoleita eri vuosikymmeniltä. Muistatteko tuon Nintendon pyssyn ja legendaarisen Duck Huntin??

Aavakin pääsi kokeilemaan Hugo-peliä!
Näyttelytilaan oli myös sisustettu huoneita tietyn pelikoneen ympärille sen aikakauden tuotteilla. Nämä huoneet olivat ehkä parasta antia ja oli hauska katsoa, kuinka hienosti ne vastasivat aikakauttaan. Mieskin tuumasi eräästä huoneesta, että oli olisi hyvin voinut olla hänen huoneensa lapsena. Tällainen hyllykkö löytyy varmasti jos ei monen omasta lapsuudenkodista niin ainakin mummolasta!


Seitsemänkymmentäluvun Viia istumassa nojatuolilla, jollaiset olisi voinut olla myös vaarini talossa joskus. Ainakin jotkut hyvin vastaavat hieman erilaisella kankaalla siellä taisi olla.




Museoon oli sisustettu myös vanhan ajan pelikauppa. Itse luulin aluksi, että tuo on lahjamyymälä ja ihmettelin kun siellä ei ollut myyjää :D Mies valaisi tyhmää, että se on vain rekvisiittaa.

Mies työskentelee tälläkin hetkellä osittain pelien parissa ja tämä olisi varmasti ollut hänelle nuorena unelmatyö :D

Tyttöjen kanssa suunnattiin sitten nukkepuolelle ja jätettiin miesväki ihastelemaan pelimaailmaa. Hauska oli nukkenäyttelykin. Löytyi leikkimökkiä, nukkeja todella kaukaa menneisyydestä tähän päivään ja erilaisia nukkekoteja.




Omasta mielestäni kaikista siistein juttu oli nukkemuseossa tuo iso pienoismallitalo, joka esitti kerrostaloa ja joka sen sivulla oli pienoismalleja eri aikakausien huoneista. Yhdellä sivulla oli keittiöt, toisella olohuoneet jne.


Tässä yksi esimerkki yhdestä tuollaisesta pienestä huoneesta lähempää. Melkoista sorminäppäryyttä ja viitseliäisyyttä saa olla, että tämmöisiä jaksaa väkertää! Vaikka varmasti hyvin terapeuttista hommaa sellaiselle ihmiselle, joka jaksaa tällaisia tehdä.


Nukkemuseon läheisyydessä oli myös leikkipaikka, jos tuntuu, että pitää välillä päästä hieman purkamaan energiaa. Ennen nukkenäyttelyä oli muuten jotain palkittuja vuoden luontokuvia. Käykää ihmeessä katsomassa, olivat todella vaikuttavia!


Aikaahan tuolla olisi saanut menemään vaikka koko päivän, jos olisi kiertänyt kaikki näyttelyt. Me menimme tuonne aamusesta, joten oli pakko lähteä syömään ja suurin osa näyttelyistä jäi katsomatta. Tosin ei oltu ajateltukaan, että mennään muihin kuin nukke- ja pelinäyttelyyn. Luonnontieteellinen museokin olisi varmasti ollut hieno! Extrana poikettiin Veetin toiveesta viikinkiaikaiseen museoon ja tultiin poistuessa sieltä myös kivinäyttelyn läpi. Niissäkin riitti lapsille ihmeteltävää, kun oli tuollaisia "timanttikiviä".


Museokäyntien ei aina välttämättä tarvitse olla mitenkään tylsiä ja lapset voi hyvin viedä museoon, jos aihe on sellainen, mistä löytyy heillekin mielenkiintoisia juttuja. Itsekään en jaksa mennä mihinkään taidemuseoon, koska sellainen ei itseäni kiinnosta, mutta tietyn tyyppiset jutut saa tämänkin sivistymättömän maalaisen menemään kulttuurin pariin :)


Oletteko te käyneet lasten kanssa Vapriikissa ja mitä tykkäsitte?

maanantai 14. elokuuta 2017

Jujunan Miesten bomber

 Yhteistyössä Jujuna / Kaavat saatu

Meillä mies on ruumiinrakenteeltaan hoikka ja pitkä. Myös käsissä on mittaa ja usein vaatteiden ostaminen on vaikeaa, koska hihat ovat lyhyet tai paidat ovat liian leveitä ja lyhyitä. Yhden t-paidan olen ommellut miehelle ja sekin oli Ottobren joku pienin miestenkaava ja sitäkin sai kaventaa reippaasti. Sitten huomasin Facebookissa, että Jujuna  etsi kaavatestaajia miesten uusille slim fit-kaavoille. Onni suosi ja pääsin testaamaan kaavoja ja niistä ensimmäiseksi valikoitui tämä miesten bomber. 


Kooksi otin mittojen mukaan koon 50, mikä vastaa aika hyvin miehen normaalia vaatekokoa. Onnistuin kuitenkin leikkaamaan "varalta" hieman liikaa saumanvaroja ja lopussa jouduin kuitenkin kaventamaan kaavaa. Eli alkuperäinen koko olisi varmasti ollut hyvä ilman reilumpia saumanvaroja.
Hihat tein kaavan mukaan ja niihin olisi ihan muutaman sentin voinut lisätä pituutta. Kaavat olivat pdf-muodossa eli vaati hieman teippaa ja leikkaa-hommia ennen kuin niitä pääsi piirtämään. Arkit olivat kuitenkin selkeät ja helppo yhdistää. Myös ohjeet olivat selkeät, joten tämä onnistuu myös ei niin kokeneen ompelijankin toteuttaa. Itselle edelleen vaikein on saada vetoketju siististi, vaikka kuinka harsin ja käytin tukikankaita. Varsinkin kun tein nuo taskut mustasta, jolloin kohdistaminen oli erityisen tarkkaa.


Kankaaksi valikoituivat Kangaskapinan edulliset ja ohuet joustocolleget. Väreinä pirtsakat musta ja harmaa ;) Miesten vaatteisiin menee kuitenkin myös suhteellisen paljon kangasta, joten edullisuus varsinkin näin koekappaleessa oli plussaa!



 Seuraavaksi taidan kokeilla t-paitaa tai pitkahihaista, joihin ei tarvitse ommella vetoketjua! Sanoisin, että tämä kaava on hyvä valinta hoikalle miehelle eikä vaadi leveyden kanssa kikkailua kun on valmiiksi suhteellisen slimmi. Kannattaa ottaa mittoja jostain kaupan istuvasta vastaavasta vaatteesta ja verrata vähän sen mittoja kaavan mittoihin, niin löytyy helpoiten oikea koko. Mulla olisi myös joulukalenterista saatu Jujunan lahjakortti, jota en ole vieläkään käyttänyt, kun en ole osannut päättää minkä kaavan ostaisin :D

Onko teillä jo Jujunan kaavoja ja mitkä ovat olleet teidän suosikkeja niistä??

lauantai 12. elokuuta 2017

Muumimaailmassa

Kirjoittelinkin jo aiemmin meidän tämän vuoden kesälomareissusta lasten kanssa. Ajoimme tosiaan ensimmäisenä iltana Turkuun ja toisen reissupäivämme käytimme tietenkin Naantalin Muumimaailmassa. Tytöt odottivat tätä kovasti, koska hoidossa myös muutama muukin oli menossa samaan paikkaan ja siitä oli tietenkin sitten hoidossa puhuttu kovasti. Itsekään en ole koskaan käynyt Muumimaailmassa, joten odotin myös itse kovasti paikan näkemistä. Kovasti sitä aina kehutaan, joten kiva oli päästä itsekin vihdoin paikan päälle.


Viia ei olisi meinannut lähteä ollenkaan kiertämään kun jumittui katsomaan ruotsinkielistä muumiesitystä. Meillä sattui vähän huono tuuri näytösten kanssa kun osuttiin jokaiseen aina niin, että kieli oli ruotsi.


Meille sattui sään puolesta täydellinen päivä ja iltapäivästä oli jo kuumakin. Vettä ei onneksi satanut ollenkaan päivän aikana, vaan sade alkoi siinä vaiheessa kun istuttiin mahat täynnä bussissa kohti omaa autoa.


Miljöönähän tuo koko saari ja Muumimaailma on aivan ihana ja jokainen yksityiskohta viimeisen päälle mietitty. Vähän samalla lailla kuin siellä Kööpenhaminan Tivolissa, vaikka muutoin aivan erilaisia kohteita ovatkin. Aikuisellekin riitti kyllä katsomista ja ihmeteleltävää, enkä yhtään ihmettele, miksi paikka on perheiden suosiossa.





Muumihahmot kiertelivät alueella ja heitä pääsi tervehtimään tietenkin. Tunnetuimmat muumihahmot eivät saa puhua, mutta ne puhuivat, joita esitti ihminen. Viia oli hassu kun esimerkiksi Nuuskamuikkinen pelotti Viiaa suuresti ja Viia sanoikin, että "tuo pelottaa minua", mutta sitten nuo muumihahmot eivät pelottaneet ollenkaan. Reippaasti meni niitä katsomaan ja tervehtimään.


Aavahan aivan innoissaan kävi antamassa haleja ja mies kävi ottamassa Haisulin kanssa selfien ;)



Muumitalossa riitti varmaan eniten nähtävää ja siellä oli todella paljon näitä erilaisia yksityiskohtia. Harmi, että tutista on luovuttu jo aikapäivää sitten, niin ei saatu jättää sitä tuonne Mamman tuttikattilaan.





Mies pääsi Vilijonkan nuhdeltavaksi istuessaan muumitalon kaiteella meidän ollessa lasten kanssa talossa sisällä. Menee kuulemma kaiteet likaiseksi, jos niissä noin menee istumaan likaisilla housuilla!


Alueella oli mukavaa pientä tekemistäkin lapsille, kuten esimerkiksi tämä pieni puro, jossa sai uittaa veneitä.


Viiahan olisi varmasti viihtynyt jo tuossa puoli päivää kun sai lotrata vedellä.



Saarta kiersi pari eri polkua, joita pitkin pääsi tutustumaan eri kohteisiin ja samalla näki vähän saaren luontoa ja kauniit merimaisemat.



Aava kävi kokeilemassa myös keppihevosratsastusta. Lisäksi esimerkiksi Tuu-Tikin kanssa olisi saanut käydä tekemässä käsikorun.





Hahmojen esittäjät olivat hyvin luontevia ja omaksuneet hahmonsa hyvin. Jaksoivat myös sitkeästi vastata lasten samoihin kysymyksiin kerta toisensa perään :) Omat hermot eivät ehkä olisi kestäneet kun tuon kymmenen minuutin aikana mitä oltiin Aliisan ja noidan luona, kysyi sama lapsi Aliisan ikää ehkä kuusi kertaa. Ilmeisesti Aliisan selitys siitä, että hän ei ole laskenut ikäänsä, ei mennyt läpi!



Useampi tunti kului heittämällä kierrellen saarta ja tutustuen eri paikkoihin. Söimme saaressa omia eväitä ja kävimme Naantalissa syömässä vasta Muumimaailman jälkeen. Etukäteen luin, että ruoka Muumimaassa ei ollut kovin kummoista ja aika hintavaa, joten päätimme mennä suositusten perusteella Hasta La pasta paikkaan ja syötiinkin siellä maittavat pasta-annokset! Lapsille sai kaikki listan pastat lastenannoksina. Sen verran suuret olivat lastenkin annokset, että tytöille olisi vallan mainiosti riittänyt yksi annos. Paikassa oli myös ihanaa tuoretta leipää ja herkullista levitettä. Sisätilojen lisäksi myös sisäpihalla oli pöytiä ja sinne mekin menimme syömään. Voin suositella tätä paikkaa kyllä muillekin, jos pastan ystäviä olette.

Päivä oli mukava ja mielelläni olisin viettänyt itse Naantalissa kauemminkin aikaa! Nyt käytiin vain syömässä ja rannassa olevassa näköalatornissa. Itse Muumimaailma jäi omaan mieleen positiivisena kokemuksena ja paikkana. Mistään ei oikeastaan jäänyt huono maku suuhun, vaan paikka oli toimiva ja hyvin suunniteltu sekä kaunis. Tuolla olisi ollut myös uimaranta, jos olisi hoksattu ottaa uimakamppeet mukaan.

Netistä sai ennakkoon ostettua liput hieman edullisemmin ja tilausvahvistus käytiin vain näyttämässä lippukojussa ja sillä pääsi sisään. Parkkialueelta oli ilmainen bussikyyditys Muumilaakson lähelle ja takaisin, mikä oli kätevä, koska tuolla alueella ei ilmeisesti ole kamalasti parkkipaikkoja, mihin bussi meidät jätti. Kävelyä tuli ehkä puolisen kilometriä bussipysäkiltä Muumimaailman portille.


Oletteko te käyneet Muumimaailmassa ja mitä tykkäsitte paikasta?
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...