perjantai 21. joulukuuta 2018

Jouluiset marengit

Meillä on lasten kanssa vietetty eilinen ja tämä päivä kotona, joten olen ehtinyt tehdä piparitaikinan lisäksi myös jouluisia marenkeja! Tämän idean sain kun näin instassa taitavan @Jonnammaria:n marenkeja. Kysyinkin heti reseptiä piparimarenkeihin ja testasin niitä eilen kun oli aikaa. Marengit ovat siitä helppoja "leivonnaisia", että niihin löytyy lähes aina ainekset kaapista.


Perusmarenkitaikinaan tuli viisi valkuista ja kolme desiä sokeria. Jaoin massan kahteen osaan ja tein niistä piparimarenkeja sekä piparminttumarenkeja. Piparminttuisiin laitoin todella pienen pisaran piparminttuöljyä. Tähän voit käyttää kaupan piparminttuaromia yhtä hyvin. Piparminttumarenkeihin suunnittelin kaunista punaista raidoitusta. Kunnes tajusin, että väriaine ei pysy minigrip-pussin reunoilla ihan samalla tavalla kuin sellaisen tavallisen pursotuspussin reunalla. Ja mun tähtityllä puolestaan ei mene niihin mun tavallisiin pusseihin eli oli pakko käyttää muovipussiratkaisua. Väri jäi siis sellaisiksi pisaroiksi ja sitä meinasi tulla vain viimeisiin marenkeihin.


Marenkien päälle murskasin vähän polkkatikkareita, joita meillä ylläri ylläri oli kaapissa!


Piparkakkuversioon lisäsin yksinkertaisesti vain piparkakkumaustetta sen verran, että taikina alkoi maistua piparilta. Näistä tuli superherkullisia! Näihin olisi voinut laittaa vähän hienoa piparimurua päälle, mutta en osannut arvioida, että palaako se uunissa niin jätin pois ihan kaiken varalta. Hyvin simppeleillä jutuilla sai tästäkin tutusta herkusta jouluisamman version. Myös appelsiini ja suklaa voisivat toimia hyvin. Minttusuklaa marenkeja olen joskus tehnytkin, nekin kävisivät kivasti jouluun. Ajattelin näitä joulukarkeiksi, mutta veikkaan, että näistä on jouluna enää muruset jäljellä...


Jonkin verran meinasi revetä nuo marengit uunissa. Olisiko kenelläkään heittää ideaa, että mistä se voisi johtua ja mitä pitäisi tehdä erilailla, että sen voisi välttää?


torstai 20. joulukuuta 2018

Helppo piparikranssi


Meillä lapset perinteisesti leipovat joulun ensimmäiset piparit mummun kanssa itsenäisyyspäivänä, mutta tänä vuonna leivottiin toinen satsi tyttöjen kanssa ihan kaupan taikinasta. Innostuin leipomisesta, koska halusin kokeilla tehdä piparikransseja muutenkin koristella pipareita pikeerillä.


Leivottiinkin valtava läjä pipareita tyttöjen kanssa ja hyvän tovin niitä sitten kuorruttelin. Ja onhan ne kuorrutetut piparit myös paremman makuisiakin eivätkä pelkästään kivemman näköisiä. Tytöiltä jäi koristelu välistä, kun heidän piparinsa hupenivat pelliltä ennen kuin ehtivät koristelupuuhiin asti.


Tytöt pyysivätkin, että voitaisiinko vielä hommata piparitaikinaa, että saisivat nyt sitten vielä toisen satsin koristeltavaksi asti. Eilen käytiin kaupassa, mutta sinne unohtui taikina, joten teinkin sitä sitten itse yhden satsin jääkaappiin! Hoksasin, että tarvikkeet löytyi omasta takaa, joten eikun keittelemään sairaspäivän kunniaksi. Illalla tai huomenna sitten leivotaan vikat piparit.



Tein kaksi eri pikeeriä; toisen vähän vahvemman ja toisen ohuemman isojen pintojen koristelua varten. Olen tosi vähän koristellut mitään pikeerillä, mikä kyllä näkyy myös lopputuloksessa. Pitäisi ehkä myös hommata sellainen tosi pienireikäinen tylla. Nyt jouduin käyttämään minigrip-pussia, enkä ollut oikein tyytyväinen siihen. Mulla on jossain (hukassa) valmiinakin se tylla, mutta tähän hätään sitä ei löytynyt.


Kokosin näistä koristelluista pipareista sitten pari kranssia. Tuon kranssin tein niin, että isompi ympyrä on leikattu taikinakulhoa muottina käyttäen ja pienempi Iittalan kastehelmi jälkiruokamaljalla. Piparit voisi varmaan kiinnittää hyvin myös pikeerillä, mutta pelasin varman päälle ja ostin kaupasta ihan elintarvikeliimaa, kun sen hinta oli alle pari euroa.


Kransseja tein pari erilaista ja toisen annoinkin ystäväperheelle joulumuistamiseksi. Itsellä vähän vaan paikka hakusessa meidän omalle kranssille. Olisi kiva laittaa se hetkeksi roikkumaan jonnekin ennen syöntiä.



Jos on vaikea keksiä vuodesta toiseen joulumuistamisia ihmisille, niin nämä varmasti toimivat siinä ja veikkaan, että kovinkaan moni ei vielä tällaista ole aiempina jouluina ehtinyt saada! Eipähän jää kaapin perälle pölyttymään, kun voi pistellä vaikka siltä seisomalta poskeen, kun lahjantuojan selkä katoaa oviaukosta!





tiistai 18. joulukuuta 2018

Joulukattauksia

Aloin jo vähän miettiä meidän tämän vuoden joulukattausta ja kaivelin inspiraatioksi kuvia viime vuosien kattauksista. Meillä syödään aina jouluna juhlavammin ja puetaan siistimmät vaatteet päälle, että tilaisuudesta tulee arvokkaamman oloinen. Tykkään myös kattaa pöytää kerrankin vähän paremmin ja koristeellisemmin kun aina tulee syötyä vain ilman mitään kattauksia ja servettejä.


Vuonna 2015 meidän kattaus oli punamusta ja nuo itse ommellut pellavaiset lautasliinat ovat olleet käytössä jokainen joulu sen jälkeen. Ainoastaan tuo lautasliinakoriste on tainnut vaihtua eri kattauksissa. Näissä ensimmäisissä roikkuu koristeena taikataikinasta tehdy tähdet.


Pöytäliinana on Marimekon pöytäliina, joka on alunperin äitini, mutta olen saanut sitä käyttää, koska se on liian pitkä heidän pöytäänsä. Nyt en itse asiassa tiedä, että riittäisikö se enää meidän pöytään, koska meidän pöytähän on nykyään niin iso.



Jouluna 2016 meillä olikin havuja koristeena eli silloin mentiin aika vihreä-valkoisella linjalla ripauksella mustaa kynttilöissä. Havujen seassa oli jouluvalot sekä käpyjä ja Kivi-lyhtyjä.


Tästä kattauksesta tykkään tosi paljon! Tässä on muuten samat kynttiläkupit kuin edellisessä. En edes muista mistä ja milloin nuo on ostettu, sillä ne ovat varmasti ainakin sen kymmenen vuotta vanhat! Kivasti muuntuvat eri näköisiksi sisältöä vaihtamalla.




Tuona vuonna servetinpidikkeinä toimivat mansetit, jotka ostin Halpa-Hallin alekorista. Eivät siis oikeasti ole tuohon käyttöön tarkoitettuja. Yksi näistä muuten koristaa meidän tonttuovea kranssina...


Viime vuonna mentiin hieman pelkistetymmällä linjalla, väreinä vihreä, valkoinen sekä ruusukulta kynttilöissä.



Pöytään tein kranssin kynttilöiden ympärille ruscucsesta ja siitä tuli tosi kiva! Taidan tänäkin vuonna tuoda jonkun simppelin kranssin myös mukaan kattaukseen. Eukalyptuskin toimisi tässä kivasti. Sitä meillä on jo muutenkin sisustuksessa. Toki näiden oikeiden kasvien kanssa pitää olla huolellinen, että niihin ei pääse tuli koskemaan tai voi tulla ikävää jälkeä!


Kattauksessa oli muutenkin materiaaleja luonnosta, kuten havuja lautasliinojen pidikkeen alla.


Lisäksi pöydässä oli männynoksia sekä narsisseja. Kynttilöihin valitsin tuollaisen hauskan hieman ruusukultaisen värin ja muotona oli poikkeuksellisesti pyöreä kynttilä. Metallinsävyä toi myös kultainen Nappula-kynttilänjalka, jonka Aava sai syntymälahjaksi minun isältäni.



Tällaisilla kattauksilla on menty viime vuosina. Nyt tekisi mieli laittaa ehkä jotain vihreää ja tumman viininpunaista kynttilöihin, mutta muu onkin sitten vielä miettimättä. Toisaalta pitäisi kyllä miettiä ruokajuttujakin! Meille tulee pähkäiltäväksi salaatit sekä jälkkäri ja jos halutaan jotain normaalista poikkeavaa menuun. Äidin kanssa mietittiin, että jos tehtäisiin vain bataatti- sekä imellettyperunalaatikkoa, koska muita ei kukaan kuitenkaan syö. Niiden sijasta voisi tehdä jotain muuta suolaista, mutta kertokaapa mitä ei niin perinteistä jouluruokaa teillä on niin kopioin idean ;)


Katetaanko teillä jouluna hienommin ruokapöytä?


sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Tonttuovi is back

Meidän perheen oma joulutonttu Tomera oli taas reilu viikko sitten muuttanut meille eläinystävineen, jotka viime vuonna ilmestyivät tontun mukana ripotellen lapsia ilahduttamaan. Tomera on näemmä raahannut koko tavara-arsenaalinsa mukanaan meidän keittiön seinustalle kynnysmatosta lähtien.


Ihana juttu, että tonttu palasi takaisin ja oli vielä postilaatikon nimestä päätellen sama kuin aiempina vuosina. Tontussa onkin taas riittänyt lapsille kovasti ihastelemista ja ihmettelemistä.


Meillä Veeti on alkanut kyseenalaistamaan tontun olemassaolon ja hänen mielestään me olemme se tonttu, joka kirjoittelee viestejä tuonne postilaatikkoon ja tuo tavaroita. Vaikka näin ei tietenkään ole! Olen kyllä kertonut, että tontun pyynnöstä hommasin hänelle viime vuonna apuna tuon oven, mutta tonttu teki siitä taikaoven, mistä hän pääsee taloonsa vaikka ovi näyttääkin olevan vain seinässä kiinni ilman oviaukkoa.


Veetin perusteet tontun olemassaolemattomuudelle ovat ne, että tonttua ei ole kukaan nähnyt ja koska tontun ensimmäinen kirje näytti vähän minun käsialalta, vaikka selvästi esimerkiksi a-kirjaimet oli tehty ihan eri lailla! Kun kysyttiin, että onko joulupukki sitten olemassa niin vastaus tuli kyllä heti, että on tietenkin. Veeti on hyvin konkreettinen lapsi as-lapsille tyypilliseen tapaan ja hän uskoo asioihin, jotka voi nähdä ja kokea, mutta ei sellaisiin, mitä ei voi todistaa olevan olemassa. Niinpä tontut menevät vähän tuohon luokkaan, samoin kuin enkelit. Niistä tulikin viime vuonna vääntöä opettajan kanssa uskonnontunnilla, kun Veetin mielestä ne olivat ihan hölynpölyä, eikä hän käsittänyt, miksi opettaja valehtelee heille niiden olemassaolosta. Koska eihän niitä ole kukaan nähnyt, niin miksi ne olisivat olemassa.


Vaikka järki sanoo toista, on tahto uskoa tonttuihin kuitenkin vielä voimakkaampi ja hyvä niin, koska kyllähän tontut oikeasti ovat olemassa. Mistä se pukki muuten saisi tietää, että ketkä ovat olleet kiltteinä? Veeti itse kysyi ensimmäisenä tänä vuonna, että leipovatko he mummun kanssa pipareita, että hän voi jättää sitten Tomeralle oven eteen niitä syötäväksi. Ja lapset olivatkin jättäneet ison läjän pipareita tontulle, joka oli pientä murusta vaille syönyt kaikki! Toivottavasti ei saanut mahan puruja niin isosta piparimäärästä, kun itse kuitenkin on niin pieni kaveri. Vaikka mistä sen tietää, jos tontun oviportaalista pääsee isoon asuntoon, jossa tonttukin voi kasvattaa kokoaan. Tästäkin muuten joskus keskusteltiin lasten kanssa, että miten Tomera on niin pieni ja esimerkiksi joulupukin mukana viime vuonna tullut tonttu niin iso! On siinä lapsillakin ihmetteleminen näiden tonttujen kanssa kun näyttää löytyvän niin monta eri kokoa.

Välillä tontulta on tuonut kirjeita tai pieniä tavaroita tai tehtäviä, mitä lapset voisivat tehdä. Joka kerta se aiheuttaa yhtä innostuneen reaktion, kun lapset huomaavat oven edessä tapahtuneen jotain. On mukava seurata vierestä, kuinka innostuneita he ovat tänäkin vuonna tuosta pienestä, mystisestä asukkaasta. Vaikka tämä kuinka olisi muoti-ilmiö tai turhaa humpuukia niin kyllä tämä tonttuovi vaan on joka pennin arvoinen, edelleen.


Kysyin viime vuonna, että löytyykö teiltä tonttuovi. Onko joukossa sellaisia, jotka viime vuonna eivät tonttua kotiinsa ottaneet, mutta muuttivat tänä vuonna mieltänsä? :)

tiistai 11. joulukuuta 2018

Pikkuhiljaa kohti joulua

Marraskuu vilahti aika nopeasti ohi ja joulukuutakin ollaan menty jo kolmasosa eteenpäin. Olen yrittänyt vähän jo virittäytyä joulutunnelmiin kaivamalla muutamia joulujuttuja kaapista esille ja kuuntelemalla ensimmäiset joululaulut noin viikko sitten. Tänään satoi vähän lisää luntakin, joten eiköhän se joulufiilis tule pikkuhiljaa kun maisematkin muuttuvat valkoisemmaksi.


Joulukuu on yleensä mun yrityksen kannalta kiireisintä aikaa vuodesta tonttulakkien vuoksi ja monesti siitä joulun odotuksesta nauttiminen unohtuu sen vuoksi. Illat menevät töiden merkeissä, eikä fiilistelyyn tahdo jäädä aikaa. Nyt olen kuitenkin onnistunut niputtamaan tilaustyöt aina tietyille illoille, joten jää vähän sitä muutakin aikaa. Vaihdoin keittiöön jo jouluverhotkin. Olohuoneen ikkunat kaipaisivat vaaleanpunaisten tilalle toiset verhot, joten jospa jo viikonloppuna saisin aikaiseksi vaihtaa nekin.


Tarkoitus oli tehdä myös vähän joulusiivoja tulevana viikonloppuna. Vaikka eihän se joulu kaappeihin katso, mutta on se kiva kerran vuodessa siivota hieman paremmin ja pyyhkiä enimmät pölyt katosta. Kaappeja olen siivonnut muutenkin pikku hiljaa sitä mukaa kun inspiraatio on iskenyt. Vaatehuoneessa pitäisi tehdä pieni kirpparitavarainventaario ja katsoa, että joko vuoden alussa pitäisi taas varata pöytä pieneksi jääneille lastenvaatteille. Kiva toisaalta tehdäkin tällä lailla osissa ja pikkuhiljaa, niin se ei tunnu niin pakkopullalta. Olen myös saanut esimerkiksi eteisen kaappeihin tyhjää tilaa ja se tuntuu hyvältä kun pääsee turhasta roinasta eroon. Vaikka ainahan sitä tahtoo johonkin kertyä.


Keittiön hyllyyn vaihtelin vähän talvisempia ja jouluisempia tavaroita. Tuo musta tähti on oikeasti kynttiläalunen ja sen sekä vieressä olevan kynttilän olen joskus saanut kummipojan äidiltä. Nyt se on päässyt tuonne paraatipaikalle hieman erilaisessa käyttötarkoituksessa kuin alkuperäinen.


Meidän lapset ovat hulluna karkkikeppeihin ja niiden kanssa keitettyyn kaakaoon, joten ostin ensimmäisen paketin kotiin ja eilen juotiinkin jo yhdet kaakaot! Lapset ovat myös päässeet mummun kanssa piparien leivontapuuhiin. Itsellä on vielä piparit leipomatta, mutta haluaisin kyllä kokeilla tehdä sellaisen piparikranssin, jos aika riittää. Mietin vain, että millä nykyään saa helpoiten liimattua piparit toisiinsa kiinni niin, että ne myös pysyvät?


Aavan kanssa käytiin jokin aika sitten ihan kahdestaan kaupoissa ja Jyskistä kävimme hakemassa muutamia joulujuttuja, kuten tämän hauskan metallikuusen, joka koristaa keittiön pöydän asetelmaa. Tämä oli muutaman euron alessa, kuten myös alempana kuvissa näkyvät paperitähtivalot.



Omasta metsäpläntistä hain maljakkoon pari männynoksaa, tuovat mukavasti vähän vihreyttä meidän muuten niin valkoiseen kotiin.


Kynttilöitä olen jonkin verran korvannut aidon näköisillä ledikynttilöillä varsinkin paikoissa, missä ne eivät ole ihan silmien lähettyvillä, kuten lasipurkeissa sekä lyhdyissä. Eipä tule niin paljon käryä huoneilmaan. Lasipurkeissa on muutenkin oikean kynttilän kanssa räjähdysvaara, jos purkin suu on pienempi kuin purkki niin siinä mielessä nuo ledikynttilät ovat turvallisempiakin.


Ostettiin Aavan kanssa myös ensimmäiset hyasintit kaupasta. Nämä valkoiset kuulemma ovat miedoimman tuoksuiset, jos sua ahdistaa se vahva tuoksu mikä näissä monesti on. Minä otin valkoisia ihan ulkonäkösyistä :) Lähempänä joulua aion sitten ostaa muita joulukukkia ja joku kranssi olisi kiva tehdä myös tänä vuonna! Jossain bongasin eukalyptuskranssin, jossa oli minimalistiset jouluvalot, mutta en ole löytänyt viileän sävyisiä, jossa olisi niin pieni se patterikotelo, että se jäisi jonnekin kranssin sekaan piiloon.





Adventtikynttilätkin pääsivät hyllylle, mutta unohdin heti ensimmäisenä adventtina polttaa näitä! Tarkoitus on siis polttaa niitä muualla kuin tässä hyllyssä, jos ihmettelet näiden sijaintia. Halusin nämä vain tähän esille, kun ovat niin kivat! Löysin nämä muutamia vuosia sitten Kärkkäiseltä ja näistä onkin tullut paljon kyselyitä, että mistä ovat peräisin.




 Kuusi laitetaan paikoilleen sitten lähempänä joulua ja kamalasti muita koristeita meillä ei sen ihmeemmin olekaan, jos ei jouluvaloja lasketa. Noita itse tehtyjä muovipillihimmeleitä löytyy ja sitten pahvista askarreltuja tähtiä. Joku kiva jouluasetelma olisi vielä kiva tehdä, mutta saa nähdä jääkö idean tasolle :)


Joko teillä näkyy joulu kotona? Onko teillä perinnekoristeita, joita käytätte joka vuosi vai tykkäättekö vaihdella eri vuosina vähän erilaista tyyliä?