| NauravaNappi: helmikuuta 2018

keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Sairaspäivien puuhia

Viia sairastui maanantain ja tiistain välisenä yönä johonkin nuhakuumeeseen. Meillä se on tuo pienin, joka kerää aina kaikki mahdolliset taudit itseensä ja jos flunssa tulee, nousee lähes aina myös pieni lämpö sen kaverina. Nytkään kuumetta ei ole ollut kuin se 37,7-37,8 kieppeillä, mutta sen verran kuitenkin, että pysytellään kotona kunnes tulee yksi kuumeeton päivä. Toisaalta nämä kotipäivät ovat ihan kivaa vaihtelua työssäkäynnille, kun ei aamullakaan ole kiire mihinkään. Tänään nukuin Viia kainalossa puoli kasiin saakka. Sitten loppui uni ja olo oli niin virkku, että nousin ylös ja Viia jäi vielä nukkumaan meidän sänkyyn, jonne kömpi aamuyöstä. Joskus menee pitkiäkin aikoja, että nukkuu ainoastaan omassa sängyssä, mutta välillä kipittää aamuyöstä viereen ja näyttää nukkuvan myös pidempään, jos joku on siinä lähellä nukkumassa.


Kotona ollessa on ihan erilailla aikaa tehdä asioita, mitä silloin kun on ensin päivän töissä. Luonnollisesti :) Nyt kun tytöt viihtyvät omissa touhuissaan kahdestaan pitkiäkin aikoja, ehtii tehdä kaikenlaista päivän aikana. Eilen sain leikkihetken aikana imuroitua ja putsattua pari laatikkoa ylimääräisestä törystä. Siivouksen vastapainoksi ollaan kyllä myös pelailtu esimerkiksi lautapelejä. Tyttöjen suosikki on tällä hetkellä Carcassonne, jossa Viia pelaa minun joukkueessa eli käytännössä nostaa ja laittaa laatat minun päättämään paikkaan. Tätä pelailtiin eilenkin eikä siinä mitään, ihan kiva peli ihan aikuisenkin näkökulmasta!



Muutenhan tuo onnistuisi tytöiltä jo kahdestaankin, mutta Viia ei tajua, että mihin kortteja pitäisi laittaa :)


Tänään tytöt kaivoivat myös muovailuvahat esille ja muovailivat ja piirtelivät hetken. Arkena harvemmin tulee muovailtua, joten hyvä että välistä ehtii tehdä sitäkin. Koottiin myös pitkä tovi palapelejä ja itsekin innostuin tekemään Veetin palapelejä. Vitsi miten se olikin mukavaa pitkästä aikaa kun oli vähän haastettakin :D Viia on ihan muutamissa viikoissa oppinut tekemään tosi isojakin palapelejä! Ei ole kuin ehkä kolmisen viikkoa kun teki kahdeksan palan palapeliä ja nyt menee yli 40 palan palapelit. Onkin hamstrattu uusia kirpparilta, että ei aina tarvisi tehdä niitä samoja.



Eilen kävin tapaamassa illalla ystäviä ja hain pari ystävän lapsen vanhaa vaatetta, jotka olen aiemmin ostanut. Tämä ruusupaita on niin ihana ja ystäväni eli Viian kummitätin itse tekemä. Hänen ompeluitaan löytyy lisää Luomalla-blogista. Viia valitsikin tämän heti aamulla päälle, yhdistäen siihen hienosti vaaleanpunaisen henkselihameen sekä Noshin fantasia-joustocollegesta tehdyt leggarit. Leggareiden päälle veti vielä sukan, melkoinen yhdistelmä :D Onneksi ei olla poistumassa kotoa, joten ihan sama mitä päällä on...


Eilen lämmittelin uunin ruuanlaittoa varten, joten tein samalla usean päivän ruuat valmiiksi. Toinen on parmesanbroileria Marttojen ohjeella, käärin vielä ohjeesta poiketen kanat ilmakuivattuun kinkkuun. Tuli todella hyvää, vaikka lapsista ainoastaan Aava tykkäsi tästä. Jatkossa laittaisin ehkä myös vain puolikkaan kanaliemikuution, tuli aika suolaista jopa minun makuun. Toiseen vuokaan tein ihan lihamureketta pekonilla. Pekonit ja ilmakuivattu kinkku löytyivät jääkaapista viikonlopun jäljiltä, joten hyödynsin ne ennen kuin menevät pilalle.


Samoilla tulilla tehtiin muutama jälkkäri"keksi". Nämä olivat tällaisia terveellisempiä, sokerittomia keksejä. Näihin pistin:

2 banaania
1,5dl kaurahiutaleita
1,5dl tattarihiutaleita
1rkl maapähkinävoita
(vaniljasokeria tai aitoa vaniljaa)

Hienonna hiutaleet (pelkät kaurahiutaleet käyvät oikein hyvin myös) vaikkapa sauvasekoittimella ja lisää sekaan banaani ja lopuksi maapähkinävoi. Lusikoi pellille ja levitä. Paista noin kymmenen minuutta 200:ssa asteessa.


Näihin saa nätisti uppoamaan tummentuneet banaanit ja kelpaa antaa lapsille ja alle vuoden ikäisille, jotka eivät vielä sokeria syö. Veeti vetäisikin välipalana kaikki loput mitä meiltä jäi päivällä yli :) Nyt tytöt ovat päiväunilla, Veeti pelailee pleikkarilla ja mulla on hetki aikaa kirjoitella ja ehkä vähän tehdä ompeluhommia! Mitä teidän päivään kuuluu? Oletteko pysyneet terveenä?


maanantai 26. helmikuuta 2018

Neulottuja vauvamyssyjä ja yksi aikuistenkin

 Erilaisten vauvamyssyjen neulominen on koukuttavaa puuhaa. Saa nopeasti valmista ja lopputulos on yleensä (ei aina!) suloinen. Olen tehnyt tilauksestakin aika monta näitä perinteisen mallista myssyä ja niiden neulominen on helppoa esimerkiksi televisiota katsellessa, koska ei vaadi muuta kuin sen, että pysyy mukana kerroksissa. Tähän versioon tein ensimmäistä kertaa itse tupsun kierrätetystä tekoturkiksesta ja tuli oikein kiva! Mistähän saisi tällaisia elävämmän näköisiä tupsuja tilattua?

Tämä alla oleva on neulottu Dropsin Baby merino * langasta, värinä kanerva. Tämä on ohuehkoa merinovillaa, mutta varmasti lämmittää vaikkapa merinovillaisen kypärämyssyn kanssa ja menee sitten myös pidemmälle kevääseen olematta kuuma. Tämä olisi vielä vapaana, koko n. 38-42cm ja hintaa 29e sisältäen postikulut. Hihkaiset kommenttikenttää, jos juuri sinulla olisi tarvetta! Näitä saa myös tilattua minulta!


Joskus viime vuoden puolella kokeilin myös tällaista erilaista neulemallia. Tähän ehkä ohuempi lanka olisi ollut parempi valinta ja ehkä pitäisi miettiä nuo kavennukset jotenkin toisin, koska nyt ne erottuvat minusta liian selvästi. Tämän koko on n. 35-39cm ja tämä voisi lähteä halvalla uuteen kotiin, jos joku haluaa lunastaa tällaisen testiversion itselleen. Lankana hieman paksumpi merino, joka ei kutita!


Tämä kolmas neulemyssy on myös Dropsin merino extra fine lankaa eli samaa kuin tuo edellinen. Jonkin verran paksumpi kuin baby merino, mutta yhtä pehmeä. Tästä tuli taas hieman isompi mitä ajattelin, koska oma käsialani on niin löysä ja jos katson suuntaa antavia silmukkamääriä työhön, niin yleensä lopputulos mahtuu omaan päähäni.


Viimeisen nallepipon neuloin ystävän vauvalle, joka syntyi joku aika sitten. Tämä on tuota ohuempaa baby merinoa, mutta on vuoritettu vielä merinovillalla, että on varmasti lämmin pakkaskuun vauvalle. Mallina kätevästi tyttöjen nukke, jonka pää on aika lailla samankokoinen kuin vastasyntyneen vauvan eli n.35cm.


Pääseepähän heti käyttöön ja menee varmaan kuitenkin hetken aikaa, koska niin neule kuin merinovillakangas joustavat hyvin.


Viimeinen pipo ei ole vauvalle vaan minulle itselleni. Löysin kivan palmikon ohjeen jostain Pinterestin syövereistä ja tein sillä itselleni pipon. Lanka on kaksinkertaista Dropsin Alpacaa* 
ja varmasti lämmin. Kaupassa sävy oli minusta enemmän viininpunainen ja livenä se taittaa kuitenkin sellaiseen ruosteenpunaiseen niin vähän epäilyttää, että osaanko tuota väriä käyttää. No aika näyttää ja jos ei tunnu omalta niin pitää pistä myyntiin tai lahjoittaa eteenpäin.


*sis mainoslinkkejä

torstai 22. helmikuuta 2018

Miesten korkeakaulushuppari

 *kaupallinen yhteistyö Nosh / kankaat saatu

Ompelin miehelle samantyylisen korkeakaulushupparin, minkä tein aiemmin Veetille Mekkotehtaan Kahden-hupparin ohjeella. Mies tykästyi Veetin paidan malliin ja pyysi itselleen samanlaista. Kankaaksi valikoitui Noshin Laine. Väri on tylsä musta, mutta jujuna tuossa kankaassa onkin sen pinnan elävä struktuuri. Kangas on oikealta puolelta epätasaista ja nurjalta puolelta taas enemmän normaalin, sileän collegen näköistä. Tässä lähikuvassa kankaan pinta pääsee hyvin esille. Olen tehnyt itselle jakun tästä samasta kankaasta sinisenä, mutta se ei ole koskaan päässyt tänne blogiin asti. Muut Noshin kankaat löydät tästä.

Yksityiskohtana tässä paidassa ovat nahkaiset läpyskät sirkkarenkaiden alla. Nyörit tästä vielä puuttuvat, koska ne ovat vielä kaupassa! Pitänee muistaa ostaa sitä nyöriä ensi kerran kun käy Kärkkäisellä.


Kaavana tässä on Jujunan hupparikaava koossa 50, mutta totesin taas, että ensi kerralla pitää muistaa piirtää se pienempi koko. Tässä on liian leveät hartiat, joten jouduin vähän tekemään töitä tämän eteen, että saatiin paidasta istuva. Malli voisi myös olla hieman vielä ihonmyötäisempi. Pistän tänne muistiin tämän koko asian, niin osaan ensi kerralla tehdä suoraan oikean koon!

miesten korkeakaulushuppari nosh laine

Jujunan kaavassa oli erilainen kaulus, joten muokkasin tästä samantyylisen Veetin hupparin kanssa sen Kahden hupparin kaulusta mukaillen. Tällainen ristikaulus onkin tosi kiva. Aina vähän jännittää ommella miehelle jotain, kun ei oikein tiedä että istuuko vaiko ei ja tuleeko pidettävä. Omissa vaatteissa huomaan olevani vähemmän kriittinen ja toisaalta tiedän myös ne kaavat, jotka itselle istuvat parhaiten!

miesten korkeakaulushuppari nosh laine

Paras palkinto ompelussa onkin huomata, että minun tekemä paita hakeutuu kaapista usein päälle ja reissuunkin mies otti sen mukaan. Voisin siis olettaa, että mieluinen oli ja ehkä tulevaisuudessa saan ommella jotain muutakin miehelle! Ruumiinrakenteeltaan mies on hoikka ja pitkäraajainen kuten lapsensakin, joten usein kaupasta tarpeeksi pitkähihaisten paitojen ostaminen voi olla haastavaa. Tähän onnistuin tekemään aluksi jopa liian pitkät hihat. Jätän vissiin kasvunvaraa myös aikuisten vaatteisiin...

miesten korkeakaulushuppari nosh laine


maanantai 19. helmikuuta 2018

Sisustusinspiraatiota kevääseen

 *sisältää mainoslinkkejä

Se ois taas kevät ja sen tietää siitä, että mieli alkaa harhailla kaikissa sisustusjutuissa. Olen todella saamaton sisustaja. Haaveilen ja katselen mielelläni kuvia kauniista taloista ja sisustuksista, mutta käytönnön toteuttamisessa olen todella huono. Siksi meillä harvoin mitään suurempaa sisustellaankaan. Nyt olen huomannut taas selailevani verkkokauppoja ideoiden toivossa. Hankintalistallakin olisi vaikka ja mitä, mutta tällä hetkellä ylimääräinen raha menee matkakassaan, enkä ainakaan nyt ole mitään isompia sijoituksia sisustukseen laittamassa. Onneksi edullisilla tekstiileillä pääsee jo pitkälle!

Matto on sellainen, mikä on todennäköisesti hankintalistalla seuraavaksi. Meillä on tällä hetkellä olkkarissa Elloksen Uni, joka tosin on toisin päin kuin blogin kuvissa. Se löytyy vieläkin valikoimista täältä. Matto hommattiin sillä ajatuksella, että se on puklun vauvan kestävä ja hinnaltaan suhteellisen edullinen. Isoja mattoja oli muutenkin vaikea löytää! Meidän maton väri on harmaa, joka taittaa ainakin meillä vähän vihreään, sellaiseen ei niin kivaan vihreään. Kuvissa muuten näyttää täydellisen harmaalta! Halpa ostettiin sen vuoksi, että joskus vauva-ajan jälkeen raskittaisiin ostaa joku "the matto". Sitä ei ole vielä tullut vastaan. En oikein osaa päättää, että mitä haluaisin. Tuo ensimmäisen kuvan villamatto näyttää todella kauniilta! Onko kenelläkään tuota vielä? Hintaa tosin jäisi -50% alekoodilla vielä yli 300e, joka on kyllä jo melko lailla budjetin ylärajalla! Tosin olisin sen valmis maksamaan, jos matto olisi kaikin puolin täydellinen ja sellainen, että se kestäisi sitten vuosia.

Amarillo villamatto
Haluaisin nyt ehkä jonkun himpun vaaleamman maton kuin nykyinen, mutta en ole ihan varma, olisiko matto yksivärinen vai kuviollinen. Pistän siis mietintämyssyn päähän ja alan katsella sillä silmällä mieluisia vaihtoehtoja. Saa toki myös vinkata kivoja mattoja, joiden hinta mieluusti alle kolmen sadan. Mitä halvempi ja hyvä hintalaatusuhde, sen parempi!

Raleigh matto
En ole koskaan ollut mikään edelläkävijä muodin tai sisustuksen saralla ja sytyn hieman hitaasti uusiin trendeihin. Yleensä ne ovat jo totaalisen out kun itse niihin tykästyn. Mutta eipä sillä väliä ole, koska oman kotini voin sisustaa vaikka kuinka huonosti ja muodittomilla tavaroilla, koska itsellehän sitä sisustusta tehdään eikä muille. Voin siis olla ihan niin epätrendikäs kuin haluan! :) Pääasia, että kotona viihtyy ja se tuntuu omalta.

Meillä on ollut aina aika mustavalkoinen linja myös tekstiilien suhteen, koska en halua maksaa kovinkaan paljoa värikkäistä tekstiileistä, joihin kyllästyn. Mieluummin panostan ajattomaan, vaikka se enemmän maksaisikin. Nyt olen kuitenkin kevään myötä alkanut himoitsemaan värillisiä verhoja olkkariin! Meillä on ollut mustavalkoiset verhot koko neljän vuoden ajan mitä olemme tässä asuneet. Muistan muinakin keväinä harkinneeni niitä värillisiä verhoja, vaan silloin en löytänyt niitä täydellisen värisiä, joten ne jäi hankkimatta.

Haluaisin ehkä jotkut tällaiset ohuehkot, hennon vaaleanpunaiset verhot, jollaisia meillä ei koskaan ole ollut! Voisivat olla kivaa vaihtelua meidän muuten niin mustavalkoiseen sisustukseen.
Pembroke sivuverhot
Leavy sivuverhot
Itseänikin yllätti, että tykästyin myös vähän näihin vihreisiin verhoihin. Näihin sopisi kauniisti jotkut kivat, vaaleanpunaiset tyynyt. Ehkä en kuitenkaan niin hurja ole, että tällaisia vihreitä verhoja osaisin ostaa! Voisi olla, että olisivat yhden kauden juttu, jonka jälkeen en osaisi niitä enää käyttää. Ehkä mieluummin satsaisin siis vaaleanpunaisiin verhoihin ja otan vihreää vaikka koristetyynyyn. Myös sininen väri tyynyissä houkuttelee! Huomasin nimittäin katselevani Ellokselta noita Marimekon uutuuksia, joista osa oli pirtsakan sinisiä.

Marimekko Mynsteri tyynynpäällinen
Meidän ykkösvessaan olen myös katsellut jotain kivaa hyllykköä, jolla saisi hieman särmää meidän valkoiseen vessaan. Tavaroiden avulla voisi sisustusta halutessaan vaihdella. Meillä ei myöskään ole lääkekaappia, joten ylähyllyille voisi laittaa jonkin kivan rasiaratkaisun, jonne laittaa laastareita sun muita tarpeita. Monet hyllyt ovat kuitenkin vähän liian pieniä makuuni, vaikka kuvissa näyttävät isoilta. Tämä Elsa-hyllykkö oli aika kaunis, pitänee mittoa vessaa vielä tarkemmin, että istuisiko tämä sinne mittojen puolesta.

Elsa-hyllykkö
Joistain syystä tekisi myös mieli saada väriä myös seiniinkin! Vähän haaveilen maalista joko makuuhuoneen tai wc:n päätyseinään. Tosin haluaisin myös vaihtaa sänkyä ennen maalausta, joten voi olla, että se maalaaminen jää myöhempään ajankohtaan. En myöskään osaa päättää sävyä! Niitä on niin paljon ihania :) Me on tarkoituksella rakennusvaiheessa jätetty kaikki seinät valkoiseksi ja maalipinnalle, että niitä on helppo muuttaa myöhemmin kun inspiraatio iskee. Kodinhoitohuoneen seinän jo maalasin mustaksi. Pitäisikin siitä ottaa kuvia, en ole tainnut lopputulosta ehkä esitelläkään.

Alla muutamia inspiraatiokuvia, jotka poimin Elloksen ja Jotexin sivuilta samalla kun katselin noita sisustusjuttuja. Ihana kun nettikaupoissa on tämmöisiä valmiita stailauksia, mistä ottaa ideoita! Rakastan Ikealla käymistä juuri sen vuoksi, että siellä on joku valmiiksi sisustanut niitä huoneita, mistä voi poimia itselle ne parhaimmat yksityiskohdat. Näissä on myös jokaisessa värillinen seinä. Houkuttaisi sellainen kylmä persikkainen sävy, mutta toisaalta musta ja harmaakin ovat kauniita!




Tässä alemmassa kuvassa on tosi kaunis tuo sävy seinässä, voisi olla sellainen rauhoittava makkariin. Pitänee ehkä lähteä maalikauppaan hakemaan niitä maalikarttoja!


Tässä kuvassa on ihanaa vihreyttä! Tosin seinä on beige, siitä väristä en perusta.

Elloksella oli muuten just nyt menossa kamppis, jossa on paljon tuotteita -20% alella koodilla 375712. Tarjous on voimassa 26.2.2018 ja etusivulta näkee merkit, mitä alennus koskee. Alessa on myös sisustustuotteita vaatteiden lisäksi. Kannattaa hyödyntää jos meinaa jotakin sisustusjuttua hommata! Itse taidan vielä käydä ainakin verho-osaston läpi paremmalla ajalla.


Onko teillä mitään sellaisia sisustuksellisia juttuja, jota haluaisitte päästä toteuttamaan just nyt?

lauantai 17. helmikuuta 2018

Tallinnan ravintolat

Tallinnassa ehdimme syödä muutamassa eri ravintolassa viikonlopun aikana ja tässä meidän pienet kokemukset noista ravintoloista. Aloitetaan siis lomakertomukset sieltä herkullisimmasta päästä eli ruuasta! Me tehtiin etukäteen vain yksi pöytävaraus ja muuten mentiin ihan fiiliksen mukaan. Perjantai-illalle varattiin pöytä, että ei tarvitsisi ensimmäisenä iltana metsästää hyvää ruokapaikkaa.

Illallispaikkamme perjantaina oli siis ravintola Pull osoitteessa Rotermanni 2. Pöydän varaaminen onnistuu heidän oman nettisivunsa kautta. Sijainti oli ehkä puolessa välissä meidän asuntoa ja satamaa. Itse ravintola on suhteellisen tuore, perustettu vasta 2016 ja sijaitsi ilmeisesti ehkä jossain vanhan viljavaraston tapaisessa rakennuksessa. Ainakin katossa sijaitsevista viljasiilojen näköisistä jutuista päätellen.



Pull oli aika kehuttu ravintola ainakin Tripadvisorin mukaan ja kahdeksalta perjantai-iltana oli kyllä hyvä, että tehtiin varaus etukäteen. Tallinnan hintatasoon nähden paikka oli aika hintava. Söimme tuolla kaikki kolme ruokalajia sekä joimme aluksi yhdet Proseccot ja ruuan kanssa oluen/siiderin ja kokonaisuudessaan hintaa kertyi satasen luokkaa.


Olin aina kuvitellut omistavani hyvin vähän ruokarajoitteita, kunnes aloimme tutkia ravintoloiden ruokalistoja enkä meinannut millään löytää ruokaa, jossa ei olisi mitään mistä en tykkää! Pullin alkupalat olivat minulle hieman huonot, enkä meinannut löytää mieleistä tilattavaa. Lopulta söin kanankoipia, jotka olivat enemmänkin siellä "pikkunaposteltavaa"-listalla kuin alkupaloina ja siksi niitä ilmeisesti oli niin paljon, että miehen piti auttaa syömisessä.


Miehen alkupalassa oli mm. maksapateeta, paahdettua leipää ja mansikoita. Yllättävän hyvä annos ja kaikki ruuat oli aseteltu lautaselle tosi kauniisti.


Pääruuaksi söin ankan rintaa, jota en ole aiemmin syönyt. Yllättävän pihvimäinen maku! Tykkäsin todella paljon. Tuolla valittiin pääruokaan itse lisuke ja kastike ja tarjoilijan suosituksesta valitsin marjakastikkeen, joka sopikin ankan kanssa mainiosti.


 Mies söi ison pihvin ja oli myös enemmän kuin tyytyväinen annokseensa. Molemmille tilasimme mozzarellaperunamuusin.



Jälkiruuaksi oli passionvaahtoa, itse tehtyä marenkia sekä jäätelöä. Tämä vei kielen mennessään!


 Lauantaina kiertelimme Telliskiven aluetta ja päätimme käydä paljon kehutussa F-hoonessa (Telliskivi 60A) syömässä. Olin etukäteen lukenut todella paljon hyvää palautetta tuosta rennosta paikasta, joka on todella suosittu kaiken ikäisten keskuudessa. Onneksemme saimmekin paikan, vaikka varauslappuja oli pöydissä runsaasti.



Ravintola oli sisältä tehdashenkinen ja ruokailijoita löytyi lapsiperheistä vanhuksiin ja kaveriporukoihin sekä pukumiehiin. Hauska oli katsoa miten erilaisia ihmisiä sama ravintola houkutteli sisäänsä. Selvästi muutkin turistit olivat lukeneet paikasta ylistyssanoja, sillä ravintolassa oli paljon myös suomalaisia.



F-hoone oli todella edullinen ravintola ja sieltä saa keittoja ihan muutamalla eurolla.  Me syötiin alkupalat ja pääruuat ja sen lisäksi ostettiin yksi limsa ja yksi kalja. Nuo kaikki sai alle neljälläkympillä. Oma alkupalani oli paahdettua vuohenjuustoa salaattipedillä ja mies otti bruchetta-lajitelman, joka sisälsikin neljä melkoisen kokoista leipäpalaa päällisineen! Jos on liikkeellä pikkunälän kanssa, niin nuo leivät olisivat loistavat siihen tarkoitukseen.



Pääruualla olin kerrankin uskalias ja tilasin ruokaa, jonka nimestä ymmärsin vain sanan lohi. paahdettu avokado sekä lentokalan mäti. Muut listan sanat olivat hepreaa. Ja onneksi kerrankin repäisin, sillä annos oli todella hyvä! Äsken selvitin, että kastike oli ankeriasta ja avokadon päällä ollut salaatti oli jotain merileväjuttua pavuilla, joka maistui aika paljon sushille. Kauniit annokset täälläkin noin edulliseen hintaan. Pääruoka taisi olla jotain kympin luokkaa ellen väärin muista.


Mies puolestaan söi herkullisen burgerin ruisleipään kasattuna.


Lauantai-illan ruokapaikka oli Hell Hunt, joka on tripadvisorin sijalla 29 Tallinnan ravintoloista. Aika menestynyt pubityylinen ravintola, jossa oli edullista ruokaa ja rento meininki. Testasimme siis kolme toisistaan ihan täysin poikkeavaa ravintolaa.


Hell Huntissa näytetään netin mukaan usein urheilua isolta valkokankaalta, mutta tällä kertaa vältyimme siltä :) Myös tuolla asiakaskunta oli todella vaihtelevaa. Osa oli oluella ja osa oli syömässä kuten me. Melu oli aika kova kuten pubissa varmaan ruukaakin olla, mutta meitä se ei haitannut mitenkään. Ruoka tarjoiltiin tosi nopeasti siihen nähden, että ravintola alkoi olla melko täynnä vähän sen jälkeen kun saavuttiin.



Alkupalaksi otin herkullista valkosipulileipää tsatsikilla ja sitä tulikin sitten ihan "muutama" siivu! Miehen alkupala olivat friteeratut ja täytetyt jalapenot.


Tuossa ravintolassa mies puolestaan söi ankkaa ja minä otin sen pihvin. Kummatkin olivat pubiruuaksi todella hyviä ja lihojen kypsyyskin juuri se medium mitä oltiin pyydettykin.


Parempiakin annoksia olen joskus syönyt, mutta ei tässäkään mitään valittamista ollut. Kastike oli ehkä omaan makuun hieman liian makea, mikä vähän laski pihvin pisteitä.


Toivottavasti joku Tallinnan matkaaja sai näistä vähän vinkkejä ravintolamietintöihinsä!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...