| NauravaNappi

sunnuntai 16. helmikuuta 2020

Kinket siellä, kinket täällä eli Jonsukkia tuvan täydeltä

Sairastuin joulun alla (taas kerran) pahemman luokan neuloosiin. Sukkapari toisensa jälkeen tipahteli puikoilta ja pukin konttiinkin sain muutamia neuleita tehtyä. Ihastuin Facebookin Villasukkarakkautta by Jonna-ryhmässä hieman jälkijättöisesti Jonsukkiin, eli Jonna Nordströmin suunnittelemiin kirjoneulesukkiin. Olen ehkä joskus aloittanut tekemään jotain mallia, mutta se jäi kesken enkä edes tiedä onko neule enää tallessa. Ryhmästä saa ilmaiseksi joitakin ohjeita ja yksi niistä on tämä Kinket, joita neuloinkin heti useat kun tykästyin sen kivaan kuvioon. Lisäksi sukat valmistuvat yllättävän nopeasti Novitan seiskaveikasta.


Viia ja Aava saivat molemmat sukat, joskin Viian sukista tulikin lopulta kuitenkin liian pienet. Lankakin loppui kesken, minkä vuoksi kärjen raita on fuksiaa ja kärkikavennuksetkin taitaa olla eri sävyä kuin varren vaaleanpunainen.



Viia on sen verran mua hiillostanut näistä sukista, että on varmaan pakko tehdä uudet. Mutta kun tein niin monta paria näitä, niin nyt tekis mieli tehdä kaikkea muuta kuin sitä mitä pyydetään. Käykö teilläkin aina näin?!


Kummitytölleni tein vihreäsävyiset Kinket, sillä ainakin vielä viime vuonna vihreä oli tykätty väri. Ja jos ei niin jospa pikkusiskonsa vaikka sitten joskus suostuisi näitä käyttämään. Kummitytön äitille ja samalla Veetin kummitädille tein Kinket vaaleanpunaisin tehostein, koska hän on aikuisiällä tykästynyt tuollaiseen vanhaan vaaleanpunaiseen.


Mies on minun tapaani villasukkien suurkuluttaja ja hänelle joulupakettiin meni jo yhdet sukat ja joulun jälkeen neuloin vielä toiset. Hänen toiveensa on yleensä tylsästi yksiväriset mustat, mutta varovasti kysäisin, että kelpaisiko tällaiset kuviosukat ja kyllähän nuo on jaloissa näkynyt valmistumisen jälkeen.


Sain itse asiassa joululahjaksi tuon Jonnan kirjan ja ehdin yhden mallin siitä tehdä jo itsellenikin. Mulla on tosi monet reikäiset ja kulahtaneet sukat, niin nyt olen keskittynyt neulomaan itselleni ihanaa, uutta sukkavarastoa! Pitäisikin muistaa ottaa kuvat niistä omista Jonsukista, ennen kuin ovat kovin nyppyiset!


Millä te muuten poistatte villasukista nukat? Niihin helposti kertyy sellaista villanöyhtää niin mietin, että mikä olisi hellävaraisin tapa poistaa nukka ilman, että rikkoo samalla sukan.


Mitä teillä on puikoilla just nyt?

sunnuntai 26. tammikuuta 2020

Toppaa ja metsäpolkuja

Ollaan vietetty lasten kanssa viikonloppua keskenämme, kun mies on ollut torstaista asti reissussa. Lauantai-päivä hurahti mulla ja tytöillä Oulun Hoplopissa ja ystävän tykönä kyläilemässä ja Veeti kävi puolestaan luokkakaverinsa synttäreillä. Tänään pääsin aamusta heti salille kun äitini oli täällä pari yötä yökylässä niin ehdin hoitaa treenin ennen äidin töiden alkua. Sitten olikin jo tyttöjen uinnin vuoro. Viia on odottanut ekaa uintikertaa kuin kuuta nousevaa ja tänäänkin kävi hampaat pesemässä uimareppu selässä kun niin tohkeissaan oli jo lähdössä.


Meillä on siis Aava käynyt syksyn uimakoulussa ja nyt kevätkaudelle Viia halusi mennä myös, mutta Viian ryhmä alkoi pari viikkoa myöhemmin kuin Aavan ryhmä. Onkin ollut pitkät pari viikkoa kun on pitänyt vähän väliä kysellä, että joko tällä viikolla on minunkin vuoro! Reippaasti se Viia meni yksin Aavan mukana suihkuun ja vaihtamaan uikkareita. Ajatella, että tuostakin on tullut niin iso, että se menee muina muikkeleina vaan yksin uimakouluun isosiskon kanssa ilman vanhempia.


Koska eilinen meni sisätiloissa, niin käytiin kauppareissun yhteydessä sitten hieman ulkoilemassa metsässä. Täällä oli pitkästä aikaa ihan kunnolla pakkasta niin tytöilläkin oli kerrankin kunnon toppaa päällä, kun koko talvi on menty vuorellisilla kuravaatteilla sekä kevytuntuvatakeilla.


Viialla on tänä talvena ollut Kulingin haalari, jonka ostin viime vuoden black fridayn alesta reilulla kolmella kympillä. Tuota samaa mallia ei taida enää olla, mutta Babyshopilla näytti olevan monta erilaista muuta mallia. Viia on joku ehkä 110cm pitkä ja haalari on kokoa 116cm. Näissä Kulingeissa on mun mielestä meidän lapsille hyvät mittasuhteet, kun hihoissa ja lahkeissa on tilaa ja selkäosa taas puolestaan on lyhyehkö. Tässäkin haalarissa on vielä tosi reilut lahkeet, vaikka Viia pitkäjalkainen onkin. Niska-haarassa ei mielestäni kuitenkaan ole mitenkään liikaa tilaa.


Laadultaan haalari on ollut hyvä. Vesipilari taisi olla 10 000 eli pitää hyvin veden. Tulipa sitäkin testattua metsässä kun Viia ehti astua sellaisen jäätikön päälle, joka ei kestänytkään ja alla olikin aika syvästi vettä. Jalka humpsahti polvia myöten veteen, mutta ei kastunut. Onneksi jalassa oli vuorelliset kumpparit, jotka Viia halusi välttämättä pakkasesta huolimatta pukea. Eipähän mennyt niistäkään vesi läpi.


Tämä malli muistuttaa aika paljon Reiman Stavangeria, vaikka maksaakin noin puolet siitä täyteenkään hintaan. Tässä kangas on hieman liukkaampi ja varmaan helpommin puhtaana pidettävä kuin Stavangerissa ja lisäksi tässä Kulingin haalarissa ei ollut taskuja ollenkaan. Tosin ei haittaa minua ollenkaan, että lapsi ei voi kerätä kaikkea mahdollista roskaa taskuihinsa :)


Aavalle meillä oli jo täksi talveksi Reiman takki, mutta käytössä se sitten osoittautuikin liian kapoiseksi malliksi vyötärön kohdalta, joten jouduin paniikissa ostamaan sitten uuden. En raskinut enää lopputalveksi ostaa mitään kallista satasen takkia, joten meille tuli kokeiluun tämä Kulingin Val Thorens parkatakki. Koko on 140, Aava on ehkä sen 130cm pitkä. Koko on reiluhko, mutta pidettävissä. Voi olla, että menee vielä ensi vuoden. Sanoisin siis, että tämä takki vastannee kokoaan, koska pienempikin menisi hyvin koko talven saman mittaiselle lapselle. Aavalla hihat olisivat jääneet siitä pienemmästä ensin lyhyeksi.


Tämä Aavan takki oli kyllä tosi nätti livenä. Ja tosiaan jos etsit semmoiselle normaalivartaloiselle tai hieman mahakkaammalle lapselle toppatakkia, niin tähän mahtuu varmasti isompikin lapsi. Meillä kun Aavalla on henkselilliset toppahousut, niin nekin lisäävät sitä tilan tarvetta. Nämä ovat tosiaan nyt Babyshopilla alessa niin hintakin on vain 44e.



Meillä lapset on keskenään niin eri mallisia, että ongelmat  vaatteiden oston kanssa ovat täysin päinvastaisia. Viialle ja Veetille ei löydy tarpeeksi kapeita vaatteita ja Aavalle ei tahdo sit taas useatkaan merkit sopia niiden kapeuden takia. Siksi en juurikaan ole säästänyt Aavalta tai Veetiltä Viialle muita kuin säädettäviä välikausihousuja.



Vinkkaanpa samalla, että Aavalla on ollut tänä vuonna Jonathan merkiltä henkselilliset toppahousut ja ovat olleet tosi hyvät ja  kestävät, vaikka normaali hintakin on 49,9e. Itse tosin ostin nämä muistaakseni vielä puoleen hintaan :) Noista housuista löytyy ihan rehellistä D-mitoitustakin, mutta tuo normaali mallikin meni Aavalle hyvin päälle. Housut ovat myös kokoa 140cm.


Kiva oli käydä retkellä vähän muilla poluilla, mitä aina noilla samoilla kotimetsän poluilla. Aava halusi välttämättä tulla takaisin sellaista metsän osaa pitkin, jossa ei oikeastaan ollut edes polkua. Tuumasi vaan, että haluaa mennä tästä, koska "Täällä on kaikkia hienoja juttuja". Ja niinhän siellä metsässä onkin vaikka ja mitä. Yllättäen kumpikaan ei narissut yhtään edes kävelystä vaan innoissaan päästivät menemään eteenpäin.


Huomenna sitten takaisin arkeen ja viikon käynnistääkin heti Aavan pianokoulu ja illalla mulla on taas vaihteeksi Nosh-kutsut! En oo oikein ehtinyt tutustua mallistoon, mutta senpä näkee sitten livenä huomenna, että onko siellä mitään tarpeellista tai ihanaa mulle.

Ohje kuvan pipoon täältä

keskiviikko 22. tammikuuta 2020

Ulkovaatetta alesta

*sisältää mainoslinkkejä

Nyt on hyvä aika päivittää lasten ulkovaatevarastoja, mikäli siellä on jotain puutetta. Joka paikassa tuntuu olevan jonkinlaiset alennukset ja prosentit alkavat olla jo ihan kohtuullisia. Itse en tilaile yleensä millään parinkymmenen prosentin alella, vaan odottelen yleensä puolen hinnan alennuksia. Todella harvoin ostan kyllä mitään ulkokampetta normaalilla hinnalla! Nykyisin tuntuu muutenkin olevan koko ajan joku ale menossa. Liekö vaatteiden hinnat jotenkin nykyisin niin korkeita, että niitä myydään sitten jatkuvasti pienellä alella. Tai sitten ihmiset ovat tottuneet siihen, että jostain saa aina alennuksella, eivätkä osta enää niin herkästi täydellä hinnalla.

Itse olen ostanut yleensä etukäteen jo seuraavan talven topat, mutta nyt Veeti on ainut, kenelle on paksumpi toppatakki ensi talveksi. Aavalle oli jemmatakki, mutta malli osoittautuikin liian kapeaksi, joten myin sen ostohintaan työkaverille. Myös tämän vuoden samaa mallia ollut, käytettynä meille tullut takki lähti vaihtoon, koska oli liian hoikkaa mitoitusta. Niinpä tilasin Aavalle alesta tuon alarivin Kulingin Val Thorens-takin, jossa oli huippuhyvät ominaisuudet! Vesipilarikin oli 15 000. Tosin nyt on ollut niin lämmintä, että ollaan menty vuorellisilla kurahousuilla sekä Reiman kevyuntuvalla melkein joka päivä. Hintaa tuolle toppatakille jäi reilut 40e. Viialle mietin ensi talveksi tuota ylärivin Saalbach-takkia, joka näyttää olevan hieman hoikempaa mitoitusta. Siniselle jäi alle 40e hintaa ja vaaleanpunaisellekin vain hieman päälle 40e. Meillä on nyt jonkin verran ollut noita Kulingin ulkovaatteita, eikä toistaiseksi ainakaan ole niistä mitään moitittavaa. Hinta on edullisempi kuin monella muulla merkillä, mutta ominaisuudet ihan yhtä hyvät elleivät paremmatkin.


Kuling Val Thorens Parka Woody Rose 104 cm | Kuling Saalbach Coat Woody Rose 122 cm | Kuling Saalbach Coat Classic Navy 104 cm | Kuling Val Thorens Parka Autumn Orange 134 cm |

Reimalla on nyt myös tuotteita hyvin puoleen hintaan. Reiman kevytuntuvat tilasin jo ensi vuodelle jemmaan black fridayna. Ovat edelleen puoleen hintaan, mutta vain tuossa lohenvärisessä oli pienempiäkin kokoja jäljellä. Muista väreistä oli noin 140cm ylöspäin koot. Lisäksi nyt tilasin ensimmäistä kertaa testiin kummallekin tytölle nuo Laplander-kengät kollaasin vasemmasta yläreunasta. Näyttävät tosi kivoilta ja näppärältä vetäistä jalkaan. Harmillisesti Veetille ei ollut enää kokoja. Olisin ostanut kaikille kerralla :) Luin näistä kommentteja eräässä lastenvaateryhmässä, eikä näistä oikein moitittavaa kenelläkään tuntunut olevan. Onko kenelläkään teistä kokemusta näistä? Noita alarivin Freddoja meillä on ollut useammat ja hyvät kengät ovat nekin olleet. Ystävälle on tosin sattunut useammat maanantaikappaleet peräkkäin, jotka ovat päästäneet veden läpi.


Lasten talvikengät Laplander | Lasten kevytuntuvatakki Fern | Lasten talvisaappaat Jalan | Reimatec-talvikengät Freddo | Lasten villatakki Svalbard | Lasten villahaalari Parvin | Lasten talvitakki Outa | Lasten talvitakki Muhvi |


Tuo alarivin Muhvi-takki on muuten täydellinen hoikalle lapselle. Se oli se, mikä jouduttiin Aavalta vaihtamaan pois kun jäi liian ahtaaksi henkselillisten toppahousujen kanssa. Ylärivin Outa-takki oli niin kivan värinen, että otin sen mukaan tähän kollaasiin ihan vain värin vuoksi! Veetillä on tänä talvena ollut käytössä melko samannäköinen Reima, mutta sekin jäänyt aika vähälle käytölle lämpimien kelien vuoksi kun Veetikin on käyttänyt ohuempaa takkia. Tuo kuvan takki taisi olla myös nyt puoleen hintaan. Myös muita kenkiä ja villavaatteita oli halvalla. Aava olisi melkein tarvinnut tuollaisen ylärivin Svalbard-villatakin täksi talveksi, mutta onneksi tänä talvena ei ole ainakaan vielä villakerroksia tarvinnut. Pitää miettiä, että raskisinko tilata sen nyt alennuksesta jo ensi vuodelle. Usein nämä ulkovaatehankinnat osuvat pienen aikavälin sisään ja vaikka ovat alennuksessa, niin kertyy niistä silti maksettavaakin valitettavasti kun kolmelle ostaa. Silti mieluummin ostaa kerralla halvalla mitä joka kuukausi täyteen hintaan.

Elloksella on myös käynnissä alet. Sain jaettavaksi alekoodin, jolla Elloksen omista tuotteista saa -40% alen ja merkkituotteista -30% alen. Koodi on voimassa kuun loppuun ja se on 415413 . Huomio kassalla, että koodi on oikea, sillä voimassa voi olla muitakin koodeja samaan aikaan! Veetille tilasin vasemman kuvan Vikingin goretexit, kun niille jäi vain 32e hintaa! kokojakin näytti vielä olevan. Myös Viialle löytyi Vikingin välikausikengät, vaikkakaan ei niin hyvällä alella kuin Veetin kengät. Lisäksi tytöille ostin noita Ellos-merkin perusvaatteita kun niille jäi alen jälkeen hintaa 4-10e/vaate.


 


















Tilasin tytöille myös Molon tuulitakit. Olivat Molon omassa nettikaupassa puoleen hintaan ja edellisiä pidettiin kaksi kesää! Halvimmalle Waiton-takille jäi hintaa alle 18e ja kivemman väriselle (yllättäen) 28e. Molemmat olivat puoleen hintaan. Tuota takkia voin kyllä lämpimästi suositella. Niin kätevä Suomen kesässä kun on kevyt, pieneen tilaan menevä ja täysin vedenpitävä olematta silti kovin hiostava.

Oikeanpuoleinen väri eli burnt sienna oli se halvempi ja meille tulee nuo vasemmanpuoleiset. Nämä vastaavat tosi hyvin kokoaan. Viialla on 98/104 ja se jäi nyt pieneksi ja Aavalla 122/128, joka myös jäi pieneksi. Tyttöjen pituudet ovat ehkä jonkin verran pidemmät kuin tuo kaksoiskoon isompi koko. Poikamaisemmissa väreissä oli vain harmaa ja siitä pieniä kokoja. Näitä tyttöjen kokoja oli paremmin jäljellä. Veetille pitäisi vielä keksiä jostain kiva tuulitakki. Löytyyköhän miltään urheilumerkiltä sellaista, jossa olisi vedenpitoakin?




tiistai 21. tammikuuta 2020

Yksinkertainen juhlakattaus

Sainpa vihdoin ladattua koneelle kuvat meidän tämän vuoden joulukattauksesta! Mutta koska tämä kattaus ei ole mitenkään jouluisen näköinen, sitä voin hyvin hyödyntää muissa talven juhlissa ja miksipä ei kesälläkin voisi kynttilöitä poltella kattauksessa.


Tänä vuonna en jotenkin saanut niin suurta inspiraatiota kattauksen tekemiseen mitä aiemmin. Aiempien vuosien kattauksista teinkin viime vuonna koosteen ja sen löydät täältä. Tänä vuonna pysyin siis hyvin simppelissä linjassa ja ainoastaan ihana joulukimppu toi runsautta muuten niin pelkistettyyn kattaukseen.


Kukkakimpun ostin paikallisesta kukkakaupasta ja siitä tuli just täydellinen mun makuun. En halunnut perinteistä kukkakimppua ja siksipä tähän valikoituikin erilaisia vihreitä sekä noita punaisia marjaoksia ja lisäksi vielä vähän ruusukullan värisiä oksia ylellisyyttä tuomaan.



 Kimppu oli juuri sopivan kokoinen tuohon Marimekon Urnaan, jonka sain mieheltä hieman etukäteen joululahjaksi. Etukäteen siksi, että halusin ottaa sen mukaan meidän tämän vuoden joulukattaukseen.


Minä kun en ole hortonomi, niin minkään kasvien nimiä en tiedä. Mutta nuo punaiset marjat toivat kivan värin pilkahduksen muuten niin mustavalkovihreään pöytään.


Kukkien lisäksi pöydässä oli tietysti lautaset ja juomalasit sekä viinilasit. Lautasliinat ovat musta pellavaiset ja ne on mun itse ompelemat.


Kynttiläkipot ostin muutamalla eurolla Kärkkäiseltä ennen joulua, koska niiden muotokieli oli minusta hauska. Vähän kuin Kastehelmi, mutta ei kuitenkaan yhtään samanlainen.



Väriä kattaukseen sain havujen avulla. Tällä kertaa nämä ovat tosin muovisia, joten niitä saatetaan käyttää myös tulevien vuosien joulupöydässä! :)


Hyvin simppeli oli kattaus, mutta toisaalta myös hyvin mun tyylinen kaikessa yksinkertaisuudessaan. Kun on toisiinsa sopivat, kauniit astiat niin eipä sitä paljon muuta tarvitse. Paitsi sen hyvän ruuan, mitä syödä niistä!


Ruuista ei tullut juurikaan otettua kuvia, mutta meillä katetaan aina kaikki ruuat tuohon saarekkeen päälle ja myös ne laitetaan kauniisiin tarjoiluastioihin. Takimmainen kulho on vaarini vanha ja halusin äitini tuovan sen meille italiansalaattia varten. Samalla olisi joku muisto lapsuuden jouluista pöydässä, sillä tuossa kupissa vaarillani taisi aina olla rosolli.



Milloin teillä katetaan pöytä vähän paremmin vai katetaanko milloinkaan? Meillä joskus viikonloppuna saatetaan laittaa kynttilät ja servetit. Se on lapsien mielestä jotenkin siistiä :)

tiistai 14. tammikuuta 2020

Treysta sweater - eka neulepaita itselle!

Joulun jälkeen sain kuumehoureissani päähäni tehdä itselleni retkeilyä ajatellen villapaidan. En siis koskaan ole neulonut mitään aikuisten kokoista pipoja ja lapasia lukuun ottamatta ja lapsillekin neuleita on valmistunut melko vähän. Ensin haaveilin perinteisestä Riddarista, jonka ohje löytyy kirjasta "Islantilaisia neuleita", mutta koska se oli unisex-malli niin en uskaltanut sitä valita. Halusin kuitenkin paidasta sellaisen ihoa myötäilevän, että se mahtuisi sitten myös kuoritakin alle. Lisäksi mulla ei ole kamalan leveät hartiat, niin pelkäsin, että miten sen korkeampi kaarroke istuisi mulle.
Kuvan pipokin on muuten itse neulottu! Se on Klompelompe-kirjan Albert-myssy.

treysta neulepaita

Malliksi valikoitui ihanaakin ihanampi Treysta! Sen saat ostettua Ravelrystä noin kahdeksalla eurolla. Se on myös joskus julkaistu muistaakseni Laine-lehdessä, mutta se taitaa olla tyyriimpi mitä tuo yksittäinen ohje. Kannattaa muuten tsekata muutkin Jennifer Steingassin ohjeet, aivan ihania neulemalleja hänellä vaikka muille jakaa!


Lankana näissä perinteisissä islantilaisneuleissa käytetään yleensä islantilaista lankaakin, jossa on hyvät ominaisuudet varsinkin retkeilyyn eli lämpimyyden lisäksi ne pitävät jonkun verran kosteutta ja lisäksi suojaavat tuulelta paremmin kuin perus villalanka. Olosuhteiden pakosta tein tämän ensimmäisen paitani Dropsin Karismasta, joka sekin on täyttä villaa hieman huonommilla ominaisuuksilla. Lankojen Fiiat siis jos esimerkiksi islantilainen Lettlopi on se Ferrari!


Ja siis olosuhteiden pakkohan oli se, että oli pakko päästä heti aloittamaan neule! Olin ollut edellisenä päivänä kuumeessa ja veto pois, joten neulominen oli jotakuinkin ainoa asia, mitä jaksoin pari päivää tehdä. Siihen viikonlopun päälle tuli vielä vapaapäivä loppiaisen muodossa ja yksi sairaslomapäivä, kun Veetille nousi myös se sama kuume, mikä meillä kaikilla tytöllä oli. Paita valmistui ennätystahtia neljässä päivässä! Olin haaveillut, että jos se olisi valmis helmikuun loppupuolella, kun lähdemme sinne Rukalle retkeilemään.


Kokona mulla on tässä M, joka mittojen mukaan on mulle liian pieni, mutta käsialani löysähköksi tietäen uskalsin valita tämän koon ja aika nappiin meni. Tein jopa koetilkun ja sen mukaan mun käsiala täsmäsi täydellisesti ohjeen silmukkamäärään, mutta milliä pienemmillä puikoilla! 


 Langan kulutuksesta sen verran, että pääväriä kului kahdeksan kerää (yksi varalle ostettu jäi yli), viininpunaista varmaan noin kerä (se oli seiskaveikkaa, joten kerä on paljon isompi kuin 50g), valkoista yksi ja mustaa jonkin verran toista kerää. Käytin tähän 3,5 ja 4mm puikkoja, koska multa ei löytynyt 3,75mm kokoa varastoista.


Ohje oli englanniksi, mutta helppolukuinen. Lisäyksiä tehtiin itselle uudella tavalla, mutta Youtube auttoi ja sieltä löytyi videot oikeisiin tekniikoihin. Suosittelen muutenkin lämpimästi tuubin käyttöä neulejutuissa, sieltä löytyy älyttömän paljon tosi hyviä ohjevideoita! Tiedän ihmisiä, jotka ovat aikuisiällä opetelleet neulomaan Youtuben avulla kaikenlaista :)


Sunnuntaina pääsin sitten vihdoin ekan kerran ulkoiluttamaan uutta neulettani kun kävimme vuoden toisella retkellä Törmäjärvellä. Juuri riitti valo sen verran, että ehdittiin nämä muutama kuva ottaa ja sitten tulikin melkein heti pimeä. Jos retkeily ja varsinkin haasteet kiinnostavat, käyhän lukemassa edellisestä postauksesta vinkki tuohon haasteeseen.


Hyvin toimi tämä ei niin tuulta pitävä versio kuoritakin alla lämmikkeenä. Harvemmin muuten tulee ulkoiltua kuoritakilla pihalla tammikuussa, muuten kuin kunnon hikilenkillä ollessa. Eikä tullut kylmäkään kun oli alla merinopaita ja tämä villapaita. Nyt on jo langat tilauksessa toiseen paitaan ja se tulee nyt niistä Ferrari-langoista eli Lettlopista, jota tilasin alesta Adlibrikseltä *(mainoslinkki). Vaikeinta paidan tekemisessä oli ehdottomasti värien valinta! Ihania sävyjä on niin paljon. Seuraavaan valitsin tummemman pohjan ja kontrastiksi hieman murrettua oranssia. En malta odottaa, että pääsen neulomaan sitä!

perjantai 10. tammikuuta 2020

52 retkeä vuodessa

Joulun aika meni meidän perheessä sairastaen ja sairastelu on jatkunut melkein tähän päivään asti, kun kaikki miestä lukuun ottamatta ovat vuorollaan sairastaneet kuumetaudin. Viia oli ensin viikon sairaana, sitten tuli Aavan ja mun vuoro ja tällä viikolla Veetillä oli korkea kuume. Ajattelin, että ehditään käydä kivoilla retkillä ja ulkoilla kun on paljon vapaapäiviä, vaan ei. Sisällä on istuttu ihan tarpeeksi monen viikon ajan! Siksipä maanantaina pakkasimme iltaruokavärkit reppuun ja me terveenä olevat kävimme pienellä retkellä syömässä eväät luonnossa.


Samalla saatiin rastittaa ensimmäinen kohta tämän vuoden retkihaasteesta. Retkihaaste on siis sellainen, missä kaksi haasteen perustajaa ovat tehneet listan, mistä löytyy 52 erilaista retkiteemaa tälle vuodelle. Löydät retkihaasteen niin instasta kuin facebookistakin. Instassa voit seurata muiden retkeilyjä hästägeillä #retkihaaste2020 ja #52retkeävuodessa . Kummaltakin sivustolta löydät allakin näkyvän listan eri retkistä ja voit vaikka tulostaa sen itsellesi. Itse otin kopion mun kalenterin väliin, jotta se kulkee koko vuoden mukana.


Minä ajattelin sen verran huijata, että koska ei varmaan ehditä käydä noin monta retkeä vuodessa niin otan tavoitteeksi saada rastin jokaiseen kohtaan tuossa lapussa. Täytän siis monta eri kohtaa samalla retkellä, jos kohdat toteutuvat. Eilen rastitsin kohdat "Vuoden ensimmäinen retki",  "Kuumaa juomaa termoskannussa-retki" sekä "Retki taskulampun valossa".


 Käytiin varmaan ensimmäistä kertaa retkellä niin, että oli pimeää. Tai no mennessä aurinko oli juuri laskemassa, mutta retken aikana tuli pimeä. Tytöistä oli kiva ottaa taskulamput mukaan, että nähtiin olla tuolla. Mies osti itselleen ennen joulua sellaisen todella tehokkaan otsalampun ja sen valossa kyllä näki todella hyvin. Ihan eri kaliiperia kuin meidän vanhat lamput.


Olihan se ihan eri tunnelma olla pimeällä retkellä tulen loimutellessa kauniimpana mitä päiväsellä kun aurinko paistaa. Hieman oli navakka tuuli meidän retkipaikassa. Oltiin menossa toiseen paikkaan, mutta Aava halusi tuonne niin muutettiin lennosta suunnitelmia. Tahtoo vaan aina unohtua, että tuon järven rannalla on usein tosi kylmä tuuli.


Tuo retkihaaste on minusta todella kiva idea, harmi, että en hoksannut sitä jo viime vuonna! Ja siis niiden retkienhän ei tarvitse olla mitään erikoisia. Voi mennä vaikka omalle takapihalle syömään eväitä ja juomaan kuumaa kaakaota. Pääasia, että on retkimeininki. Itse olisi kiva löytää uusia retkipaikkoja tästä lähistöltä tänä vuonna. Tuntuu, että ollaan koluttu nämä samat niin monta kertaa, että vaihtelu virkistäisi välillä.

"Aurinko laskee selkäsi taa..."
Tällä kertaa tehtiin kotoa mukaan grillileivät ja kuumat kaakaot ja haettiin kaupasta yksi paketti makkaraa ja vaahtokarkkeja. Retkellä syöminen on muuten myös aika edullista, varsinkin jos ottaa mukaan vain ne grillileivät esimerkiksi.



Teki tosi hyvää päästä vähän ulos ja tuonne rauhalliseen luontoon pitkän sisällä olemisen jälkeen. Tuossa kun ei ihan lähellä ole asutusta, niin ei kuulunutkaan muuta kuin luonnon omat äänet. Uusien retkipaikkojen lisäksi haluaisin ottaa tavoitteeksi sen, että kävisimme ensi kesänä koko perheen voimin telttailemassa yhden yön yli jossain luonnossa. Nyt kun on jo meille vanhemmille hommattu makuupussit, niin enää tarvisi lapsille pussit ja sen teltan :D


Retkeilyvarusteissa kun on niin älytön valikoima, enkä tiedä niistä mitään niin valinnan vaikeus masentaa. Ajattelin ostaa lapsille aikuisten pussit, jotka lyhentäisin jalkopäästä sopivaan mittaan vyöllä, niin ei tarvisi joka vuosi ostaa uusia pusseja. Mutta mikä olisi hyvä ja suhteellisen edullinen pussi jos tarkoitus on nukkua siinä vain plussa-asteissa? Suomen kesässä se voi kuitenkin tarkoittaa alle kymmentä lämpöastetta...


Lisäksi meillä on tosiaan hakusessa vielä teltta, mihin mahtuisi viisi henkeä ja joka ei painaisi kymmentä kiloa. Katsoin, että Biltemalla oli jotain jatkettavia telttoja? Tai jotenkin sai yhdistettyä esimerkiksi kahden ja neljän hengen teltat. Ja mikähän olisi tarpeeksi leveä neljän hengen teltta, mihin mahtuisi kaksi aikuista ja kolme lasta? Kaikki vinkit ovat tervetulleita :)



Toivoisin, että lapsille muodostuisi sellainen suhde luontoon, että odottaisivat itsekin aina retkiä sine ja telttailua ja pitäisivät normaalina sitä, että pakataan retkikamat autoon ja hurautetaan vaikka jonnekin telttailemaan.





Helmikuun puolella päästäänkin sittten miehen kanssa retkeilemään vähän erilaisiin maisemiin kun mummu ottaa lapset viikonlopuksi ja me suuntaamme nokan kohti Kuusamoa ja Rukaa. Luultavasti lumikengillä varustettuina! Eiköhän siellä kuitenkin ole lunta, vaikka täältä meidän korkeuksilta se on jo aika hyvin huvennut pois. Meidän omalla pihalla on vielä jonkin verran, mutta pellot ovat jo aavoilla alueilla ihan lumettomia.

Meinasitko sinä ottaa osaa tähän haasteeseen? Olisi kiva seurata muidenkin haasteen edistymistä :)